Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Hesarin ja Iltalehden mukaan ilmaston lämpeneminen johtaa mahdollisesti jääkauteen

Helsingin Sanomat on 23.3.2015 nostanut jo aika vanhan aiheen pinnalle artikkelillaan ”Pohjois-Atlantin virtaus on jo hidastunut – pysähtyminen mullistaisi sään”. Iltalehti on oikonut mutkia vielä lisää 24.3. kopioidessaan osia HS:n artikkelista. IL:n artikkeli on otsikoitu jo lähes todennäköiseksi otsikolla ”HS: Muutos Atlantilla uhkaa sotkea Suomenkin ilmaston”. No katsotaanpa tarkemmin, millaiseen tuhoon olemme nyt joutumassa. Sisennetyt tekstit ovat em. jutuista, normaaliteksti minun selvitystyöni tulosta.

Termihaliinikierron eli lämpösuolavesikierron
 valtavirrat. Kuva Wikipediasta

Etelästä lämmintä vettä pohjoiseen tuova Atlantin merivirtaus on heikentynyt jo sadan vuoden ajan. Erityisen paljon se menettänyt voimaansa 1970-luvulta lähtien, osoittaa kansainvälinen tutkimusryhmä Nature Climate Change -lehdessä.

Hmmm. Tuon tutkijaryhmän tulos on aivan uusi, sillä vastikään julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin 5. arviointiraportti (AR5) on eri linjalla. Sen mukaan ”ei ole mitään todisteita pitkän ajan trendimuutoksista isoissa merivirroissa, kuten Atlantin merivirroissa (AMOC).., tai Atlantin ja pohjoisten merien välisissä virroissa”.

No kävin nopeasti lukaisemassa tuon tutkimuksen abstraktin, ja kuva muuttuikin aika paljon. Ainakin tuossa abstraktissa oli runsaasti konditionaaleja (voisi, saattaisi) ja ehkä-sanoja. Suoraan sanottuna siitä ei auennut HS:n ensimmäisen kappaleen sanomaa. Selvisi myös, että tutkija Rahmstorf kolleegoineen ei ollut mitannut AMOCin virtaamaa tai käyttänyt aiempia virtausmittauksia, joiden perusteella IPCC oli tullut em. johtopäätökseensä. Valitettavasti 100 vuoden päähän ulottuvia mittaustietoja ei edes ole olemassa. Rahmstorf oli mittaillut meriveden pintalämpötiloja ja yhdistellyt niitä arveluttavasti sedimenteistä, koralleista ja muista sekundäärilähteistä rakenneltuihin lämpötilarekonstruktioihin, pannut lämpötilat tutkimuslaitoksensa tietokonemalliin ja saanut tulokseksi virtauksen hidastumisen. Kyse on siis mallinnustuloksesta, joka on ristiriidassa mittaustulosten kanssa.

Oli muuten mielenkiintoista havaita, että yksi tutkija ryhmän jäsenistä oli yhdysvaltalainen professori Michael E. Mann, joka saavutti runsaasti julkisuutta erilaisten proxytietojen valikoivasta ja tarkoitushakuisesta yhdistelemisestä laatiessaan kuuluisaa ”lätkämailakäyräänsä”.

Golf-virran virtaus pohjoiseen 41. leveyspiirin kohdalla
Willisin (2010) mukaan. Kuvan pystyakselin mittayksikkö
on Sverdrup (Sv) eli miljoonan vesikuutiometrin
virtaus sekunnissa (1 Sv = 10^6 m^3/s).

Todettakoon, että viitisen vuotta sitten AMOCin virtaus tosiasiassa mitattiin eri syvyyksistä sukeltavien Argo-poijujen avulla. Tuon tutkimuksen tekijä, NASAn Josh Willis, raportoi, että vuosina 2002-2009 ei virtauksessa havaittu merkitsevää trendiä suuntaan tai toiseen. Willis ulotti tutkimuksensa staelliittialtimetriaa hyväksi käyttäen aina Argo-aikaa edeltävään 1990-luvun alkuun, eikä vieläkään löytänyt trendiä. Melko tasaisesti Golf-virta siis toimii, vaikka vaihtelua vuosien välillä toki on.

Syynä on tutkijoiden mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

Nonniin. Siis Golf-virran hidastuminen mallinnuksessa, jota siis ei reaalimaailman mittausten mukaan ole tapahtunut, johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Minä tällä kertaa uskon asian, sillä tutkijajoukossa oli mukana tuo lätkämailaväärentäjä Mann. Ihminenhän hänkin on – kai?

Atlantin kierto paitsi kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen myös palauttaa sitä kylmänä syvänä virtauksena takaisin etelään. Kierto muodostaa valtavan edestakaisin kulkevan liukuhihnan, joka säätelee ilmastoa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Grönlannin jäätiköiden kiihtyvä sulaminen on alkanut sotkea mekanismia.

Mekanismin sotkeutuminen ja kiihtyvä sulaminen olivat siis ilmiöitä, joita ei ole mitattu luonnosta. Ne tapahtuivat Rahmstorfin PIK-tutkimuslaitoksen tietokonehuoneessa.

Kiertoa pitää yllä Pohjois-Atlantilla tapahtuva jäähtyneen ja painavamman veden vajoaminen syvyyteen, mistä se palaa takaisin etelään. Jäätiköistä sulava makeavesi vähentää meriveden tiheyttä ja siten uppoamista. Näin virtauskierto hidastuu.

Juu, ehkä tuo fysikaalinen selitys on pätevä. Mutta näin on käynyt jo liki 15 000 vuoden ajan, jolloin Grönlannin jäätiköt ovat hitaasti massaansa sulamalla luovuttaneet.

Jos virtaus hidastuu liikaa, se voi kokonaan pysähtyäkin. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että pysähdyksen todennäköisyys tällä vuosisadalla on yhden suhde kymmeneen. Toteutuessaan se mullistaisi planeetan ilmaston.

Tiettävästi hitaasti ainakin viimeiset 8000 vuotta jäähtynyt Grönlannin jäätikkö ei useita asteita nykyistä lämpimämpinä aikoina pysäyttänyt virtausta. Miksipä se tekisi sitä nytkään?

Virtauksen hidastuminenkin vaikuttaa valtameren kalakantoihin, merenpinnan nousuun ja säähän Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Iltalehti virittää juttunsa lopun vielä vähän vauhdikkaammin:

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että pysähdyksen todennäköisyys tällä vuosisadalla on yhden suhde kymmeneen. Toteutuessaan se mullistaisi planeetan ilmaston, jolloin myös Suomen sääolosuhteet muuttuisivat radikaalisti.

Minä en löytänyt IPCC:n uusimmasta raportista tuollaista todennäköisyyttä, mutta sellainen toki voisi olla vaikka sen 4. arviointiraportissa, jota muuten oli kirjoittamassa – ja oikein johtavana kirjoittajana – kukas muukaan kuin herra Rahmstorf. Sanottakoon, että tuollaisten todennäköisyyksien määrittäminen ilman mittaustuloksia on äärimmäisen vaikeaa, vaikka datan kiduttajilta sellainen toki onnistuu. Mutta mullistuksesta olen samaa mieltä tuossa jos-tapauksessa, joskin se olisi kovin erilainen verrattuna IPCC:n myös ja vain tietokonemallinnuksiin perustuviin skenaarioihin. Nimittäin tämä mullistus ei toisi ainakaan meille lauhkeaa keskieurooppalaista ilmastoa vaan ehkäpä tuollaisen keskisiperialaisen tuulahduksen.

Nopeasti siis näyttävät asiat muuttuvan, ja jopa ihan päälaelleen, ilmastotutkimuksessa, jossa kaikki faktat ovat kuulemma olleet jo viime vuosisadan alusta tieteentekijöiden tiedossa. Joko siis alkaa jääkausihälyytys, kun lämpeneminen on ollut tauolla parin vuosikymmenen ajan? Heh!

Päivitys 26.3.2015

Iltasanomat on tehnyt asiasta jutun tämänpäiväiseen lehteen. Toimittaja Petri Turunen on haastatellut Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori  Petteri Uotilaa, joka toteaa mm. seuraavaa:

– Elämme lämpenevässä maailmassa ja Golfvirran hidastumisen vaikutus tulee tähän päälle. Nyt on käynnissä siis kahden eri tason ilmiö eli ilmaston lämpeneminen ja Golfvirran hidastuminen.

Tjaah, emme ole eläneet lämpenevässä maailmassa noin 15-20 vuoteen satelliittimittausten mukaan, eikä Golf-virtakaan ole mm. aiemmin mainitsemani Willisin tutkimuksen eikä myöskään vielä tuoreempien mittausten (mm. Childers 2014) mukaan hidastunut. Kummallista, ettei tutkimusprofessori Uotila muistanut mainita asiasta mitään, eikä sitäkään, että IPCC:n tuorein raportti ei Golf-virran hidastumista tunnista.

 – Ilmiöt eivät ole suinkaan toisistaan riippumattomia, vaan pohjoisen napa-alueen ja Grönlannin jäiden entistä nopeampi sulaminen ilmaston lämpenemisen vuoksi tuo makeaa vettä Pohjois-Atlannille. Se hidastaa Golfvirtaa, hän kertoo. 

Niinpä, mutta mittausten mukaan virta ei ole hidastunut.

Tämän hidastumisen vuoksi eivät sentään luumupuut ja omenapuut ole Uotilan mukaan vaarassa Suomessa. Uotila arvioi, että Golfvirran hidastumisen vaikutukset eivät ole niin suoraviivaisia. 

Luumupuut ja omenapuut eivät taida olla vaarassa olemattoman ilmiön vuoksi. Mistä näitä aivopieruja tulee?

– Golfvirran hidastuminen voi ensimmäisenä vaikuttaa meren eliöihin ja kasvistoon. Kalakannat voivat muuttua, hän muistuttaa. 

Tuskinpa olematon asia kasvistoon ja eliöihin vaikuttaa.

Golfvirran hidastuminen liittyy siis ilmastonmuutokseen, jonka aiheuttama ilmaston lämpeneminen mahdollisesti kumoaisi viilenemisen vaikutuksen. Suomeen mallit ovat ennustaneet nopeampaa lämpenemistä kuin muualle maailmaan. Golfvirran hidastuminen voisi merkitä sitäkin, että olot Suomessa säilyisivät lähes samoina kuin nyt. 

Ehkä professori Uotila kuuluu tähän postmodernin ilmastotutkimuksen sukupolveen, joka luottaa vain mallinnuksiin? Ja nehän ovat povanneet Golf-virran hidastumista. Niinpä Uotila katsoo voivansa ohittaa tuoreet empiiriset mittaukset, jotka osoittavat jotain aivan muuta. Vai selitetäänkö tällä nyt sitä, kun ei lämpene? Ilmatieteen laitoksella ei ehkä enää eletä reaalimaailmassa, vaan mallinnetussa virtuaalitodellisuudessa?

Äärityyni – uusi uhkaava ääri-ilmiö?

WUWT blogin Anthony Watts on kiinnittänyt huomionsa tornadojen vähäisyyteen alkuvuodesta 2015 (Linkki).  Lyhyt tarkastelujakso ei vielä oikeuta tekemään trendipäätelmiä, mutta kesämyrskyjen heikentymistä on havaittu trendinomaisestikin (Linkki). Ihmistekoisella ilmastonmuutoksella pelottelijoiden eräs […]

Ideological assumptions manipulator (IAM)

In its latest assessment report IPCC concluded that in order to get climate change under control world needs massive expansion of nuclear power, renewables, energy efficiency, and CCS. I am a numbers guy and therefore I was delighted when I found a useful database for many of the mitigation scenarios IPCC relied on in its […]

Albedo – tärkeä ja huonosti mallinnettu ilmastotekijä

Säännöllinen Judith Curryn blogin seuraaminen oli päässyt minulta hieman jo unohtumaan, kun taas sitä selatessani törmäsin varsin asiapitoiseen ja kiinnostavaan esitykseen (Linkki). Taustana on Graeme L. Stephensin ja kumpaneiden artikkeli Reviews of […]

Share This