Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Lue lisää ilmastopolitiikan seurauksista

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Liity jäseneksi

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Tee lahjoitus tästä

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

Lataa käsikirjat

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Lataa raportti

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Lue lisää

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Ilmastotiede
Ilmastomallien virheet
Yleiset harhaluulot

Biopolttoaineet: puuttuva yhteinen arvopohja?

Kerroin aikaisemmin kokevani, että jaan monessa asiassa ympäristöjärjestöjen ja Vihreiden arvot, vaikka en aina allekirjoitakaan keinoja joita niiden siivellä ja usein niiden kanssa ristiriidassa ajetaan. Sitten on toki niitäkin toimijoita joiden kanssa sukset taitavat mennä pahemmin ristiin. Tässä markkinointivideo jota luulin ensin parodiaksi, mutta kyllä se taitaa olla totta. Videossa möreä-ääninen mies kertoo onnellisena 3D […]

Ilmastosopulien kohtalo Britanniassa

Yhdistyneen Kuningaskunnan äänestäjät antoivat jatkomandaatin nykyiselle pääministeri David Cameronille eilisissä (7.5.2015) parlamenttivaaleissa. Minulla on ollut ristiriitaisia käsityksiä Cameronin hallituksen politiikasta, sillä se on ollut makuuni epärealistista ja turhan idealistista erityisesti seuraamieni ilmasto- ja energiapolitiikan suhteen. Edellisten vaalien jälkeenhän Cameron julisti johtavansa maailman vihreintä hallitusta.

Pilapiirtäjä Josh aavisti Ed Daveyn kohtalon jo 2014

Paljon on kuitenkin tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana myös Britanniassa. Ilmasto ei ole lämmennyt sen paremmin globaalisti kuin paikallisestikaan, vaikka ilmastomallinnukset ovat sellaista luvanneet. Lumisateet eivät jääneet historiaan, vaan britit ovat kokeneet muutaman pakkasenpureman talven lumimyräköineen ja muutaman viileän kesänkin. No, noissahan ei ole mitään uutta.

Mutta uutta on siinä, että varsinkin vähävaraisemmat britit ovat huomanneet ”ilmastonmuutoksen” vaikutuksen kahdella tavalla. Ensinnäkin energialaskut ovat kasvaneet merkittävästi, ja tämä ilmiö on tuonut mukanaan uuden ilmiön – ns. energiaköyhyyden. Sillä tarkoitetaan sitä, että vuosituloista yhä suurempi  osa – ja sietämättömän suuri – menee sähkö- ja lämmityskustannuksiin. Se johtaa yhä useampien kohdalla energialaskujen maksukyvyttömyyteen ja lopulta sähkö- tai kaasulaskujen maksamattomuuden vuoksi energianjakelun katkaisuun. Ilmiö ei johdu ilmastonmuutoksesta vaan ilmastopolitiikasta ja sille alisteisesta energiapolitiikasta. Selvästi ihmisperäistä vaikutusta siis.

Toiseksi melkoinen osa briteistä on ärsyyntynyt tuulivoiman kasvattamiseen, jolla olematonta ilmaston lämpenemistä on koetettu taklata. Ihmiset ovat harmistuneet siihen, kun tuuliparoonit ovat pystytelleet kreivien, herttuoiden ja lordien omistamille maille (tietysti hyvää maanvuokraa vastaan) isoja tuulivoimaloita, jotka ovat vieneet tavalliselta kansalta niin kansallismaiseman kuin luonnon äänet. Kansalle on lisäksi alkanut valjeta, kuka nuo menetykset puntina paroneille lopulta maksaa.

Niinpä seuraavat lehdistöjutut eivät ole kovin yllätyksellisiä. Niillä muuten voitettiin ne Cameronin konservatiivipuolueen saamat viimeiset äänet. No, tässä pari lyhennettyä otosta niistä: 
  1. Arviot siitä, että David Cameronin konservatiivipuolue saattaisi lopettaa ilmastonmuutosministeriön, jos se voittaisi vaalit, kasvavat (The Sunday Times 5.5.2015).
  2. Pääministeri Cameron heittää roskikseen tulevat tuulivoimatukiaiset, ja antaa paikallisille ihmisille lopullisen sananvallan tuulivoimaprojektien toteuttamisesta, jos tulee valituksi (County Times 7.5.2015).

Ennen vaaleja tehdyissä mielipidetiedusteluissa ilmastonmuutokseen tai lämpenemiseen liittyvät huolet olivat brittien mielestä häntäpäässä. Näinhän asia on mittausten mukaan myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Australiassa, jossa käytiin pari vuotta sitten ns. ilmastovaalit, asiaa lobannut työväenpuolue kärsi murskatappion. Sama tilanne nähtiin jo useita vuosia sitten Kanadassa.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalien 2015 tulos

Niinpä ei ole ihme, että vaalien suurimmat häviäjät olivat kuningaskunnan oudon ilmastolain ja erikoisen ilmastonmuutosministeriön hallitusaikanaan perustanut Työväenpuolue (-26 paikkaa) huolimatta oppositioasemastaan ja Cameronin konservatiivien hallituskumppanina toiminut  Liberaalidemokraatit (-49 paikkaa), joka nykyisen Kokoomuksemme lailla profiloitui kaikkein vihreimpänä vaihtoehtona lukuun ottamatta kääpiömäistä Vihreää puoluetta, johon vain harva luottaa.

Saattaa olla, että Liberaalidemokraattien taru loppuu kokonaan seuraavissa tai sitä seuraavissa vaaleissa. Suurimman menetyksensä kyseinen puolue nyt koki, kun sen yksi näkyvimmistä ministereistä, ilmastonmuutosministeri Ed Davey, kadotti järkyttävän ison äänien menetyksenseurauksena oman vaalipiirinsä luottamuksen ja putosi parlamentista. Siitä tuo bloggauksen kuvitus. Samoin kävi usealle näkyvälle ilmastonmuutoksella kampanjoilleelle työväenpuolueen parlamentaarikolle. Kansa ei alarmistista sanomaa siis uskonut. Enkä oikein usko pääministeri Cameroninkaan enää julistavan seuraavaa kabinettiaan maailman vihreimmäksi, vaikka voittajan on luultavasti mahdotonta kääntää takkiaan kokonaan.

Jäänpä seuraamaan, muistaako David Cameron vaalilupauksensa uudella hallituskaudellaan. Nuo asiat ovat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia myös meillä, sillä vähän samankaltaisiin asioihin joutuu uusi hallituspohja ottamaan kantaa ohjelmaneuvotteluissaan. Mitä tehdä ympäristöministeriölle? Ja lopettaako tuulivoiman tuettu kasvatus nykyiseen 2500 MW:n nimellistehokiintiöön, vai pitäisikö kiintiötä peräti laskea? No, muutaman viikon kuluttua tiedämme enemmän.

The Guardian, mistä nyt tuulee?

Brittiläinen The Guardian -lehti (Linkki), joka on mielestäni ollut ilmastopelottelun linnakkeita, julkaisi vajaa viikko sitten ilmastoartikkelin (Linkki), jossa pelottelu loisti poissaolollaan. Hämmennys valtasi mieleni ja lausuin ajatuksissani otsikon kysymyksen. Poimintoja […]

Esimerkki tuulivoimalobbauksesta – heikkoa argumentointia ja selektiivistä kerrontaa

Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestöpäällikkö, Heidi Paalatie, on kirjoittanut pamfletin, joka kolahti postiluukustani 5.5.2015 Keski-Uusimaa -lehden osana. Kun epäilen, että samainen runsaasti virheitä ja ennen kaikkea kertomatta jääneitä asioita sisältänyt poliittinen propagandapläjäys on lähetetty useille maakuntalehdille, päätin kirjoittaa vastineen.

Paalatien kirjoitus. Kuva suurenee klikkaamalla.
Otsikossa ”Uskaltaisitko olla eri mieltä kuin 97 prosenttia maailman tutkijoista” ja parissa ensimmäisessä kappaleessa Paalatie vetoaa auktoriteettiin ja vertaisarvioituun tutkimusmassaan väittäessään tuon osuuden tutkijoista tukevan ihmisperäistä ilmastonlämpenemishypoteesia. Nuo muutamat tutkimukset, joissa todellakin on moista väitetty, on osoitettu niin ikään vertaisarvioiduissa tutkimuksissa tai tieteellisessä keskustelussa joko kysymysasetelmaltaan tai tutkimusmetodeiltaan niin heikoiksi, että tiedemaailmassa niitä ei enää noteerata. Niiden tulokset ovat jääneet elämään vain äärivihreisiin poliittisisiin piireihin ja niiden ympärillä tukiaisrahan haistaneiden lobbarien keskuuteen.

Seuraavaksi Paalatie siirtyy ihmiskunnan tarpeeseen muuttaa toimintaansa. Tästä lähtee hänen kirjoituksen pääosansa linja, joka tähtää tuulivoiman ja muunkin ”cleantechin” tukemiseen. Paalatie perustelee asiaa ilmaan päästettävien saasteiden vähentämistarpeella ja ilmaston lämpenemisen hillitsemisellä alle kahden asteen. Tuon ensimmäisen asian osalta olen täysin samaa mieltä, mutta jälkimmäisen kohdalla kovat faktat eivät tue perusteluja. Epäilen yleensäkin ihmiskunnan kykyä säätää mitattavasti globaalia tai edes alueellista lämpötilaa, ja aivan erityisesti epäilen tuulivoiman tehokkuutta säätöyrityksissä.

Kun Paalatie puhuu Euroopan ilmanlaatuongelmista, jotka enimmäkseen johtuvat katupölyn ja dieselkoneiden aiheuttamista epäpuhtauksista, hän sivuuttaa täysin todellisen globaalin tappajan, joka on epäpuhdas sisäilma. Se sairastuttaa ja surmaa ennenaikaisesti vähintään 100-kertaisesti ihmisiä kehitysmaissa verrattuna EU:n alueen ilmanlaatuongelmiin ja pitää tulevaisuudessakin kehitysmaat köyhyydessä. Jotta epäpuhtaasta karjanlannan ja risujen poltosta päästäisiin eroon maailman kaikkein köyhimmillä alueilla, on noille miljardeille ihmisille kyettävä tarjoamaan korvaavaa sisäilman puhdistavaa ja edullista energiaa.  Sellainen ratkaisu muuten ei ole tuulivoima, johon edes rikkaissa länsimaissa ei ole varaa kuin kokeiluluonteisesti. Esimerkiksi Suomessa tuulisähkö on kuluttajalle noin kolme kertaa ydin-, vesi- tai hiilivoimalla tuotettua sähköä kalliimpaa. Miten kehitysmaan köyhällä olisi ikinä sellaiseen varaa?

Paalatie niputtaa myös hiilidioksidin (CO2) – kaiken elämän kaasun ja kasvikunnan ravinnon – saasteeksi. Tuo hyödyllinen aine, josta ihmiskunnan ulkopuolinen luonto itse tuottaa nykykäsityksen mukaan noin 97 %, on auringon tuoman energian ohella ehkä tärkein elämää ylläpitävä tekijä. Sen rinnastaminen saasteeksi osoittaa täydellistä tietämättömyyttä tuntemamme elämän realiteeteista. Jos joku jostain syystä olisi huolissaan ilmakehän hiilidioksidista, ei tuulivoima ole ratkaisu siihenkään.

Välillä tuulee, välillä ei.
Satunnaista tuulivoimatuotantoa Suomessa 2015
Kirjoituksen lopussa Tuulivoimayhdistyksen järjestöpäällikkö esittää isoja lukuja tuulivoimakapasiteetista, sen viime vuosien kasvusta ja kasvupotentiaalista osana Suomen teollista tuotantoa. Mutta kertomatta jää se, että kaikesta lobbaamisesta ja tuulivoimaloihin panostetuista sadoista miljardeista tukiaisdollareista, -euroista ja -juaneista huolimatta tuulivoiman osuus sähkön tuotannossa on edelleen marginaalista – promilleluokassa mitattavaa niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Kapasiteettiluvut nimittäin ovat keskimäärin 4 – 6 kertaa suurempia verrattuna todelliseen ja vaatimattomaan tuulivoiman tuotantoon, ja välillä tuulivoima poistuu verkosta ”puntikselle” päiväkausiksi, kun ei tuule.

Nykyisen kaltaisella tuulivoimalla ei ole sen satunnaisuuden, heikon hyötysuhteen, kalleuden ja erittäin haitallisten ympäristövaikutusten (joista en tässä lyhyessä kirjoituksessa ehtinyt mainita mitään) vuoksi mitään mahdollisuuksia olla muuta kuin ohimenevä vihreä muoti-ilmiö. Sellaiseen ei kannata valtioiden, kuntien eikä yritysten satsata resurssejaan. Eikä veronmaksajien kannata niihin syöttää myöskään veroina kerättäviä tukiaisia. Hyvä tuote, jolle on markkinoillla kysyntää, ei tukiaisia tarvitse. Nykyinen tuulivoima ei tätä testiä ole vielä selvittänyt.

Meillä on ns. cleantech-sektorilla aivan muita energia-alan asioita, jotka voisivat oikein markkinoituina menestyä nykyistä selvästi paremmin myös vientituotteina. Ne liittyvät mm. puhtaaseen polttamiseen, voimaloiden hyötysuhteiden nostoon, logistiikkaan, energian käytön tehostamiseen ja kenties bioenergian tuotantoon. Valitettavasti tuulivoiman saama huomio poliittisten päättäjien keskuudessa ja sille myönnetyt tukiaiset syövät niin tutkimus- kuin markkinointiresursseja näiltä lupaavammilta teknologia-alueilta. Tosiasiassa teknologiana epäkypsän tuulivoiman suosiminen hidastuttaa puhtaampien ja parempien energiateknologioiden markkinoille tuloa.

Siirry blogiin tästä
Share This