Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Lue lisää ilmastopolitiikan seurauksista

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Liity jäseneksi

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Tee lahjoitus tästä

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

Lataa käsikirjat

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Lataa raportti

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Lue lisää

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Ilmastotiede
Ilmastomallien virheet
Yleiset harhaluulot

Kahtalaista tietoa koralleista

Uudehko tutkimus kertoo (LinkkiPDF), että kuvan 1 koralli pystyy säätelemään kalkkeutumis-pH:nsa, eikä meriveden vähäinen neutraloituminen ole sille uhkana. WUWT-sivustolla nyt uutisoitu tästä tutkimuksesta (Linkki) ja sieltähän minäkin sen löysin. Porites […]

Ilmastosopimukset olleet haitaksi ympäristölle

Uusi taloustieteellinen arviointi tulee tulokseen (Linkki), että ilmastosopimukset ovat olleet haitallisia. Professori Harstad arvelee, että ympäristöinvestointeja on tehty vähemmän ilmastosopimuksista johtuen. Eräs havainto koski sitä, että ne maat, jotka olivat […]

Ilmastosopimukset olleet haitaksi ympäristölle

Uusi taloustieteellinen arviointi tulee tulokseen (Linkki), että ilmastosopimukset ovat olleet haitallisia. Professori Harstad arvelee, että ympäristöinvestointeja on tehty vähemmän ilmastosopimuksista johtuen. Eräs havainto koski sitä, että ne maat, jotka olivat […]

Pitäkää kiirettä nähdäksenne Grönlannin lämpeneminen!

MTV3:n jutun kuvitusta
Ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan mediassa harvoin asiallisesti. Tarkoitan tällä historiallisesti suhteutettua asiallisuutta. MTV3, jonka journalistinen taso on mielestäni mennyt alaspäin melko laaja-alaisesti, onnistui tekemään poikkeuksellisen kevyen ilmastonmuutosjutun 29.9.2015 otsikolla Ilmastonmuutoksesta tuli turistihoukutin Grönlannissa”. Tuossa jutussa Maikkari yrittää todistaa, että Grönlannin sulavat jäätiköt ovat alkaneet kiinnostaa turisteja, turismista on tulossa Grönlannille tärkeä elinkeino, ja ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät saarella jo selvästi. Pari ensimmäistä turismiin liittyvää asiaa saattavat olla tottakin, joskin melko merkityksettömiä muulle maailmalle, mutta viimeisestä asiasta en ole aivan varma ainakaan pysyvyyden osalta.

”

Sulavat jäätiköt ja kelluvat jäävuoret houkuttelevat turisteja. Monet haluavat nähdä omin silmin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Grönlannissa.

Varmaan ne houkuttelevat, sillä ovathan kelluvat jäävuoret jotain sellaista, mitä ei näe oikeastaan missään muualla Etelämannerta lukuun ottamatta. Mutta ovatko ne ilmastonmuutoksenaiheuttamia vai aivan normaaleja ilmiöitä, on toinen juttu. Muistelen matkustajalaiva Titanicin kohdanneen kelluvan jäävuoren vuonna 1912. Kyllä noita ajelehtivia jäävuoria on ollut koko holoseenin ajan ja varmaan miljoonia vuosia ennenkin.

MTV3:n jutun kuvitusta
Sitten onkin aivan toinen kysymys, miten Grönlannin ilmasto on muuttunut. Me tiedämme melkoisen arkeologisen todistuksen perusteella, että alue on ollut huomattavan lauha – vähintään nykyisen ilmastomme kaltainen – noin 1000 vuotta sitten. Tiedämme modernien säämittaustietojen perusteella, että lähes yhtä lämmintä kuin nykyisin oli 1930- ja 1940-luvuilla. Tiedämme paleoklimatologisen tutkimuksen perusteella, että viimeisen tuhannen vuoden jakso on ollut kylmin sitten jääkauden päättymisen. Grönlannin ilmastossa on aivan viime aikoinakin ollut paljon vaihtelua, kuten on kaikkialla arktisella alueella. Mikä siis on muuttunut sitten jääkauden päättymisen? Onkohan mikään, jos luonnollista vuosikymmenten, vuosisatojen ja kenties vuosituhansien jaksoissa tapahtuvaa luonnollista ilmastollista vaihtelua ei huomioida?

Grönlanti on viime vuosina saanut huomiota ilmastonmuutoksen takia. Se luultavasti tarkoittaa, että tänne tulee lisää turisteja. Ilmastonmuutoksen alkulähde on täällä Grönlannissa. Täällä voi omin silmin nähdä, mitä on tapahtumassa, arvelee hotelli Arcticin johtaja Erik Bjerregaard.

Kyllä, huomiota on tullut, ja se on varmasti hyvä asia paikalliselle hotellinpitäjälle. Hulluhan Bjerregaard olisi, ellei mainostaisi kohdettaan.

Myös grönlantilaiset taiteilijat hakevat inspiraatiota ilmastonmuutoksesta.

– Syy siihen, että otan kantaa ilmastonmuutokseen taiteessani, on se, että haluan saada ihmiset ajattelemaan ja ehkä kysymään, mitä tapahtuu ympäristössä ja maailmassa, kuvailee taiteilija Miki Jacobsen.

– Meillä ei enää ole kiinteää jääpeitettä ja talvisin sataa paljon enemmän lunta kuin aiemmin. Kesistä on tullut todella lämpimiä, kertoo Taiteilija Mia Lindenhann.

Ehkä liikemiehen käyttö Grönlannin ilmastonmuutoksen todistajana ei ollut MTV3:n toimittajan mielestä riittävän uskottavaa, joten avuksi haettiin pari taiteilijaa. Hmm… En halua kyseenalaistaa taiteilijoiden ikiaikaista kykyä aistia faktat ja data herkästi tai heidän haluaan asettaa ne etusijalle verrattuna fiktioon, mutta en vieläkään vakuuttunut.

Viime vuosina Grönlannin jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt.

Vai on Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtynyt. MTV3 kertoo asian selkeästi kuin totuutena, joskaan ei kerro sitä, mihin väite perustuu. Minä en tuohon väitteeseen usko ainakaan noin sanottuna. Vaihtelua on toki ollut – välillä sulaa enemmän ja välillä vähemmän. Kerrottakoon Grönlannin saaneen sitten viime vuoden syyskuun alun pintaansa nettona noin 240 miljardia tonnia uutta lunta, joka seuraavien vuosikymmenten uusien lumikerrosten paineen vaikutuksesta vähitellen muuttuu jääksi ja aikanaan painovoiman vaikutuksesta pala kerrallaan lohkeaa mereen.

Kuva 3

Hotellinomistajaa ja paria taiteilijaa parempi lähde kysymyksille, mistä Grönlanti saa lämpönsä ja paljonko siellä on viime vuosina lämmennyt, on tietysti empiirisesti mitattu data. On harmillista, että tuo helposti lähestyttävä ja kaikille avoin lähde ei juuri nykypäivän toimittajia kiinnosta.

Olen viereiseen kuvaan 3 sijoittanut kaksi kuvaajaa. Ohuempi punainen kuvaaja esittää Grönlannin eteläisen puoliskon RSS-satelliittimittausten (TLT) kuukausittaisista keskilämpötilapoikkeamista laskettua 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa. Paksumpi punainen viiva on vastaava viiden vuoden liukuva keskiarvo. Ensin mainitusta kuvaajasta nähdään, että Etelä-Grönlanti on toki lämmennyt melko äkillisesti vuonna 1995 nykyiselle tasolleen. Lineaarinen trendi on kuitenkin negatiivinen vuoden 1997 huhtikuusta alkaen, joten lämpeneminen käytännössä loppui yli 18 vuotta sitten. Viime vuosina lämpötila on ollut pikemminkin laskussa siitä huolimatta, että vuodet 2010 ja 2012 olivat poikkeuksellisen leutoja. Tämä näkyy hyvin viiden vuoden kuvaajan laskusuuntaa osoittavasta loppupäästä.

Kuva 4
Satelliittiaikasarjat ovat tarkkoja ja hyviä, mutta valitettavasti niiden kattama aika on ilmastollisiin tarkasteluihin aika lyhyt. Jos haluamme tarkastella Grönlannin lämpötiloja pidemmältä ajalta, saamme melko luotettavaa tietoa sen jääpeitteen muistiin taltioituna. Viereisessä kuvassa 4 on Alleyn rekonstruoima lämpötilakehitys jääkairausnäytteistä viimeisen 10 000 vuoden ajalta. Sen perusteella väittäisin, että saaren lämpötila on ollut pitkään laskemaan päin, mitä viimeisen 100 vuoden pieni lämpeneminen ei muuksi muuta. En myöskään näe viimeisen vuosisadan aikaisessa lämpenemisessä, joka on merkitty punaisella viivalla, mitään todellista ilmastollista muutosta. Melkoisesti on Grönlannin lämpötila eripituisissa jaksoissa vaihdellut koko holoseenin ajan. Se taitaa olla paikalliselle ilmastolle ominaista.

Palataan vielä kuvaan 3. Sen sininen kuvaaja esittää Reynoldsin aikasarjan merenpintalämpötilaa Grönlannin eteläpuolella (40-69N, 310-350E). Tuon alueen kautta tulee Keski-Atlantilla lämmennyt vesi Golf-virran kuljettamana pohjoiseen, ja myös useimmat lämpimät ilmavirtaukset Grönlantiin sen ylittävät. Kuvaajista näkyy, että alueen merenpinta alkoi lämmetä jo 1994 vuoden lopulla, ja 2000-luvulla tuo merialue on ollut vajaan asteen lämpimämpi verrattuna muutamiin edellisiin vuosikymmeniin. Siinä taitaa olla pääosa Grönlannin ja myös Luoteis-Euroopan viimeisten lauhojen vuosien selitystä.

Kannattaa vielä katsoa tarkemmin sinisen kuvaajan loppuosaa. Se on ollut keskimääräisesti laskeva jo 10 vuoden ajan, ja viimeisinä vuosina lasku on jyrkentynyt. Tuo laaja merenpinta on siis jäähtymässä. Jos tämä kehitys jatkuisi, kuten hyvin luultavaa on, jatkuu Grönlannin ja myös Fennoskandian ilmaston jo alkanut hienoinen viileneminen, eikä sille ihmiskunta mahda mitään. Kohtalaisen lauhoja kesiä voi Grönlannissa nähdä kuitenkin vielä ehkä 5 – 10 vuotta, mutta sen jälkeen ollaan jo matkalla kohti 1970- ja 1980-luvun lämpötiloja, jolloin kukaan ei pitänyt suurempaa meteliä sen paremmin Grönlannin sulamisesta kuin jäättömästä Jäämerestä.

Kuva 5: AMO-indeksi.
Kuva  on professori Humlumin Climate4you-blogista
No, miksi Pohjois-Atlantti on viilenemässä? Tätä asiaa ei täysin tunneta, mutta kyse lienee Atlantin virtausten noin 60-80 vuoden jaksoissa tapahtuvista isoista vaihteluista, joita oheisen kuvan 5 AMO-indeksi (Atlantic Multidecadal Oscillation) esittää. Valitettavasti instrumenttimittausten historia on tältä osin sen verran lyhyt, että emme sen perusteella pysty ennustamaan varmasti, milloin nykyinen lämmin jakso päättyy. Ilmastomallinnuksista saamme siihen vielä vähemmän apuja. Mutta jos tuo jaksollisuus näkyisi samanlaisena tulevaisuudessa kuin viimeisen 150 vuoden aikana, huippu ajoittuisi jonnekin vuosien 2005 ja 2020 väliin. Seuraavat 30-40 vuotta olisivat siis laskevaa trendiä ja hitusen viilenevää ilmastoa niin Grönlannissa kuin meilläkin. Tuota laskua saattaa lisäksi syventää auringon aktiivisuuden ennustettu heikkeneminen, jolloin lämpötiloissa voidaan palata 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun lämpötiloihin joskus 2040- ja 2050-luvuilla.

Joten jos haluat varmuudella nähdä Grönlannin lohkeavia jäätiköitä ja samalla kuunnella taiteilijoiden tarinoita ilmaston lämpenemisestä, kannattaa matkan suunnittelu aloittaa välittömästi. Kolmenkymmenen vuoden kuluttuakin jäävuoret toki lohkeilevat lähes nykyiseen malliin, mutta silloin tarinoihin on tullut (jälleen) toinen juoni. Silloin torjutaan lähestyvää jääkautta. Tuo tarinoiden vaihtelu muuten on aika hyvin noudattanut AMO-syklejä.

Siirry blogiin tästä
Share This