Ilmastoherkkyys vs. lehmän häntä

[Carbonautti]

NoTricksZone-sivustolla kerrotaan tutkimuksesta (Scafetta et al. 2017), jossa on havainnollinen kuva siitä, miten arviot ilmastoherkkyyden arvoista ovat alentuneet vuosien mittaan. Jos trendi jatkuu nykyistä vauhtia, niin ilmastoalarmistit voivat huokaista helpotuksesta.

Lainaus uutisesta:

Recent CO2 Climate Sensitivity Estimates Continue Trending Towards Zero

Linkki:
http://notrickszone.com/2017/10/16/recent-co2-climate-sensitivity-estimates-continue-trending-towards-zero/#sthash.fyvebpip.dpbs

[jpp]

Jos trendi jatkuu nykyistä vauhtia, niin ilmastoalarmistit voivat huokaista helpotuksesta.

Taitavat enemmänkin itkeä pettymyksestä kun hyvä poliittinen kusetus kuivuu kasaan...

[Carbonautti]

Taitavat enemmänkin itkeä pettymyksestä kun hyvä poliittinen kusetus kuivuu kasaan...

No joo. Kai se onkin näin.

[Tapsa]

Taitavat enemmänkin itkeä pettymyksestä kun hyvä poliittinen kusetus kuivuu kasaan...

No joo. Kai se onkin näin.

Juuri niinhän se menee, tuohan on ruskeille täysi katastrofi.

[unbiased]

Katsoin hieman tuota paperia. Samaa kvasitiedettä, mitä realclimate syöttää. Ilmakehän kasvihuonekaasuiksi sanotuilla moniatomisilla molekyyleillä on mitätön vaikutus lämpötiloihin muiden tekijöiden (konvektio, johtuminen) vaikuttaessa huomattavasti enemmän.

Lisäksi laskelmat perustuvat termodynaamiseen konfliktiin. Kasvihuonekaasutkaan eivät voi säteilemällä siirtää lämpöä kylmemmästä lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan. Omien arvelujeni mukaan kasvihuonekaasut voivat virittyä törmäilystä ilmakehässä ja viritysten purkautuessa siirtävät lämpöä jopa paremmin avaruuteen kuin typpi ja happi, jotka sähköisesti melko neutraaleina ovat heikkoja termisiä säteilijöitä ja absorboijia. Ilmakehän kaasujen (10 ton/m2) terminen säteily on monimutkaista ja melko mahdoton selvittää. Se on kuitenkin selvää että kaasuissakin termodynamiikan lait pitävät paikkansa ja lämpöä siirtyy spontaanisti vain korkeammasta lämpötilasta alempaan, siis maan pinnasta ilmakehään ja ilmakehässä alhaalta ylös kohti avaruutta.

[Carbonautti]

NoTricksZone-sivustolla on tuoretta tietoa, miten ilmastoherkkyyden arvot jatkavat laskuaan.
Aiemmassa yhteenvedossa vuoden 2014 ECS-arvot olivat: 1,8-1,9 °C. Trendikäyrän arvo oli noin 2 °C.

Uusimman yhteenvedon mukaan tänä vuonna on julkaistu kolme tutkimusta, joiden ECS-arvot olivat 1,3 °C, 1,4 °C ja 2,2-3,4 °C.

Kaksi tulosta on vähemmän kuin IPCC:n AR5-raportin 1,5-4,5°C. Kolmannen tuloksen yläraja on alempi kuin IPCC:n vastaava raja-arvo.

ECS (Equilibrium climate sensitivity) tarkoittaa globaalin lämpötilan nousua tasapainotilassa, kun hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu.

Linkki:
http://notrickszone.com/2018/02/24/seismic-shift-in-climate-science-ipcc-co2-induced-warming-estimate-far-too-high-in-a-free-fall/#sthash.93GmCvrR.OPW2Qbpx.dpbs

[unbiased]

In the earlier 1979 NAS report[15] (p. 7), the radiative forcing due to doubled CO2 is estimated to be 4 W/m2, as calculated (for example) in Ramanathan et al. (1979).

[BorisW]

Minua edelleenkin ihmetyttää millä keinoin tuo ilmastoherkkyys CO2 pitoisuuden tuplaantumisesta oikein saadaan. Aiemmissa IPCC raporteissa se saatiin malliajoilla, joissa verrattiin (yläkuva) mallituloksilla käyttäen muuttujia, joissa oli kaikki tunnetut pakotteet mukana ja toinen sarja (alakuva) malliajoja, ilman hiilidioksidin lämpövaikutusta lämpötilaan: http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/tssts-4-1.html.

Yläkuvassa paksu musta viiva kuvaa maapallon havaintoihin perustuvat keskilämpötilan poikkeamat (anomaliat) verrattuna jaksoon 1901-1950. Ohuet keltaiset viivat kuvastavat erikseen jokaista malliajoa ja paksu punainen viiva näiden malliajojen keskiarvoa. Harmaat pystyviivat osoittavat merkittävien tulivuoripurkausten tapahtuma-aikaa.

Alakuvassa, samoin suurella joukolla ilmastomalleja (siniset ohuet viivat) saadut käyrät, joissa pakotteina olivat vain luonnolliset tekijät, siis ilman lisääntyvän kasvihuonekaasun vaikutrusta. Mustaviiva, kuten yläkuvassa, näyttää havaintoihin perustuvan globaalikeskilämpötilan vaihtelua. Paksu sininen viiva taasen kuvaa eri malliajojen keskiarvoa. On lisäksi todettava, että kumpikin kuva ajettiin eri eri ryhmällä malleja, koska ei ollut malleja, jotka olisivat käsitellet tasapuolisesti ihmisen aiheuttamia pakotteitapakotteita ja ilman niitä.

Lopputuloksena saadaan OIKEA lopputulos, joka todistaa, että ihmisperäiset pakotteet (mm kasvihuonekaasut) selittävät havaitut erot kuvien välillä. NÄIN SIIS IPCC TODISTAA, ETTÄ HAVAITUT LÄMPÖTILATRENDIT JOHJTUVAT NIMENOMAAN IHMISPERÄISISTÄ PAKOTTEISTA. On oikeata tiedettä kun käytetään haluttuun lopputulokseen johtavia ilmastomalleja???

[BorisW]

Lisään vielä edelliseen asian josta olen jo aiemminkin maininnut, eli miten ilmastoherkkyydelle on saatu mahdollisimman korkea herkkyysarvo, missä nimenomaan arvioidaan paljonko hiilidioksidin kaksinkertaistuminen nostaa ilmaston lämpötilaa. IPCC on maininnut vaihtelevia herkkyysarvoja, eli uhkana lisälämpenemiselle on 2-5 Celsius astetta.

Kuitenkin IPCC tiedostaa, että pelkkä CO2:n kaksinkertaistuminen ei aiheuta tuosta lämpenemisestä kuin murto-osan; onhan hiilidioksidin infrapunan absorptio spektri varsin kapea verrattuna vaikkapa vesihöyryyn absorptiospektriin. IPCC myöntää, että vesihöyry on kasvihuonekaasuna monin verroin hiilidioksidia tehokkaampi. Ongelmaksi muodostuu ympäristöliikkeen tarve vähentää lämpenemistä, johon halutaan päästä nimenomaan hiilidioksidipäästöjen avulla - vesihöyryn määrää ilmassa on paljon vaikeampi säännöstellä.

Tähän löytyi oivallinen kikka: Siksi IPCC väittää, että CO2-päästöjen aiheuttama lämpöpakote ei johdakaan suoraan lämpenemiseen, vaan lisää kuulemma tehokkaasti vesistöistä ja kasveista tapahtuvaa haihtumista ja tällöin vesihöyry aiheuttaakin voimakkaampana kasvihuonekaasuna merkittävän lämpenemisen eli lämpöpalautteen.

Itse ihmettelen miten pienivaikutteinen CO2 voi aiheuttaa esim. merten lämpenemistä niin paljon, että lisääntyvä vesihöyry aiheuttasikin useiden asteiden lämpenemistä. Kuitenkin tiedetään, että parhaiten haihtumista edistää tuuli ja aallokko (pärskeet ym.). Toinen pieni detalji, joka puhuu IPCC:tä vastaan, on se, että ainakin kasvien aiheuttama veden haihdunta pienenee korkeamman CO2:n vaikutuksesta pienentämällä lehtien kaasurakoja. JOTEN, MISSÄ OLEMME???

[unbiased]

Enityisen tärkeää on ottaa huomioon veden haihtumisenergia. Näyttää siltä, etteivät ilmastotieteilijät ymmärrä asiasta mitään tai ilmastopolitiikka on tärkeämpää kuin rehellinen tiede. Veden haihtuminen maan pinnalla vaatii 1/3 auringosta tulevasta energiasta, 80 W/m². Ilmastopakotteiksi mainitaan 1-2 W/m², aivan mitätön osa auringon haihduttamiseen kuluvasta energiasta. 80 W/m² auringon säteilystä ei siis nosta maan pintalämpötilaa, mutta tuottaa kuitenkin höyrystämiseen tarvittavan lämpöenergian. Lömpöenergia ei aina kohota lämpötilaa. 1)

1 kg jäätä vaatii sulaakseen lämpöenergiaa 333 kWs (kJ) liki 0,1 kWh, mutta lisääntyvästä lämpöenergiasta huolimatta lämpötila pysyy 0 asteessa. Samalla energialla nostaisi keittiön ilmamäärän lämpötilaa 15 astetta.

Vesihöyry siis ei ole kasvihuonekaasu vaan tehokas ilman viilentäjä. Mitä enemmän sitä on ilmakehässä, sitä kylmempää on. Vesihöyry tiivistyy pilviksi alueella, jossa on selvästi alempi lämpötila kuin maan pinnalla. Millään tempulla syntynyt lämpöenergia ei voi palata maan pinnalle takaisin, siihen tarvittaisiin lämpövoimakone kuten jääkaapissa. Lämpöenergian siirto jääkaapista lämpimään huoneilmaan vaatii sähköllä toimivan koneen. Ilmastotiede hyväksyy kasvihuoneilmiön, vaikka sen olemassaolo takaisi itsestään toimivan jääkaapin periaatteen.

1) Jos ilmakehästä tulisi kuvan 324 W/m² lämpövuo maan pinnalle, kaipa sillä lämmitettäisiin jokaista Suomen taloa.
Kuvan mukaan maan pinnalle tulee noin 160 W/m². Tämä onkin ainoa kuvan fysiikan kanssa toimiva lämpöenergiavuo. Maan pinta säteilee keskimäärin 5.67/10⁸*(287⁴ - 251*4) = 160, jossa 251 K = -22 C on maan pinnan ympäristön keskimääräinen lämpötila.
Kuva ilmaisee mahdollisesti sähkömagneettisen säteilyn vuot, mutta ei suinkaan lämpöenergian siirtoa. Lämpöenergiaa siirtyy vain yhteen suuntaan, lämpimästä kylmään. Vaikuttaako hiilidioksidipitoisuus maan pinnan säteily-ympäristön lämpöilaa kohottavasti ja missä määrin, olisi ratkaistava eikä vain oletettava, että nostaa. Selvä on, että veden haihtumisenergian vapautuminen pilvissä on merkittävin säteily-ympäristön säteilylämpötilan kohottaja ja rajoittaa maan pinnan jäähtymistä säteilemällä. Sätelyjäähtymisen rajoittaminen ei kuitenkaan tuo lisälämpöä. Olisipa toinen maapallo, jolla olisi maan merien kaltaiset lämpövarastot mutta ei vettä. Vasta silloin saisi varmuuden, nostaako vesi lämpötilaa vai alentaa. Arvelemalla kiista ei ratkea.

[BorisW]

Kiitos kommentistasi, jossa asiatietoa. Sen sijaan huomautuksesi:

Vesihöyry siis ei ole kasvihuonekaasu vaan tehokas ilman viilentäjä. Mitä enemmän sitä on ilmakehässä, sitä kylmempää on.

oudoksuttaa. Jopa IPCC korostaa vesihöyryn olevan monin verroin CO2:ta tehokkaampi kasvihuonekaasu.

Ellei vesihöyry pidättäisi IR:ää niin miten selität yöllisen pilvisen ja myös sumuisen sään olevan selvästi lämpimämpi kuin se olisi kirkkaan tähtitaivaan alla. Kirkkaalla säällä lämpö poistuu ilmakehä ikkunan kautta (atmospheric window). Ja mitä kuivempi ilma sitä kylmempi yö (yöllinen tähtikirkas kuiva Sahara voi olla tosikylmä; pakkastakin).

Minua myös häiritsee IPCC:n tapa käsitellä maapallon ilmastoa globaalilla vuokaaviolla kuten sinäkin, jossa kaiken huippuna lämpötilana seikkailee maapallon keskilämpötila, jollaista ei edes voi olla, vai olenko väärässä?

[unbiased]

Ellei vesihöyry pidättäisi IR:ää niin miten selität yöllisen pilvisen ja myös sumuisen sään olevan selvästi lämpimämpi kuin se olisi kirkkaan tähtitaivaan alla. Kirkkaalla säällä lämpö poistuu ilmakehä ikkunan kautta (atmospheric window). Ja mitä kuivempi ilma sitä kylmempi yö (yöllinen tähtikirkas kuiva Sahara voi olla tosikylmä; pakkastakin).

Minua myös häiritsee IPCC:n tapa käsitellä maapallon ilmastoa globaalilla vuokaaviolla kuten sinäkin, jossa kaiken huippuna lämpötilana seikkailee maapallon keskilämpötila, jollaista ei edes voi olla, vai olenko väärässä?

Seuraava on tarkoitettu yleistiedoksi vaikka vastaankin samalla hyvään kysymykseen, jonka Boris esitti (tarkennuksia 15.3.18)

Vesihöyry pidättää IR-säteilyä tarkoin määritellyillä aallonpituuksilla, mutta merkityksettömän vähän, vaikka pidätystaajuuksia on kymmeniä tuhansia. Vesihöyryä on ilmassa runsain määrin kirkkaallakin säällä autiomaita lukuun ottamatta. Etenkin kun aurinko on korkealla. Vesipisaroita 0,01 mm ei voikaan olla, koska ne pidättävät, toisin kuin vesihöyry, liki kaiken auringon IR-säteilyn (45%) ja muuttuvat vesihöyryksi, kun säteilyssä on riittävästi energiaa, joka riippuu vesipisaroiden massasta.
Auringon painuessa horisontin alapuolelle, säteilyenergia katoaa ja ilma jäähtyy omasta lämpösäteilystään sekä tietenkin lämpöä johtuu ilmasta jäähtyneeseen maan pintaan. Vesipisaroita alkaa syntyä, tulee auerta*, sumua ja pilviä. Samalla vapautuu auringon talletettua energiaa, lämpötila nousee ja maan lämpösäteilyä absorboituu pisaroihin. Vesipisaroiden tähden maa ei säteile suoraan avaruuteen, joten lämpöä ei siirry siinä määrin kuin kirkkaalla ilmalla. Maan pinta siis säteilee ja vesipisarat säteilevät kohti maan pintaa sähkömagneettista säteilyä, ei lämpöä. Lämpöenergia siirtyy heikommalla teholla avaruuteen pilvien ja sumun vaikutuksesta.
* auer määritellään pölyhiukkasiksi. Espanjassa Saharasta tullutta hienoa hiekan värjäämää kellertävää ilmaa sanotaan calimaksi. Suomessa kuitenkin auer, ume tai utu muodostuu vesipisaroista. En ole koskaan nähnyt calimaa Suomessa. Mikroskooppiset vesipisarat sirottavat auringon UV-valoa kuten ilmakin, josta taivaan sininen väri johtuu. Siksi auer auringon suunnalla on kellertävää, koska siniset säteet sirottuvat. Vastakkaisella puolella näkyy taas sironnutta sinistä valoa. Vesipisaroiden olemassaolo vaalentaa taivaan sinistä väriä. Taivas onkin poikkeuksellisen sininen kuivan pohjoisen ilmavirtauksen aikana. Pohjoisen vesipisarat haihtuvat etelän lämpimämmissä olosuhteissa. Haihtumisenergia tulee ilmasta, joten ilman lämpötila laskee. Tässä syy miksi pohjoisvirtaus tuo kylmän kirkkaan sään.

Hauska testi syntyy, kun ottaa aurinkoa kirkkaana päivänä. Ajoittain auringon säteily tuntuu hyvin kuumalta mutta välillä voi jopa olla viileää. Olen miettinyt miksi ja päätynyt siihen ajatukseen, että kirkkaana päivänäkin on ohuita pilviä, joita ei silmä erota mutta jotka plokkaavat auringon IR-säteilyn. Juuri se osa auringon säteilystä lämmittää, ei niinkään valo, josta suuri osa heijastuu vaaleasta ihosta. Vahvistuksen ajatukselle saa, kun sama tuntuma syntyy ohuen mutta näkyvän pilven mennessä auringon eteen.

Fysiikassa lämpötilojen keskiarvo on yleensä merkityksetön ja sen käyttö johtaa vain virheisiin. Kuka keksisi käyttöä pakastimen ja keittiön keskilämpötilalle? Sama koskee painetta. Auton renkaitten keskimääräisellä paineella ei ole missään mitään merkitystä. Ilmastossa tietysti on käyttöä alueen keskimääräiselle lämpötilalle, vaikka ei se ennusta päivän lämpötilaa viikon kuluttua edes 5 asteen tarkkuudella.
Säätieteilijät laskevat paikkakunnan kuukausilämpötilojen keskiarvon ja vertailevat sitä samojen kuukausien keskiarvojen muutoksiin. Sitten lasketaan näiden muutosten keskiarvoja eri paikkakunnilla ja saadaan anomalia. Miksi on valittu aritmeettinen keskiarvo? Sitä ei kukaan kerro. Muu keskiarvon valinta johtaa jopa viilenemiseen. https://www.uoguelph.ca/~rmckitri/resea ... p.JNET.pdf

[Carbonautti]

Uusi tutkimus on julkaistu: Lewis & Curry 2018. Tätä tutkimusta on referoitu useissa blogeissa.

Roy Spencerin blogissa sanotaan mm:

They get a median estimate of 1.66 deg. C, which is only about half of the average of the IPCC climate models. It is just within the oft-quoted range of 1.5 to 4.5 deg. C that the IPCC has high confidence ECS should occupy.

Linkki:
http://www.drroyspencer.com/2018/04/new-lewis-curry-study-concludes-climate-sensitivity-is-low/

[unbiased]

Viittaat humpuukitutkimuksiin, joihin ns. ilmastomallititeteessä ja valtamediassa luotetaan. Puhutaan globaalista lämpenememisestä, vaikka ei edes käsitettä lämpeneminen täysin hallita. Missään ei mainita mitään ilmakehän energian muutoksista, vaan nojataaan vain lämpötilamuutoksiin. Olen kuitenkin sitovasti näillä sivuilla näyttänyt, että ilmakehän lämpenemisen osoittamiseksi pitäää selvittää myös latentin energian muutos.

[Carbonautti]

Viittaat humpuukitutkimuksiin, joihin ns. ilmastomallititeteessä ja valtamediassa luotetaan. Puhutaan globaalista lämpenememisestä, vaikka ei edes käsitettä lämpeneminen täysin hallita. Missään ei mainita mitään ilmakehän energian muutoksista, vaan nojataaan vain lämpötilamuutoksiin. Olen kuitenkin sitovasti näillä sivuilla näyttänyt, että ilmakehän lämpenemisen osoittamiseksi pitäää selvittää myös latentin energian muutos.

Aika vähän törmää kirjoituksiin latentin lämmön kaikenkattavasta merkityksestä ilmaston lämpenemiseen, paitsi tällä foorumilla. Mistäköhän se johtuu?