Ilmastotiede ei ole tiedettä

[unbiased]

Ilmastotiede ei ilmoita ilman sisäisen energian muutoksista, mikä olisi aivan välttämätön tieto ilmaston lämpenemisestä. Olisin hämmästynyt, jos tämän kesän ja viime kesän ilman sisäiset energiat eroaisivat paljoakaan toisistaan. Kuuman kesän syy ei ole ilmaston muutos, ilmastonmuutos ei voi tapahtua yhdessä vuodessa.

Säät voivat vaihdella ja kun säät vaihtelevat, niitä pidetään median mielipiteissä todisteena lämpötilan kohoamisesta. Huomaa, ei ilmaston lämpenemisestä eli sisäisen energian lisääntymisestä, koska siitä ei ole havaintoja eikä tietoa. En ole missään yhteydessä nähnyt, että jossain olisi kerrottu ilmakehän energian lisääntymisestä, puhutaan vain lämpötilan kohoamisesta.

Siispä ei tiedetä onko hiilidioksidipäästöt todella aiheuttaneet ilmakehän energian lisääntymistä. Ongelma ilmastotieteessä luultavasti tunnetaan ja siitä on syntynyt väite, että lämpö siirtyy meriin, kun kerran väitetään hiilidioksidin aiheuttavan lämpenemistä. Tätä on kuitenkin mahdoton havaita merten valtavan lämpökapasiteetin johdosta.

Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain 1/1000 osa merien lämpökapasiteetista, joten merien pintavesi määrää ilmakehän sisäisen energian määrän. Jos ilmakehän lämpöenergia olisi lisääntynyt 1 asteen verran, myös mesivesien pintalämpötilan olisi pitänyt kohota yhden asteen. Kun sellaista ei ole havaittu, ilmakehän energia ei ole voinut lisääntyä. Mahdollisen lämpötilan nousu 1 asteella johtuu ilmakehän sisäisen energian muutoksista, johon ei hiilidioksidipitoisuuden muutos vaikuta. Tosin tuo yhden asteen nousu sekin on kiistanalainen, moni on osoittanut, että lämpötilatilastoista laskettua anomaliaa voidaan haluttaessa muokata suuntaan tai toiseen. 1)

Oletan, että tänä kesänä Suomeen on tullut Atlantilta ilmaa, joka yleensä on vesihöyrypitoista. Vesihöyrypitoisuuteen tänä kesänä vaikutti Saharasta levinnyt hieno pöly aiheuttaen tiivistyskeskuksia. Näin vesihöyry on tiivistynyt, luovuttanut energiansa ilmakehään ja Suomeen virtasi kuivaa ilmaa, jonka lämpötila oli tavallista suurempi ja seurauksena syntyi lämmin kuiva kesä. Edellisenä vuonna saimme kosteata ilmaa ja viileän märän kesän.

Kuvassa näkyvät normaalituulet, joissa on aina poikkeuksia. Joskus Andalusiassa ja pohjoisempanakin sataa ruskeaa vettä. Ilmamassan hiehojakoinen kellertävä liete on peräisin Saharasta ja vesi Atlantilta. Saharalla, siellä vallitsevilla tuulilla ja tuulen kuljettamalla pölyllä on suuri merkitys Euroopan säätiloihin. Yleensä Saharan tomu kulkeutuu talvisin Kanarian saarille, mutta poikkeustapauksessa luoteeseen Espanjaan ja ties minne saakka.

Tässä satelliitikuva Calimasta, Saharan pölyä tuovasta ilmavirtauksesta

Kysymyksessä on todistamaton mutta mahdollinen mielipide ilmiöstä, miten Suomenkin säät voivat vaihdella poikkeuksellisesti ja luonnon oikuttelujen tähden. Luonnon oikuttelut meidän tulee hyväksyä ilman tuskastumista ja itsesyytöksiä.

1) Maaallon mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Kaupoissa myydään halkaisijaltaa 30 cm pallokartastoa. Siinä maapallo on mittasuhteissa. 30 cm :12000 km = 1:40 000 000. Alin ilmakerros toposfääri on keskimäärin 12 km, karttapallolla 0,3 mm. On siten ilmeistä, että ilmakehän keskimääräinen lämpötila on seurausta maan pinnan keskimääräisestä lämpötilasta, kunhan vain lämpöenergilalle annetaan riittävän pitkä tasoittumisaika, esimerkiksi 100 vuotta, joka karttapallon mittasuhteissa vastaisi 10 päivää. 1 päivä vastaisi 13 sekuntia karttapallolla. (Ajoituksessa oletuksena on sama vetovoiman kiihtyvyys karttapallon mittasuhteissa.)
Karttapallolla ihmisen vuoden aikana pumppaama öljy muodostaisi tahran, jonka paksuus olisi 0,001 mm ja läiskän halkasija olisi noin 0,1 mm. Vuotuinen hiilidioksidipäästö olisi karttapallon mittasuhteissa 0,12 kuutiomillimetriä CO2 kaasua. Ihminen olisi erikoinen olio, jos olisi teknillisine laitteineen löytänyt jo liki kaiken öljyn maapallolta.

[unbiased]

Wikipediasta löytyy tarkalla haulla tietoa ilmakehän sisäisestä energiasta. Tieto on vanhaa, mutta se on nykyään työnnetty syrjään ilmaston lämpenemistä todisteltaessa. https://en.wikipedia.org/wiki/Moist_static_energy

The moist static energy, S, can be described mathematically as

S = C p ⋅ T + g ⋅ z + L v ⋅ q

Yhtälössä on ilmamassan energia (painpyksikkö tai kilogrammaa kohti). T on absoluuttinen lämpötila ja C p ⋅ T on ilmamolekyylien liike-energioitten summa, jonka määrää siis lämpömittari ilmaisee. Potentiaalienergia g ⋅ z, z on ilmamassan korkeus maanpinnasta ja g maan vetovoiman kiihtyvyys. L v ⋅ q on latentti energia, jossa q on kosteuden (vesihöyryn) määrä ja Lv energian määrä massayksikköä kohti. Kahta viimeistä energian määrää ei lämpömittari voi kertoa.

Ilmamassan energian muutos saadaan lainatusta yhtälöstä differentioimalla. dS = C p ⋅ dT + g ⋅ dz + L v ⋅ dq, josta nähdään, että jos ilmamassan kosteus vähenee, korkeus pysyy vakiona, niin ilmassassa vapautuu energiaa. Jos energiaa ei ilmamassasta siirry muualle eikä ilma laajene, ilmamassan lämpötila kohoaa.

Ilmakehässä kuitenkin ilma lämmitessään laajenee ja tekee työtä, johon energia otetaan termistä C p ⋅ T, jolloin T pienenee ja lämpötila alenee. Kevennyt ilma kohoaa ylöspäin kuten kuumailmapallo, johon siihenkin tarvitaan energiaa, koska termi g ⋅ z kasvaa (z suurenee ja g pienenee vain vähän). Tähänkin energia saadaan termistä C p ⋅ T, joten T alenee edelleen. Tästä syystä ilman lämpötila ylöspäin noustessa vähenee 6,5 astetta kilometriä kohti. Ilmiö ei siis ole aivan yksinkertainen, mutta tämä on selvää, ilmakehän sisäisen energian muutoksia lakettaessa latentti energia on tunnettava.

[unbiased]

Kertokaapa
Oletteko missään yhteydessä ilmastonlämpenemishypoteeseja esitettäessä nähneen puhuttavan ilmakehän latentin energian muutoksista. Olen varma, ettei pian julkaistava IPCC raportti tunne sanaa latentti energia. Sitä ei voi tarkastella, koska latentin energian mukana olo kaataisi yhteyden lämpötilan kohoamisen ja hiipidioksidipitoisuuden välillä.

Ilmakehän vesihöyrypitoisuutta on hyvin vaikea havaita ja siksi onkin toisistaa eroavia havaintoja. 1g/kg vesihöyryä sisältää yhtä paljon energiaa kuin 2,5 asteen lämpötilan muutos. 1 asteen lämpötilan kohoaminen vastaa siten 0,4 g/kg vesihöyrymäärän vähenemistä energiatasapainon säilyessä. 0,4 g/kg vastaa 15 asteen lämpötilassa suhteellisessa kosteudessa noin 3% muutosta.

Kaisaniemen suhteellista kosteutta ja lämpötiloja voi katsella täältä https://ilmatieteenlaitos.fi/saa/helsin ... ion=100968 Laskemalla suhteellisesta kosteudesta absoluuttisen kosteuden g/kg ilmaa voi arvioida kosteuden vaikutuksen lämpötiloihin. Absoluutisen kosteuden laskeminen suhteellisesta kosteudesta vaatii tietoa, koska kosteuden arvo riippuu lämpötilasta ja ilman paineesta. Ilman energialaskelma pätee vain mittauspisteen välittömässä läheisyydessä.

[jpp]

Atte Korhola kirjoittaa hesarissa yleisesti tieteen huonosta jamasta:

Tiede on ajautunut vakavaan kriisiin

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005854151.html

[Carbonautti]

The moist static energy, S, can be described mathematically as
S = C p ⋅ T + g ⋅ z + L v ⋅ q

Tuossa kaavassa potentiaalitermi on vähän hämmentävä. Jos ajatellaan, että kilogramma lämmintä ilmaa nousee ylöspäin, niin sen potentiaalienergia nousee, mutta tuo kilogramma pakottaa yläpuolella olevaa kylmempää ilmaa laskeutumaan alaspäin. Eikö silloin kokonaisvaikutus ole plus miinus nolla?

Toinen asia on koordinaatti z. Se voidaan laskea merenpinnan tasosta tai vaikkapa Alankomaiden "kuopasta". Se voidaan laskea myös syvimmän kaivon pohjalta tai maapallon keskipisteestä. Koordinaatti on siis sopimusasia kuten tuo sisäenergiakin.

[esalil]

"Atte Korhola kirjoittaa hesarissa yleisesti tieteen huonosta jamasta"

Korhola jätti häveliäästi kokonaan mainitsematta artikkelissaan ilmastotieteen.

[unbiased]

The moist static energy, S, can be described mathematically as
S = C p ⋅ T + g ⋅ z + L v ⋅ q

Tuossa kaavassa potentiaalitermi on vähän hämmentävä. Jos ajatellaan, että kilogramma lämmintä ilmaa nousee ylöspäin, niin sen potentiaalienergia nousee, mutta tuo kilogramma pakottaa yläpuolella olevaa kylmempää ilmaa laskeutumaan alaspäin. Eikö silloin kokonaisvaikutus ole plus miinus nolla?

Kokonaisvaikutus ilmakehään on nolla, jos kilogramma ilmaa nousee z metriä ja toinen laskee z metriä. Mutta kummankin massan sisäinen energia muuttuu.

Toinen asia on koordinaatti z. Se voidaan laskea merenpinnan tasosta tai vaikkapa Alankomaiden "kuopasta". Se voidaan laskea myös syvimmän kaivon pohjalta tai maapallon keskipisteestä. Koordinaatti on siis sopimusasia kuten tuo sisäenergiakin.

z koordinaatti on sopimusasia ja myös siitä riippuva potentiaalienergia. Terminen energia on verrannollinen absopuuttiseen lämpötilaan. Jos otetaan käyttöön Celsius asteikko, myös sisäinen energia on sopimusasia, kun S = C p ⋅ t + g ⋅ z + L v ⋅ q, jossa t on lämpötila C-asteissa. Kun puhutaan sisäisen energian muutoksista dS = Cp*dt + g*dz + Lv*dq, sopimukset eivät vaikuta tulokseen.

[unbiased]

"Atte Korhola kirjoittaa hesarissa yleisesti tieteen huonosta jamasta"

Korhola jätti häveliäästi kokonaan mainitsematta artikkelissaan ilmastotieteen.

Tiedehän toimii loistavasti, jos 50% julkaistuista tutkimuksista pitää paikkansa. Fred Hoyle vieraili syksyllä 1982 Helsingissä ja Turussa esitelmöimässä yleisölle alkuaineiden synnystä tähdissä. Hoyle selvitti tavat, miten raskaita metalleja on tullut maailmankaikkeuteen. Pääsin kysymään esitelmään jälkeen, kuinka suuren osan tutkimuksistaan hän arvelee pitävän paikkansa. Vastaus oli 50%.

Minun mielestäni nykytieteen vika on siinä, että kritiikkiä ei aina sallita, vaan uutta tietoa pidetään pyhänä, johon on uskottava. Jopa wikipedian tieteen määrittelystä puuttuu tärkeä kohta: Tiedon pitää olla aina vapaasti kritisoitavissa. Mikään tieto ei ole hyväksyttävissä luonnonlaiksi ennen kuin se on monen toimesta testattu ja hyväksytty eikä siiinä ole osoitettavissa ristiriitoja. Vähäisenkin havaitun ristiriidan tulee aina asettaa tieto kyseenalaiseksi.

Korholan kirjoitus oli ymmärrettävistä syistä hyvin varovainen. Nykyään historian tietoja on jopa vankeustuomion uhalla kielletty kritisoimasta (holokausti). Ilmastonmuutoskrittikkiä harva tutkija uskaltaa julkistaa omalla nimellään. Seuraukset eivät ole mukavia. Kohta ei tämäkään kritiikki toimi salanimelläkään, koska suunnitteilla on uusi tiedustelulaki.