Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Tukea Greenpeacelle Sinin vapauttamiseksi

Greenpeace on keksinyt 30 keinoa, joilla heidän mielestään voit auttaa Murmanskissa tutkintavankeudessa

Sini Saarela turvallisessa paikassa

olevan terroristi aktivisti Sini Saarelan vapauttamista. Greenpeace pytää tukijoitaan ja ystäviään auttamaan asiassa. Päätinpä minäkin kantaa vaatimattomat korteni kekoon. Kyllähän Sini pitäisi saada vapaaksi viimeistään vuonna 2020. No niinpä katsoin tarkasti jokaisen 30 ideasta läpi, ja koetin tehdä sen, mihin tällainen 60-vuotias enää pystyy. Aika moneen asiaan kuitenkin pystyin.

1. Levitä vetoomusta ja asiasta kertovia viestejä, kuvia ja blogeja sosiaalisessa mediassa

No sitähän minä tässä teen blogini parissa. Tästä saan takuuvarmasti pisteitä Greenpeacelta, joskaan tämä ei vielä riitä 10 äänivaltaisen jäsenen joukkoon pääsemiseksi. Täytyy tehdä lisää.

2. Lisää Twitter-kuvaasi Twibbon.

Tä? Olen aika varovainen noiden linkkien avaamisessa. Tästä en saanut pisteitä.

3. Twiittaa Arctic30-aiheesta.

Twiit, twiit tai suomeksi tuitui. Tämäpä olikin helpoin homma tässä sarjassa. Twitter-jutut ovat minulle aika uusia, mutta helpoltahan tämä tuntuu. Varmaankin täydet pisteet?

4. Ota käyttöön tukea osoittava Facebook-profiilikuva.

Huh. Miten se tehdään?

5. Lähetä meille kuva tai taideteos aktivistien tueksi: twiittaa se meille (@GreenpeaceSuomi) tai lähetä se Facebook-sivumme seinälle

Lähetin viereisen kuvan Pohjois-Venäjän lämmöistä. Siitä ilmastonmuutoksesta huolissaan ollut Sini näkee, että nyt alueella on yhtä lämmintä kuin 1930-luvulla. Lisäsin vielä linkin Nikolai Zubovin Jäämerta käsittelevään kirjaan, ettei tulisi aika pitkäksi. Tästä siis täydet pisteet ellei peräti plussia lisäksi.

6. Kerro asiasta ystävillesi, suvullesi, työkavereillesi, urheiluseuran tai kirjapiirin jäsenille, ylipäänsä kaikille, jotka haluavat kuulla ja auttaa.

Olen kertonut. Ihmeellisen kiireisiä tuntuvat kaikki olevan, sillä jutut ovat loppuneet lyhyeen yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Taitaa olla jo joulukiireitä kaikilla. Ajattelin lähettää Sinille joululahjaksi linkin hienoon ilmastonmuutosta käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen.

7. Vaadi arktisen öljynporauksen estämistä, ellet ole sitä jo tehnyt.

Tässä meillä on pieni erimielisyys. Kyllä minäkin tietysti haluan kaikkien järkevien ihmisten lailla asioiden tapahtuvan ympäristön kannalta siististi. Mutta että se pitäisi estää kokonaan? Kyllä maailma tarvitsee öljyä ja kaasua vielä vuosikymmenten ajan. Eivät arktinen kaasu tai öljy  sen syntisempiä ole kuin muutkaan.

8. Ryhdy Greenpeacen vapaaehtoiseksi.

Tapasin alla olevan Greenpeacen vapaaehtoisen, joka ei halunnut olla kaverini. Sorry, mutta en taida mahtua joukkoon. Tästä taisin saada ratkaisevat miinuspisteet.

9. Kirjoita Arktiksen suojelun tärkeydestä paikallislehteen.

Harkitsen asiaa. Mutta enemmän keskityn arktisten asioiden hulabaloon torjumiseksi pienen kotikaupunkini strategioista. Toistaiseksi olen siinä aika hyvin onnistunut, mutta älkää kertoko asioista muille.

10. Tutustu Arctic30-ryhmän jäseniin.

Yllä olevan tapaamisen jälkeen ei kiinnosta. Sorry! Taas miinuspisteitä ja luultavasti paljon.

11. Perehdy Arctic30-ryhmän vaiheisiin. 

Tutustuttu on, ja jaan ko. videon kavereiden kanssa täällä. Tuossa alla se on. Nyt tulee plussaa.

12. Katso ja jaa video Gazpromin ja Shellin toiminnasta.

Olen muuten tutustunut ko. yhtiöihin. Ilman niiden tuotteita täällä olisi kylmää niin minulla kuin hevosellani. Tosin Shellin ja monen muun öljy-yhtion tuotteiden ansiosta en juuri nyt joudu pitämään hevosta. Minulla on toisenlainen kulkupeli, mutta salatakseni edes osan hiilijalanjäljestäni jätän kertomatta yksityiskohdat. No paljastan osan salaisuudesta: Kutsun kulkupeliäni vihreään tyyliin Hummaksi. Kyllä minua hävettää olla Shellin asiakas, mutta Ollilan Jorma ja se mukava Shellin kassaneiti…

13. Lähetä vetoomus Venäjän suurlähettiläälle.

Kauan sitten – Kekkosen aikana – hyvä ystäväni tanssitti silloista Neuvostoliiton suurlähettilään puolisoa, joka puhui varsin hyvää suomea. Tanssin aikana ja vähän laitamyötäisessä ystäväni erehtyi lausumaan kuolemattomat sanat: ”Ryssä on ryssä vaikka voissa paistettuna.” Potkuthan siitä kaverille tuli, kun presidentinkanslia lähti kyselemään jutun perään. Päätin tuolloin vastedes pitää suuni kiinni venäläisten suurlähettiläiden kuuloetäisyydellä. Se on pitänyt.

14. Mailaa tai lähetä Facebookissa viesti ystävillesi ja perheenjäsenillesi ja pyydä heitä kirjoittamaan Venäjän suurlähetystölle.

Katso vastaus yllä. Sorry!

15. Lataa juliste, tulosta se ja kiinnitä ikkunaasi.

Tjaah… Hiilijalanjälki tulostamisesta ylittää omatuntoni rajan. Saisinko tässä korvattua hiilijalanjälkipisteitäni, joita saatoin menettää jättäessäni aiemmin kertomatta Hummeristani?

16. Jaa juliste sosiaalisessa mediassa ja tägää kaverisi siihen.

En kovin paljoa vietä aikaa sosiaalisessa mediassa, enkä tiedä kaverien tägäämisestä mitään.

17. Mene Shellin Facebook-sivulle ja kysy heidän yhteistyöstään Gazpromin kanssa.

Kävin ja kysäisin. Tykkäsin vastauksesta. Lupasin kannustaa yhteistyötä. Terveisiä vaan Ollilan Jormalle!

18. Mene Gazpromin Facebook-sivulle ja kysy kysymyksiä Arctic30-ryhmästä.

Kysyin sähköpostitse. Toivottavasti se kelpaa. Vastaus oli: ”Сибирь учить.

19. Soita Shellille ja kysy heidän yhteistyöstään Gazpromin kanssa.

Hahaa. Nytpäs panin paremmaksi. Menin oikein käymään Shellillä ja kysäisin. Tosi hyvännäköinen blondi kassaneiti hymyili maksaessani 120 litran tankkausta vähän vaivautuneesti ja kysyi: ”Haluaako herra jotain muuta?” No olisinhan minä tarvinnut vaikka mitä, mutta meni sanat sotkuun tuon kaaspromin kanssa.

20. Bloggaa Arctic30:sta ja jaa kirjoituksesi kanssamme.

Sen teen mielelläni – siis tosi mielelläni.

Vaadin Siniä vapaaksi Greenpeacen FB-sivulla

21. Kirjoita laulu vangituille aktivisteille ja jaa se kanssamme.

Voi voi. Noissa olen huono. Voisiko Ilkka auttaa kommenttiosiossa?

22. Kirjoita asuinpaikkasi tai valtakunnallisille vaikuttajille ja kerro huolesi aktivistien kohtalosta.

Kerroin asiasta hyvin tuntemalleni kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle. Vihje oli hyvä. Reaktiosta päätellen saatan saada kaupunkimme vuoden vitsipalkinnon.

23. Järjestä muutaman ystäväsi kanssa hiljainen mielenosoitus paikallisessa puistossa.

Yritin, mutta hiljaisuudesta ei tullut mitään. Paikalliset aktivistit pitivät liikaa meteliä.

24. Tulosta nämä kyltit, ota mukaan 15 ystävää ja kamera ja tägätkää itsenne kuviin.

Yritin, mutta työkiireiden vuoksi vain 12 kaveria tuli paikalle. Menimme huuhtomaan epäonnistumisen katkeran kalkin pubiin.

25. Kirjoita aktivisteja tukevia kommentteja netissä julkaistujen artikkelien keskusteluosioon.

Tarjoan tähän mahdollisuuden kaikille tämän jutun lukeville.

26. Luo ja jaa aiheeseen liittyviä kuvia ja meemejä sosiaalisessa mediassa.

Päätin jakaa viereisen kuvan ennätyksellistä vauhtia kasvavasta arktisesta merijäästä. Arktis osaa puolustaa myös itseään, joten Sini ei ole vailla luonnon tukea.

27. Lisää aktivisteja tukeva banneri sähköpostisoitteesi allekirjoitukseen.

Sorry, mutta turvallisuuspäällikkö kielsi. Ja kielsi myös kertomasta syytä kieltoon. Mutta luottamuksellisesti voin Sinulle kertoa, että firmani turvallisuuspäällikkö pelkää saavansa potkut, jos yksikään työntekijä on yhteydessä terroristeihin aktivisteihin.

28. Auta Artcic30-ryhmää taistelussa öljyä vastaan: Jos menet yleensä autolla töihin, kulje tästä lähin ainakin yksi päivä viikossa polkupyörälllä tai käytä julkista liikennettä.

Minä kuljenkin vihreään tyyliin Hummallani töihin. Täydet pisteet, lalalaa.

29. Auta Arctic30-ryhmää suojelemaan Arktiksen luontoa: Jos mahdollista, vaihda energiayhtiösi sellaiseen, joka käyttää uusiutuvia energialähteitä.

Olen Nordic Green Energyn asiakas, ja statistiikan mukaan luultavasti yksi parhaista sen mainostajista. No en ole tosiasiassa asiakas, mutta lupaan pikkujoulujen kaskuosiossa harkita asiaa.

30. Jaa tämä lista kavereidesi kanssa ja pyydä heitä mukaan!

Sähköpostilla lähti. Update 24 tuntia lähetyksestä: Kaikilla on kiireitä jouluun asti. Mutta ehkä muutama tuhat sähköpostilistan ulkopuolista kaveria lukee tämän.

Aika monella tavalla onnistuin tukemaan Greenpeacea noiden 30 idean kanssa. Mutta pakko on tunnustaa, että joitakin vaikeita asioita niiden joukossa oli. Niin vaikeita, että minusta ei taida koskaan tulla ainakaan järjestön vaikutusvaltaista äänestävää jäsentä.

PS. Ilmastorealismin seuraajaksi (ei uskonnollinen termi) voi liittyä sivun oikeasta yläkulmasta.

Vanhan observatorion kertomaa

Välipalaksi syksyn harmauteen lämpenemiskäyrä maailman vanhimmalta vuoristo-observatoriolta. Se sijaitsee Baijerissa ja on nimeltään Hoher Peissenberg (Hohenpeissenberg). Havainnot ovat jatkuneet lähes yhtäjaksoisesti 1700-luvulta lähtien. Observatorio sijaitsee pienellä, noin 900 metriä korkealla vuorella pienen maaseutukaupungin kupeessa. Ilma on puhdas eikä kaupunkiefekti pääse lämpötilan seurantaa häiritsemään. Hohenpeissenbergin lämpökäyrä: Tätä käyrää katsoessa hiilidioksiditeoria joutuu vinoon valoon. Teorian mukaan hiilidioksidin […]

Kaksi tutkimusta Tukholmasta

Ruotsissa on selvitetty ilmaston vaikutusta kuolleisuuteen. Epidemiology-lehdessä tutkijat Aström, Forsberg, Edvinsson ja Rocklöv kertovat seuraavaa: We collected daily mortality and temperature data for the period 1901-2009 for present-day Stockholm County, Sweden. … Total daily mortality was higher during heat extremes in all decades, with a declining trend over time in the relative risk associated with […]

Miksi ilmastonmuutos on hyvä asia maailmalle?


Brittiläinen tiedemies ja -kirjoittaja Matt Ridley haastaa pohtimaan otsikon asiaa Spectator-lehdessä

Matt Ridley

julkaistussa artikkelissa. Kun meille on lähes yksimielisellä poliittisella ja median konsensuksella väitetty ilmastonmuutoksen olevan paha asia, jota pitäisi torjua, Ridley yrittää todistaa päinvastaista. Minun mielestäni Ridleyn argumenteissa on ajattelemisen aihetta, jota suomenkieliset mediatalot jostain syystä eivät halua julkaista. Siksi tämä bloggaus. Katsotaanpa, miten Ridley argumentoi (hitusen verran minun lyhentämänäni ja muutamalla linkillä sekä lihavoinnilla lisättynä):

”Ilmastonmuutoksella on monenlaisia todennäköisiä vaikutuksia: positiivisia ja negatiivisia, taloudellisia ja ekologisia, humanitaarisia ja rahoituksellisia. Ja jos lasketaan yhteen ne kaikki, kokonaisvaikutus on myönteinen tänään – ja todennäköisesti pysyy positiivisena noin vuoteen 2080 asti. Tämä oli Sussexin yliopiston professori Richard Tolin päätelmä, kun hän tarkasteli 14 eri tutkimuksessa esitettyjen ilmastonmuutoksen tulevien trendien vaikutuksia.

Tarkkaan ottaen professori Tol laski ilmastonmuutoksen olevan hyödyllistä aina 2.2˚C lämpenemiseen asti verrattuna vuoteen 2009 (jolloin hän kirjoitti paperinsa). Tämä tarkoittaa noin 3˚C lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan…. Viimeiset arviot ilmastoherkkyydestä viittaavat, että tuollaista lämpötilan nousua ei saavuteta vuosisadan loppuun mennessä – jos koskaan. …

Nyt professori Tol on julkaissut uuden arvion … kirjassa ”Paljonko globaalit ongelmat ovat maksaneet maailmalle”…, ja jonka on tarkastanut joukko maailman johtavia taloustieteilijöitä. Tuossa artikkelissa hän suuntaa katseensa taaksepäin viime vuosisadalle ja päättelee, että ilmastonmuutos todellakin nosti ihmisten ja planeetan hyvinvointia 1900-luvulla.

Voit tietysti olla uskomatta professori Tolin tutkimuksista kokoamia tuloksia. Tai voit sanoa nettohyödyn olevan pienen (mitä se onkin), voit väittää hyötyjen kohdentuneen enemmän rikkaille maille kuin köyhille (mikä on totta) tai voit painottaa ilmastonmuutoksen todennäköistä nettohaittaa maailmalle vuoden 2080 jälkeen (mikä voi myös olla totta). Voit myös sanoa, ettet usko käytettyihin mallinnuksiin (vaikkakin ne ovat osoittautuneet luotettavammiksi kuin ilmastomallit). Mutta et voi kieltää sitä, ettei Tol olisi kertonut nykyistä konsensusta. Jos haluat hyväksyä ilmastomallien konsensuksen, sinun pitäisi hyväksyä myös konsensus taloudellisista hyödyistä.

Kaiken kaikkiaan professori Tol havaitsi ilmastonmuutoksen lisänneen ihmiskunnan hyvinvointia. Kuinka paljon? Hän laskee maailman taloudellisen tuotoksen nousseen 1,4 prosenttia ja nousevan 1,5 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Joillekin ihmisille tämä tarkoittaa eroa selviytymisen ja nälkäkuoleman välillä.

Hyöty on 1,2 prosentin luokkaa vielä vuonna 2050, eikä se käänny negatiiviseksi ennen 2080-lukua. Minun lapseni siis ovat hyvin vanhoja, ennen kuin ilmaston lämpeneminen hyödyt loppuvat. Huomaa, että jos talouden kasvu jatkuu kolmen prosentin vuosivauhtia, keskimääräinen ihminen on noin yhdeksän kertaa varakkaampi vuonna 2080 verrattuna nykypäivään. Niinpä alavalla Bangladeshillä on tuolloin varaa samankaltaisiin tulvasuojauksiin kuin hollantilaisilla on tänään.

Ilmaston lämpenemisen päähyödyt ovat seuraavat: Vähemmän talviaikaista kuolleisuutta, alempi energiankulutus, suurempi maatalouden tuottavuus, todennäköisesti vähemmän kuivuutta, mahdollisesti rikkaampi luonnon monimuotoisuus. Ihmiset eivät yleisesti tiedä, että kuolleisuus talvisin ylittää kesäisen kuolleisuuden. Näin ei ole ainoastaan Britanniassa vaan myös maissa, joissa kesät ovat hyvin lämpimiä ml. Kreikka. Sekä Iso-Britanniassa että Kreikassa kuolleisuus nousee 18 prosentilla joka talvi. Erityisesti kylmät talvet aiheuttavat paljon suuremman sydänperäisen kuolleisuuden verrattuna helleaaltojen aikaiseen. Kylmyys, siis ei kuumuus, on pahin tappaja… Koholla oleva talvisaikainen kuolleisuus iskee pahemmin köyhiin kuin rikkaisiin ilmeisistä syistä: Heillä ei ole varaa (riittävään) lämmitykseen.


Suurin hyöty ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan tule lämpötilan muutoksesta vaan hiilidioksidista. Se ei ole saastetta vaan raaka-ainetta, josta kasvit tekevät hiilihydraatteja ja niistä proteiineja ja rasvoja. Koska se on äärimmäisen harvinaista kaasua – sitä on vähemmän kuin 0,04 prosenttia ilmassa keskimäärin – kasvit taistelevat imeäkseen sitä tarpeeksi. Tuulettomana ja aurinkoisena päivänä maissipelto voi imeä puolet ulottuville tulevasta hiilidioksidista. Kaupalliset kasvihuoneviljelijät pumppaavat siksi hiilidioksidia kasvihuoneisiinsa lisätäkseen kasvien kasvua.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvulla 0,03 prosentista 0,04 prosenttiin viime vuosisadan aikana on ollut mitattavissa oleva vaikutus kasvien kasvuvauhtiin. Se on myös syy hämmästyttävään vihreyden lisääntymiseen planeetallamme. Kuten Bostonin yliopiston tohtori Ranga Myneni on dokumentoinut perustuen kolmen vuosikymmenen aikana kerättyyn satelliittidataan, 31 prosenttia maapallon kasvillisuuden peittämästä alasta on vihertynyt lisää ja vain kolme prosenttia alasta on menettänyt vihreyttään. Tämä tarkoittaa 14 prosentin nousua ekosysteemien tuottavuudessa, ja se on havaittu kaikissa kasvillisuustyypeissä.

Myös Australian CSIRO-tutkimuslaitoksen maa- ja vesiosaston tohtori Randall Donohue tutkijakumppaneineen analysoivat satelliittidataa ja havaitsivat vihertymisen selvästi johtuvan osaltaan hiilidioksidinlannoittavasta vaikutuksesta. Tuo vihertyminen korostuu erityisesti kuivilla alueilla, kuten Afrikan Sahelissa, missä satelliitit osoittavat kasvillisuuden merkittävää lisääntymistä sitten 1970-luvun.

Usein väitetään, että ilmaston lämpeneminen iskee pahiten maailman köyhiin. Harvemmin kerrotaan, että Sahelin nälänhätien väheneminen johtuu pienen lämpenemisen tuomista lisääntyneistä sateista ja osin hiilidioksidista itsestään. Ja enemmän kasveja vuohille merkitsee enemmän kuluttamatta jäänyttä kasvistoa gaselleille, joten koko ekosysteemi on hyötynyt.

Jopa jääkarhut voivat nykyisin hyvin, joskin tämä johtuu lähinnä niiden metsästyksen lopettamisesta. On hyvä huomata, että kolme huonointa jääkarhun pentujen selviämisvuotta läntisellä Hudsoninlahdella (1974, 1984 ja 1992) olivat vuosia, jolloin jää oli liian paksua norppien saapumiseksi keväällä isona joukkona. Jääkarhut tarvitsevat rikkoutunutta jäätä.

Voit tietenkin kysyä kaikista niistä ilmastonmuutoksen aiheuttamista säätuhoista? No ne ovat täysin myyttisiä – ainakin toistaiseksi. Viimeisin IPCC:n raportti on ihailtavan rehellinen tässä suhteessa raportoidessaan ”ei merkittävää havaittua trendiä globaalissa trooppisten syklonien esiintymisessä viime vuosisadalla … näytön puutetta ja siten alhaista luottamusta trendin merkin, suunnan, suuruuden ja / tai taajuuden suhteen maailmanlaajuisesti … alhaista luottamusta havaituissa pienimuotoisten äärisääilmiöiden kuten raesateiden ja ukonilmojen trendeissä ”.

Itse asiassa kuivuuksien, tulvien ja myrskyjen aiheuttama kuolleisuus on pudonnut 98 prosentilla sitten 1920-luvunIndur Goklanyn huolellisesti tehdyn tutkimuksen mukaan. Se ei johdu siitä, että sääilmiöt olisivat nykyisin vähemmän vaarallisia vaan vaurastuneiden ihmisten paremmasta suojasta… Tästä ilmastonmuutoksessa on kysymys – me osaamme todennäköisesti ottaa siitä hyödyt ja toisaalta sopeutumalla pystymme torjumaan ainakin jotkut haitoista. Asiantuntijat esimerkiksi ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että malarian esiintyvyyden nopea väheneminen jatkuu riippumatta siitä, mitä ilmastossa tapahtuu.

Siitä huolimatta huonojen uutisten kirsikanpoiminta on yleistä. Tärkeä esimerkki tästä on IPCC:n raportti vuodelta 2007, joka väitti ilmaston lämpenemisen aiheuttavan ”satojen miljoonien ihmisten altistumisen puutteelle veden saannissa” neljässä eri lämpenemisskenaariossa. Tuo raportti perustui tutkimukseen, jossa oli laskettu myös niiden ihmisten lukumäärä, joiden vesistressi vähenee – ja kaikissa tapauksissa tämä luku oli edellistä suurempi. IPCC yksinkertaisesti vaikeni positiivisista luvuista.

Miksi tällä on väliä? Vaikka ilmastonmuutos tuottaisi vähän enemmän hyvinvointia seuraavan 70 vuoden aikana, miksi ottaa riskiä siitä, että se sen jälkeen aiheuttaa suuria haittoja? Siihen on yksi ilmeinen syy: Ilmastopolitiikka aiheuttaa jo nyt haittoja. Tuulivoimaloiden rakentamisella, biopolttoaineiden viljelyllä ja hiilen korvaaminen polttopuulla voimaloissa – kaikki keinoja ilmastonmuutosta vastaan taistelemiseksi – on vähäinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Mutta ne ovat ajaneet ihmisiä energiaköyhyyteen, heikentäneet teollisuutemme kilpailukykyä, nostaneet ruoan hintaa, kiihdyttäneet metsien tuhoa, tappaneet harvinaisia petolintuja ja jakaneet yhteiskuntia. … Indur Goklany arvioi, että maailmanlaajuisesti lähes 200 000 ihmistä kuolee joka vuosi, koska käytämme viisi prosenttia maailman viljantuotannosta moottoripolttoaineina sen sijaan, että käyttäisimme sen ravinnoksi. Se johtaa aliravitsemukseen ja kuolemaan. Ulsterin yliopiston professori Christine Liddellin mukaan tässä maassa (Iso-Britannia) 65 ihmistä kuolee päivittäin, koska heillä ei ole varaa lämmittää asuntojaan kunnolla, ja siitä huolimatta hallitus suunnittelee kaksinkertaistavansa kuluttajasähkön hinnan vuoteen 2030 mennessä.

Kuten Bjørn Lomborg on osoittanut, Euroopan Unioni maksaa ilmastopolitiikastaan lähes 200 miljardia euroa joka vuosi seuraavan 87 vuoden ajan. Britannian ilmastopolitiikka – tukiaisten varassa toimivine tulivoimaloineen, puukattiloineen, anaerobisine keittokattiloineen, sähköautoineen ja muineen – maksaa meille yli 2100 miljardia euroa tämän vuosisadan aikana. Tuolla valtavalla summalla me toivomme alentavamme ilman lämpötilaa noin 0.005˚C -asteella, jota ei voi havaita tavallisesta lämpömittarista. Ekonomistien konsensus on se, että jokaista ilmastonmuutoksen torjuntaan pantua 100 euroa kohti saamme kolmen euron verran hyötyä.

Joten teemme nyt todellista vahinkoa estämällä muutosta, joka tuottaa nettohyötyjä seuraavat 70 vuotta. Se vastaa sädehoidon ottamista, jos tunnet voivasi liian hyvin. En vain jaa varmuutta niin monien vihreiden kanssa siitä, että se on sen arvoista. Se voi olla, mutta voi olla olemattakin.”

Share This