Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Hiilidioksidikammo tuottaa outoja tutkimuksia

Science Daily -uutissivustoa selatessani törmäsin kemiallisesti kiinnostavaan tapaan poistaa savukaasujen hiilidioksidia (Linkki). Kyse on tiivistelmän perusteella alkalimetallinitraattien muodostaman suolasulatteen käytöstä mangnesiumoksidirakeiden pinnalla (Linkki). Uusi menetelmä on vasta perustutkimusta, ei vielä […]

Viimeisen kerran ei ilmastolaille

Ilmastofoorumi ry:n kannanotto 5.3.2015 koskien hallituksen esitystä ilmastolaiksi HE 82/2014 Eduskunta tullee perjantaina hyväksymään ilmastolain, jolla ei ole sitä kannattavien kansanedustajien mukaan suoria vaikutuksia ilmeisesti mihinkään ja joka Suomen...

Miksei Sanni Grahn-Laasonen saanut huonointa arvosanaa?

Propagandaympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Meillä on tomera ympäristöministeri, sosiaalipolitiikkaa aikanaan opiskellut valtiotieteiden maisteri Sanni Grahn-Laasonen, joka on viime aikoina laajentanut näkemystämme myös turvallisuuspolitiikan saralle. Helmikuussa Iltalehdessä julkaistussa bloggauksessaan Grahn-Laasonen pani kokemiamme uhkia järjestykseen listaamalla yhden muiden edelle. Hänen mukaansa ”ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka”. Tähän uhkaan meitä kaiketi valmisteltiin jo viime joulukuussa, sillä ympäristöministerin mukaan ”ilmastotoimilla on kiire. Jos emme reagoi, vaikutukset voivat olla ennalta-arvaamattomia ja kauheita. Myrskyjä, tulvia, helleaaltoja, ekosysteemimuutoksia. Tautien leviämistä, pakolaisvirtoja, lisää köyhyyttä”.

Kun myös toimittajakokemusta omaava ympäristöministerimme epäilemättä osaa punnita sanojaan ja panna ne myös tärkeysjärjestykseen, on syytä tarkastella hänen lainauksiaan suurennuslasilla. Grahn-Laasonen listasi tuossa edellä olevassa sitaatissa useita ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärisääilmiöitä. Ensimmäiseksi listalla pääsi myrskyt. Katsotaanpa siis, miten ne ovat yleistyneet muutamissa myrskyuutisista tutuissa paikoissa. Siis mitä asiasta sanovat tieteen uusimmat tutkimusartikkelit.

Aloitetaan Intian valtamereltä. Tutkijat Jennifer M. Fitchett ja Stefan W. Grab ovat vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessaan selvittäneet viimeisen 66 vuoden aikana Kaakkois-Afrikkaan iskeneiden trooppisten hirmumyrskyjen esiintymistä ja trendiä. Etelä-afrikkalaiset tutkijat eivät löytäneet tilastollisesti merkitsevää trendiä Madagaskarin tai Mosambikin alueelle rantautuvissa sykloneissa huolimatta siitä, että tilastot ovat parantuneet muutamina viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Heidän mukaansa hienoisesti (joskaan ei tilastollisesti merkitsevästi) vähenevä hirmumyrskyjen määrä (katso kuva 2 alempana) on   yhtäpitävä myös Australian suhteen – siis lounaisen Tyynenmeren alueen ja kaakkoisen Intian valtameren suhteen – ja myös ennustetun myrskyisyyden vähenemisen kanssa koko eteläisellä Intian valtamerellä (Nicholls et al. 1998 ja Sugi et al. 2002).

Kuva 2: Fitchettin ja Grabbin laskemat trooppiset syklonit


No, kaakkoinen Afrikka tai Intian valtameri ei tukenut ministeri Grahn-Laasosen argumentointia, mutta emme luovuta vielä. Katsotaanpa asiaa vielä Australiasta, jossa tutkija Andrew J. Dowdy on selvittänyt satelliittimittausten ajan (1982 – 2013) Tyynenmeren lounaisosien isoja myrskyjä. Dowdyn mukaan trooppisten sykloonien määrä on reilun 30 vuoden aikana vähentynyt erittäin merkitsevästi (kuva 3).

Kuva 3: Dowdyn laskemat syklonit



Nyt tuli kyllä outo tunne. Onko tiede eri mieltä myrskyistä kuin ympäristöministerimme? No, katsotaanpa vielä aivan eri kolkka maapallolta. Otetaan myrkyisyystarkasteluun oma lähiseutumme ja vähän em. tutkimuksia pidemmältä jaksolta. Tanskalaiset tutkijat Lars B. Clemmensen, Christian W. T. Hansen, ja Aart Kroon ovat selvittäneet koko Euroopan luoteisosaa edustavaksi katsomansa Skagenin alueen myrskyisyyden muutosta 1860-luvulta nykypäivään. Ehkä ministeri Grahn-Laasonen tarkoitti meidän alueemme myrskyisyyden lisääntymistä?


Clemmensenin tutkimuksen mukaan kolkkamme myrskyisyys on dramaattisesti vähentynyt sitten 1800-luvun lopulla päättyneen Pikkujääkauden jälkeen (kuva 4).

Kuva 4: Pohjois-Tanskan tuulisuus Clemmensen et al:n (2014) mukaan


Kolmesta tuoreesta tutkimuksesta, joista yksi oli aivan lähialueeltamme, mikään ei tukenut Sanni Grahn-Laasosen ilmoitusta myrskyisyyden lisääntymisestä ilmastonmuutoksen seurauksena. Meillä ei ole myöskään tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat myrskyjen lisääntyneen jollain muulla alueella maapallolla. Tiedämme esimerkiksi, että Pohjois-Amerikka on jo jonkin aikaa nauttinut ennätyksellisen pitkästä ajasta sitten viimeisen ison (cat. 3-5) hurrikaanin iskun, eivätkä rantautuneet hurrikaanit ole pahasti kiusanneet edes ilmastoasiat politisoinutta presidentti Obamaa (kuva 5).

Kuva 5. Yhdysvaltoihin rantautuneet hurrikaanit per vuosi presidenttikausittain


En tuoreista tieteellisistä artikkeleista löytänyt vihjeitä sen äärisääilmiön yleistymisestä, jonka propagandaympäristöministerimme Grahn-Laasonen nosti ensimmäiseksi esimerkiksi niistä ilmastonmuutoksen kauheuksista, joita meidän pitäisi ehkä kuluista piittaamatta torjua. Enkä kyllä ole löytänyt jälkiä sen paremmin tulvien, helleaaltojen, ekosysteemimuutoksien, tautien leviämisen, pakolaisvirtojen tai köyhyydenkään lisääntymisestä ilmastollisten muutosten seurauksena, vaikka juuri nuo asiat ovat minua kiinnostaneet. Tästä näkökulmasta en voi olla hämmästelemättä Sanni Grahn-Laasosen uhkakuvia.

Taloustutkimus ja Yle kyselivät sekä kansalta että kansanedustajilta, minkä kouluarvosanan he antavat Kataisen ja Stubbin hallituksen ministereille. Kuutosella alkavalla arvosanalla Grahn-Laasonen oli molemmissa rankingeissa häntäpäässä muttei kuitenkaan aivan viimeisenä. Ihmettelen, miksei ollut.


Valetauko selittää ilmaston muuttumattomuuden

Jälleen laadittu uusi tieteellinen artikkeli (Linkki), joka selittää ilmaston lämpemättömyyden. Linkkejä osioon pyrin keräämään edustavan otoksen lämpenemättömyysselitysten lukumääräarvioista. Lukumäärä vaihteli viime syksyllä 39…66. Alempi lukumäärä lienee vertaisarvoidusti julkaistujen selitysten määrä, […]

Share This