“Whoever thinks that the shrinking of some far away sea-ice won't bother him could be wrong. There are complex teleconnections in the climate system, and in the Barents-Kara Sea we might have discovered a powerful feedback mechanism.”
“Whoever thinks that the shrinking of some far away sea-ice won't bother him could be wrong. There are complex teleconnections in the climate system, and in the Barents-Kara Sea we might have discovered a powerful feedback mechanism.”
Juu, piti keksiä selitys kylmään viimetalveen. Jälleen tuokin "ennustettiin" jälkikäteen. Sitä ennen ennustettiin, että juuri talvet täällä lämpenevät enemmän kuin etelämpänä. Niin se tiede kehittyy!
Kyseinen artikkeli taisi perustua aika pienen skaalan malliin, jossa otettiin yhdestä paikasta jäät pois. Mikäli oikein muistan, niin tämän seurauksena napa-alueelle ei sitten päässyt virtaamaan lämpimämpää talvisin muualta. Miksi tämä ei sitten vastaavasti tehokkaammin kuro jääpeitettä takaisin umpeen, jäi minulle mysteeriksi.
“Whoever thinks that the shrinking of some far away sea-ice won't bother him could be wrong. There are complex teleconnections in the climate system, and in the Barents-Kara Sea we might have discovered a powerful feedback mechanism.”
Juu, piti keksiä selitys kylmään viimetalveen. Jälleen tuokin "ennustettiin" jälkikäteen. Sitä ennen ennustettiin, että juuri talvet täällä lämpenevät enemmän kuin etelämpänä. Niin se tiede kehittyy!
Alkaa muistuttamaan taloustiedettä ja suhdanne-ennustuksia.
“Whoever thinks that the shrinking of some far away sea-ice won't bother him could be wrong. There are complex teleconnections in the climate system, and in the Barents-Kara Sea we might have discovered a powerful feedback mechanism.”
Ei tuo nyt ihan ensimmäistä kertaa ole esillä, että Barentsinmeren jäätilanteella, virtaamilla tai lämpötiloilla voisi olla merkitystä laajemmaltikin. Barentsinmeren syksyinen jääpeite on professor Tor Vinjen laivojen lokikirjoista tekemän tutkimuksen mukaan vaihdellut suuresti menneinä vuosisatoina. Kuvassa elokuun jään reunan leveysasteet, jonneka lähinnä valaanpyyntialukset ovat pystyneet elokuussa pohjoiseen mentäessä seilaamaan.
Vuosien 1782 ja 1865 arktisen tuulijärjestelmän heilahduksen jälkeen Barentsin elokuun jäät palautuivat heti pitkiksi ajoiksi, koska ilmasto oli tuolloin nykyistä kylmempi. Vuoden 1940 heilahduksen jälkeen jäätä oli etelämpänä mm. v. 1941, mutta varsin pian jäät alkoivat paeta kohti pohjoista. Viime talvena alkanutta AO:n negatiivista jaksoa pitäisi nyt kai yrittää verrata v. 1940 alkaneeseen, joten ehkä jo lähivuosina voi Barentsilla taas olla jäätä syksyllä 78N-leveyspiirin eteläpuolella. Viime vuosien lukemat ovat liikkuneet 79 - 82N tienoilla.
“Whoever thinks that the shrinking of some far away sea-ice won't bother him could be wrong. There are complex teleconnections in the climate system, and in the Barents-Kara Sea we might have discovered a powerful feedback mechanism.”
Juu, piti keksiä selitys kylmään viimetalveen. Jälleen tuokin "ennustettiin" jälkikäteen. Sitä ennen ennustettiin, että juuri talvet täällä lämpenevät enemmän kuin etelämpänä. Niin se tiede kehittyy!
No kai siinä aikaa menee kun tutkitaan, tuo merijään megahävikki on vain muutaman vuoden vanha juttu ja julkaisuviive hyviin lehtiin on helposti yli vuoden.
Juu, piti keksiä selitys kylmään viimetalveen. Jälleen tuokin "ennustettiin" jälkikäteen. Sitä ennen ennustettiin, että juuri talvet täällä lämpenevät enemmän kuin etelämpänä. Niin se tiede kehittyy!
No kai siinä aikaa menee kun tutkitaan, tuo merijään megahävikki on vain muutaman vuoden vanha juttu ja julkaisuviive hyviin lehtiin on helposti yli vuoden.
Aikaa menee, mutta miten nuo mallit ovat keksineet tämän uuden totuuden vasta sen jälkeen, kun kerran on tullut ennakoitua kylmempi talvi? Mallejahan ajetaan tuhansia kertoja eri lähtöarvoilla, vai kuinka? Miten on lipsahtanut, että merijään vähenemistä eivät mallit ole voineet osoittaa? Vielä sekin, että missä se merijään pienenemisen aiheuttava albedon pieneneminen aiheuttaa väitettyä lämpötilan nousua.
Tapsa kirjoitti:Juu, piti keksiä selitys kylmään viimetalveen. Jälleen tuokin "ennustettiin" jälkikäteen. Sitä ennen ennustettiin, että juuri talvet täällä lämpenevät enemmän kuin etelämpänä. Niin se tiede kehittyy!
No kai siinä aikaa menee kun tutkitaan, tuo merijään megahävikki on vain muutaman vuoden vanha juttu ja julkaisuviive hyviin lehtiin on helposti yli vuoden.
Ei tuossa mitään jälkikäteen selityksiä ole keksitty. Tutkimus on tehty ennen kylmää viime talvea ja jätetty marraskuussa 2009 eli aikaa on mennyt julkaisuun vähän vajaa vuosi.
Wade kirjoitti: Petukhov on jo vuosia sitten esittänyt vastaavan tyyppisiä ajatuksia, itsellänikin on pari tämän raapaisua cd:lle säilöttynä.
Petukhov=ilmastotiede! Selitä nyt, miksi ennen on tehty täysin päinvastaisia skenaarioita. Missä arktisen merijään väheneminen aiheuttaa lämpenemistä, kuten mallit väittävät?
Olisikohan ilmastotieteessä vielä jotain, mitä ei vieläkään osata mallintaa?
Aivan loistavia kyllä nämä "ilmastoskenaariot". Ensin riekutaan tosiaan kurkku suorana, kuinka juuri pohjolassa talvet lämpenevät voimakkaimmin ja Suomessakin pakkasta saadaan enää varmasti jossain Ivalon tasalla. Nyt sitten talvet yht'äkkiä kylmenevät, kun katsokaas, se on ihan siihen ilmastonmuutokseen kuuluvaa juttua. Voi luoja mitä touhua
Jos kerran talvet senkun kylmenevät, mutta ilmasto lämpenee silti, niin kesät ovat varmaan sitten älyttömän kuumia. Kun tarkemmin ajattelee ja muistelee viime kesää, niin taidanpa tästä kääntyä uskovaiseksi ainakin niin pitkäksi aikaa, kun tällaiset skenaariot ovat voimassa, mikä tarkoittaa varmaan korkeintaan seuraavaan lämpimään talveen saakka. Kunnon talvet ja kuumat kesät sopivat kyllä minulle vallan mainiosti tästä eteenpäin, tosin lumitöiden teko on varsin ikävää
Grunt kirjoitti:Aivan loistavia kyllä nämä "ilmastoskenaariot". Ensin riekutaan tosiaan kurkku suorana, kuinka juuri pohjolassa talvet lämpenevät voimakkaimmin ja Suomessakin pakkasta saadaan enää varmasti jossain Ivalon tasalla. Nyt sitten talvet yht'äkkiä kylmenevät, kun katsokaas, se on ihan siihen ilmastonmuutokseen kuuluvaa juttua. Voi luoja mitä touhua
Se, että jäämeren pysyminen avoimempana saattaa vaikuttaa korkeapaineiden sijaintiin ja sitä kautta säätilaan ei pitäisi tulla yllätyksenä. Vai kuvittelitteko että suuren jääpeitteen poistuminen ei vaikuta mihinkään??
Tapsa kirjoitti:Petukhov=ilmastotiede! Selitä nyt, miksi ennen on tehty täysin päinvastaisia skenaarioita. Missä arktisen merijään väheneminen aiheuttaa lämpenemistä, kuten mallit väittävät? Olisikohan ilmastotieteessä vielä jotain, mitä ei vieläkään osata mallintaa?
Viime vuosikymmenen arktisen merijään lisääntynyt sulaminen on seurausta lähinnä Pohjois-Atlantin syklisestä lämpenemisestä. Jään sulaminen kiihdyttää Jäämeren alueen lämpenemistä, kun avomerestä vapautuu syksyisin sinne kesän aikana varastoitunutta ylimääräistä lämpöä.
Tekstin mukaan Jäämeren alueen lämpeneminen saa aikaan muutoksen arktisessa tuulijärjestelmä, joka alkaa kylmentämään alempia leveysasteita, kuten parhaillaan saamme kokea. Tuon vuoksi onkin aika ihmeellistä, kun Lorentzkin aina hehkuttelee jäiden sulamista, vaikka ilmaston historia on monta kertaa osoittanut, että 'noutaja' on aina viimein saapunut ja alkanut jälleen kylmentää pohjoista seutua.
Grunt kirjoitti:Aivan loistavia kyllä nämä "ilmastoskenaariot". Ensin riekutaan tosiaan kurkku suorana, kuinka juuri pohjolassa talvet lämpenevät voimakkaimmin ja Suomessakin pakkasta saadaan enää varmasti jossain Ivalon tasalla. Nyt sitten talvet yht'äkkiä kylmenevät, kun katsokaas, se on ihan siihen ilmastonmuutokseen kuuluvaa juttua. Voi luoja mitä touhua
Se, että jäämeren pysyminen avoimempana saattaa vaikuttaa korkeapaineiden sijaintiin ja sitä kautta säätilaan ei pitäisi tulla yllätyksenä. Vai kuvittelitteko että suuren jääpeitteen poistuminen ei vaikuta mihinkään??
Vieläkö se jäämeri oli laajaltikin auki viime maaliskuussa, vai vaikuttaako tuo jäättömyys viiveellä? Aika kylmää oli silloinkin, talvi taas alkoi vasta joulukuun puolivälissä, kun meri ei varmaankaan vielä ollut umpijäässä. Miten tuota nyt tulkitsisi, ai niin, vain mallit sen kertovat?
Tapsa kirjoitti:Vieläkö se jäämeri oli laajaltikin auki viime maaliskuussa, vai vaikuttaako tuo jäättömyys viiveellä? Aika kylmää oli silloinkin, talvi taas alkoi vasta joulukuun puolivälissä, kun meri ei varmaankaan vielä ollut umpijäässä. Miten tuota nyt tulkitsisi, ai niin, vain mallit sen kertovat?
Cryosphere Todaysta löytyy etsimäsi data, nimenomaan Barentsin- ja Kara-merillä merkitystä. Tällä hetkellä puuttuu noin 200000km2 kokoinen biitti verrattuna menneeseen.
Tapsa kirjoitti:Vieläkö se jäämeri oli laajaltikin auki viime maaliskuussa, vai vaikuttaako tuo jäättömyys viiveellä? Aika kylmää oli silloinkin, talvi taas alkoi vasta joulukuun puolivälissä, kun meri ei varmaankaan vielä ollut umpijäässä. Miten tuota nyt tulkitsisi, ai niin, vain mallit sen kertovat?
Cryosphere Todaysta löytyy etsimäsi data, nimenomaan Barentsin- ja Kara-merillä merkitystä. Tällä hetkellä puuttuu noin 200000km2 kokoinen biitti verrattuna menneeseen.
Tähän aikaan vuodesta Barentsinmeri lienee ennenkin ollut sula aika laajalti. Se, että juuri hyvin lähellä oleva sula meri aiheuttaisi nyt kovia Pakkasia Lappiin, on maalaisjärjelle käsittämätöntä. Globaalia ilmastoahan tuo avoin meri kyllä viilentää.
