BorisW kirjoitti: ↑05.01.2019, 23:13:56
...
Minua jäi ihmetyttämään miksi suuret pankit ajaisivat alarmismia? Toki ymmärrän rahan merkitystä, sen näin selvästi jo silloin kun Suomen Akatemia käynnisti SILMU ohjelman (Suomen Ilmasto Muutos). Poliitikot on tehokkaasti peloteltu IPCC:n toimesta, siis kukaan ei uskalla kyseenalaistaa "kuninkaan uusia vaatteita".
Olin muutama kuukausi sitten tehnyt suomennoksen Richard Lindzenin Lontooss apitämästä esitelmästä:
https://ilmasto.wordpress.com/2018/11/1 ... 8-10-2018/
....
Kiitos käännöksestä.
Ilmastotutkimusta rahoitetaan roimasti miljardeilla dollareilla. Jostakin rahat ovat peräisin. USA rahoitttaa kai nyt parilla miljardilla vuodessa ja ottaa valtion lainaa. Rahat ovat siis keskuspankeilta. Keskuspankit lainaavat rahaa, jota niillä ei ole, mutta perivät korkoina oikea rahaa. Jos valtiot velkaantuvat ilmastonmuuoksen johdosta entistä enemmän, pankkien rahat ja valta kasvaa. Ei ole epäloogista päätellä, että pankkien kannattaa tukea tai ajaa ilmastonmuutosta kaikin keinoin. Todisteita pankkien osuudesta ilmastotutkimusrahoituksessa ja tiedottamisessa ei varmuudella ole, mutta monella raholla on epäilyjä kytköksitä tiettyihin rahakeisareihin.
Lindzenin esitelmässä oli puutteita. Ensiksikin ilmastonlämpenemisessä tulisi erityisesti tarkastella alailmakehän energian muutoksia eikä vain lämpötilan muutoksia. Ilmakehässä on kaiken aikaa sisäistä energiaa vesikaasun (käytän tätä nimitystä, koska moni kuvittelee näkevänsä vesihöyryn saunassa tai kiehuvan kattilan yläpuolella) muodossa määrä, joka vastaa kymmenen asteen lämpötilan kohoamista.
Lisäksi havaintojen mukaan vesikaasupitoisuus on alentunut 1948 alkaen sen verran, että lämpötilan tuleekin kohota vajaan asteen verran. Muutoin ilmakehä olisi menettänyt energiaa.
Kasvihuoneilmiö oli tekstissä mukana. Onko sellaista olemassakaan edes mitättömänä vaikuttajana? Ilmamolekyylejä on 10 tonnia neliömetrillä, siis melkoinen massa. Ilmamolekyylien liike on satoja metrejä sekunnissa ja jatkuvassa törmäilyssä. Tästä syntyy termistä pitkäaaltoista säteilyä vaikka ilman emissiokyky onkin ilmeisen pieni. Säteily läpäiseen hyvin ilmakehän ja ilmakehästä poistuu lämpöä avaruutteen säteilyn mukana kaikilta tasoilta. Kuvittelen, että ilmakehä säteilee suurimman osan maan saamasta lämmöstä avaruuteen.
Kaasujen emissiokykyä on tutkittu vain kuumissa lämpötiloissa voimalaitoksissa, mutta ei alhaisssa lämpötiloissa. Voimalaitosten kattiloissakin taitaa olla epäselvää, missä määrin lämpöä siirtyy putkistoon molekyylien törmäilystä putkiin (johtumalla) tai niiden säteilyn absorboituessa putkiin.
Maan ja meren pintaan jää arvioiden mukaan noin 150 W/m² auringon energiaa. 1/3 osa säteilystä kuluu veden haihduttamiseen. Haihtumisenergiasta suurin osa vapautuu 600 metriä ylempänä maan pinnasta lämpöenergiana, joka ei voi palata millään keinoin maan pinnan korkeampaan lämpötilaan. Tätäkään tuossa esitelmässä ei huomioitu. Artikkelin kirjoittaja on meteorologi, joilla tältä osin ei ole riittäviä tietoja kemiasta ja fysiikasta. Fysiikka ja kemia ovat kovia luonnotieteitä, joissa lait on testattu moneen kertaan monessa erilaisessa prosessissa, joten ne pätevät ilmakehässäkin. Meteorologia on vain havaintoihin ja olettamuksiin perustuvaa tiedettä kuitenkin edellä humanistisia tieteitä.