Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta
Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.
Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset
Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.
Tule mukaan
Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.
Lahjoita Ilmastofoorumille
Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.
Skeptikon käsikirja
Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.
NIPCC:n ilmastoraportti
Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.
Ilmastoskeptikoiden ansiosta...
”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.
Tieteellinen epävarmuus
Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.
Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.
Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.
Sipilän ilmastokysymykset ja puolueiden vastaukset
Yle palveli yleveronmaksajia ja julkaisi hallitustunnustelija Juha Sipilän kysymykset liitteineen (Linkki). Tästä kiitokset tälle toivottavasti tulevalle säästökohteelle. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? 12. Hyväksyttekö […]
Uusi tutkimus – koralliriutat kestävät
Koska kertaus on opintojen äiti, niin tuodaanpa esille taas uusi tutkimus, joka toistaa tässä blogissa jo usein kerrotun asian: koralliriutat eivät ole häviämässä, vaikka meren emäksisyys hieman vähenisi tai pintalämpötila […]
Ihmistekoiset maanjäristykset – pelottelun huippuko?
Arvostamani luonnonsuojelija Jim Steele on pahoittanut mielensä Newsweekin artikkelista (Linkki), jossa koplattiin ihmistekoiset hiilidioksidipäästöt ja Nepalin tuhoisa maanjäristys (Linkki). Koska Steele on kaiketi enemmän biosfäärin kuin litosfäärin tuntija eikä hän […]
Molemmat satelliittiaikasarjat: Ei lämpenemistä yli 18 vuoteen.
Ilmakehän eri kerrosten lämpötilaa on vuoden 1978 lopusta alkaen kyetty mittaamaan maapalloa kiertävistä satelliiteista. Mittausmenetelmä on paitsi tarkin myös sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti kattavin. Verrattuna vaikkapa maanpinnalla olevan sääasemaverkoston mittaustarkkuuteen tai kattavuuteen se on vähintään kertaluokkaa parempi.
 |
| Alemman troposfäärin (LT) lämpenemistrendit alueellisesti 1/1979 – 3/2015 UAH v6beta -sarjan mukaan. Trendi ilmaistu asteen kymmenesosina per vuosikymmen. |
Minä olen useimmiten käyttänyt RSS-aikasarjaa, jonka tuottaa Remote Sensing Systems –niminen yksityinen firma. Tuo aikasarja luotiin aikanaan vertailusarjaksi UAH-aikasarjalle, minkä puolestaan tuottaa Alabaman yliopiston tutkijaryhmä, jonka kärjessä ovat tohtorit John Christy ja Roy Spencer – molemmat maailman tunnetuimpia ilmastotutkijoita. Olen käyttänyt RSS:aa, sillä tiedossani on ollut UAH-sarjaa koskeva päivityskierros, jonka kanssa on työskennelty ainakin viimeiset kolme vuotta. Tuona aikana ja jo sitä ennen kyseiset sarjat ovat hieman erkaantuneet toisistaan, mikä on tietysti herättänyt kysymyksiä. Kumpi ”liukuu” kauemmas todellisuudesta?
Nyt UAH-sarja on päivitetty, ja on aika katsoa sen tuloksia verrokkiinsa nähden. Varoitan kuitenkin sen verran, että kyse ei ole vielä lopullisen UAH:n 6. version tiedoista vaan beta-versiosta, johon saatetaan tehdä pieniä muutoksia saatavan palautteen perusteella. En tässä bloggauksessa ehdi selostaa suomeksi niitä syitä ja teknisiä muutoksia joita sarjaan on versiopäivityksessä raakamittausten uudelleen analysoinnin ja softan kirjoituksen yhteydessä tehty, mutta niistä on kohtalaisen selkeä ja lähes kansantajuinen tohtori Spencerin englanninkielinen kirjoitus täällä.
Alla olevassa kuvassa on esitetty molempien aikasarjojen globaalit alemman troposfäärin kuukausikohtaiset poikkeamat verrattuna ko. sarjan vertailujaksoon. Sarjojen pienet tasoerot johtuvat mm. eripituisista vertailujaksoista ja alemman troposfäärin painotuseroista.
Lämpenemistrendiksi tammikuusta 1979 maaliskuuhun 2015 UAH antaa 0,11 astetta per vuosikymmen ja RSS 0,12°C/10 vuotta. Verrokkisarjojen ero on siis hämmästyttävän pieni asteen sadasosa.
Seuraavassa kuvassa on esitetty molemmat sarjat siltä osin, kuin ne lineaarisella trendillä laskettuna osoittavat lämpenemättömyyttä.
RSS:n osalta tuo aika on 18 vuotta ja neljä kuukautta. UAH v6beta osoittaa ajaksi 18 vuotta ja kaksi kuukautta. Kummankaan mukaan alailmakehä ei ole lämmennyt yli 18 vuoteen eli sinä aikana, jolloin ilmaston lämpenemisestä tai jopa kiihtyvästä lämpenemisestä on pidetty paljon ääntä. Maailman parhaat lämpöaikasarjat eivät ainakaan jälkimmäisestä todista.
Lisäänpä vielä viimeiseksi kuvaksi molemmat aikasarjat vuodesta 1979 alkaen sijoitettuna useimpien kotona olevan ulkolämpömittarin asteikolle.
Minä en tuosta kuvasta löydä mitään panikoimisen aihetta, vaikka mm. ulkoministeri Tuomioja ja ympäristöministeri Grahn-Laasonen ovat todistaneet ilmastonmuutoksen olevan vakavin ihmiskuntaa kohtaava haaste.