Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

YLE: korallien joukkotuho johtuu luonnollisesta sääilmiöstä

YLEn uutisjuttu pohti pari viikkoa sitten korallien joukkokuolemien syitä. Jaana Kannisen päättelyketju etenee seuraavasti (00:40): … eikä siellä ole mitattua tietoa meriveden lämpötilan muutoksista. Vuosi 1998 oli kuitenkin koko maailmassa poikkeuksellisen kuuma voimakkaan El Niño -sääilmiön seurauksena. Samaa voi sanoa vuodesta 2010, jolloin koralleja kuoli myös paljon. Näin ollen korallien joukkokuoleman syystä ei ole epäilystä. […]

Poliittisesti epäkorrektia raportointia


Ilmastomallinnusten ongelmana on alusta alkaen ollut se, että ne eivät ole onnistuneet mallintamaan tulevaa ilmastoa. Mallintajat ovat selittäneet tuota pientä ongelmaa luonnollisella ilmaston vaihtelulla, joka lyhyemmillä tarkastelujaksoilla voi peittää ihmiskunnan aiheuttaman katastrofaalisen ilmastonmuutoksen. Niinpä meidän tulisi kaikesta huolimatta luottaa ennustamisessa toistaiseksi kyvyttömiin mallinnuksiin, sillä jonain seuraavan 100 vuoden aikana ilmasto muuttuu niiden ennustamalla katastrofaalisella tavalla. 
Maailman vanhimman ja arvostetuimman ilmatieteen laitoksen, Yhdistyneen Kuningaskunnan MetOfficen, tutkijat julkaisivat taannoin mallinnuksen koskien kymmenvuotiskautta 2004-2013. Tuo Smith et al. (2007) -tutkijajoukon kirjoittama paperi ”Improved Surface Temperature Prediction for the Coming Decade from a Global Climate Model ” väittää pystyvänsä käsittelemään ilmaston luontaista vaihtelua muita mallinnuksia paremmin. Kun tutkimus sai julkaisuajankohtanaan vuonna 2007 paljon huomiota mediassa, katsotaanpa näin kuukaudella ennakoivasti, miten hyvin Doug Smithin ryhmän mallinnus todellisuudessa onnistui.
Tutkimus ennusti
  1. globaalin keskilämpötilan nousevan aikana 2004 – 2013 noin 0,3 asteella virhemarginaalin ollessa ± 0.21°C luottamusvälillä 5 – 95 %, ja
  2. ainakin puolet vuosista 2010-2013 olisi lämpimämpiä kuin ennätyksellisen lämmin vuosi 1998.
No katsotaanpa, miten ennustus onnistui. Olen siirtänyt Smithin työnantajan HadCRUT4-aikasarjan (punainen murtoviiva) virhemarginaaleineen (sininen ja vihreä viiva) alla olevaan graafiin. Aikasarjan mukainen todellinen globaali lämpötilakehitys on mustalla murtoviivalla ja lineaarinen trendi paksummalla vaaleanvihreällä viivalla. Kuvat suurenevat klikkauksella.

Ensimmäisen ennusteen osalta Smith et al. erehtyi merkkivirheen verran. 0,3 asteen lämpenemisen sijaan globaali ilmasto viileni noin 0,03 astetta. Ennuste pysyi virhemarginaalin sisällä kuitenkin seitsemän ensimmäistä vuotta, mikä on ilmastomallinnusten sarjassa poikkeuksellisen hyvä tulos. Todellisuuden irtautuminen mallinnuksesta viimeisten vuosien osalta näinkin lyhyessä ennusteessa johtaa kuitenkin vahvaan epäilyyn mallin kyvykkyydestä. Ei pisteitä siis.
Toisen ennusteen osalta mallinnus osuu puoliksi oikeaan. Nimittäin vain yksi vuosista 2010-2013 oli HadCRUT4-lämpöaikasarjassa keskilämpötilaltaan vuotta 1998 (katkoviivalla kuvassa) lämpimämpi. Tuotakin puolittaista osumaa himmentää se tosiasia, että mallinnusta pitäisi verrata adjusteerauksista ja lämpösaarekeilmiöistä vapaampiin satelliittiaikasarjoihin tai HadCRUT4:n edeltäjään, HadCRUT3:en, johon Smith paperissaan viittaa. Niiden mukaan ainutkaan vuosi 2000-luvulla ei ole yltänyt vuoden 1998 keskilämpötilaan, joten joudun lopulta antamaan tästäkin osasta nolla pistettä.
Doug Smithin tutkijaryhmän mallinnus on heikoista pisteistä huolimatta ilmastomallinnuksen eliittiä. Reilusti yli 90% IPCC:n käyttämistä mallinnuksista on erehtynyt vielä enemmän. Vertailu reaalimaailmaan osoittaa sen, että sellaisetkin mallinnukset, joiden kehittelyssä on pantu erityistä painoa luonnollisen vaihtelun huomioon ottamiselle, erehtyvät perusteellisesti.
Lukijan on hyvä tietää, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPCC, perustaa luottamuksensa ihmiskunnan pääasiallisesta syyllisyydestä (AGW-ilmiö) vain ja ainoastaan ilmastomallinnuksiin. Reaalimaailmasta tehdyt ilmastohavainnothan tai ilmastohistorialliset rekonstruktiot eivät sellaiseen viittaa. Siksi on ollut huvittavaa seurata kuvaan merkitsemääni IPCC:n luottamuksen kasvua AGW-ilmiöön sitä mukaa, kun ilmastomallinnukset reputtavat yhä enemmän. 
Katsotaan vielä, josko Smith et al. olisi onnistunut ennustamaan edes Suomen keskilämpötilan kehityksen. Viereisessä kuvassa on CRUTEM4- ja RSS-lämpöaikasarjojen kuukausittaisesta keskilämpötilapoikkeamasta lasketut 12 kuukauden liukuvat keskiarvokuvaajat tuolle ennusteen ajanjaksolle. Olen normalisoinut lämpöaikasarjojen 0-kohdaksi vuoden 2004. Sekä CRUTEM4 että RSS osoittavat selvää viilenemistä, vaikka Ilmatieteen laitoksen propagoiman käsityksen mukaan ilmaston lämpeneminen myös Suomessa on ollut kiihtyvää. Ristiriita on käsittämättömän suuri.
Smith et al. (2007) sai runsaasti huomiota, kun tutkimus julkaistiin Science-tiedejulkaisussa. Valtamediassa sitä esiteltiin lähes totuutena. Nyt kuitenkin täydellinen mediahiljaisuus vallitsee siitä, että ennuste epäonnistui kaikilta osiltaan. Ehkä totuuden kertominen olisi ilmastopoliittisesti epäkorrektia?

Onko alkava talvi aiempia kylmempi vai leudompi?

Lähes tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin talven lämpötiloista ja miten ystäväni Jalle Ahlbeckin tutkimukset https://ilmasto.wordpress.com/2011/11/20/tuleva-talvi-edellisia-lampimampi/ voivat auttaa ymmärtämään taustalla toimivia säävoimia ja niiden vaikutusta tulevaan ilmastoon. Nyt Jalle on julkaissut laajemman version alkuperäisestä työstään verkossa, jota olen pohdiskellut uudessa tekstissäni osoitteessa http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/PDF/Alkava talvi 2013-14.pdf  

Onko alkava talvi aiempia kylmempi vai leudompi?

Lähes tasan kaksi vuotta sitten kirjoitin talven lämpötiloista ja miten ystäväni Jalle Ahlbeckin tutkimukset http://ilmasto.wordpress.com/2011/11/20/tuleva-talvi-edellisia-lampimampi/ voivat auttaa ymmärtämään taustalla toimivia säävoimia ja niiden vaikutusta tulevaan ilmastoon. Nyt Jalle on julkaissut laajemman version alkuperäisestä työstään verkossa, jota olen pohdiskellut uudessa tekstissäni osoitteessa http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/PDF/Alkava talvi 2013-14.pdf  

Share This