abc kirjoitti:Minusta Unbiased sortuu turhaan saivarteluun lämpötilalaskuissaan. Mikä estää lämpötilojen keskiarvon laskemisen? Jos lämpötila nousee, niin silloin ilma on lämmennyt. Lämpötila-anomalia on sikäli kätevä suure, että se kertoo heti miten tietyn paikan (esim.) kk-keskiarvo suhtautuu saman paikan pitkän ajan (esim 30 v) keskiarvooon. Jos kk-anomalia on esim. -0.5 ast, niin tiedetään heti ilman mitään laskemisia, että kyseinen kk on selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Jos saman aseman kk-keskiarvo olisi esim. 17 ast. niin se ei paljon kerro siitä miten kyseinen kk asettuu lämpötilan aikasarjassa, ellei sattumalta ole selvillä mikä on asema pitkän ajan keskiarvo kyseiselle kuukaudelle. Esimerkiksi Helsingin (Kaisaniemi) tammikuun 2015 lämpötila-anomalia (1981-2010 vertailukauden suhteen) oli +3.0 ast., josta kuka tahansa voi heti todeta, että kyseessä oli selkeästi keskimääräistä lauhempi tammikuu ilman sen kummempia tilastollisia temppuja.
Jos ulkoilman lämpötila on u ja sisäilman s, niin eihän tietenkään ole mieltä laskea näistä keskiarvoa. Mutta jos verrataan lämpötilaa u ulkoilman pitkän ajan keskiarvoon U ja sama tehdään sisälämpötilalle, missä pitkän ajan keskiarvo on S. Vertaamalla erotuksia u-U ja s-S keskenään, voidaan päätellä miten lämpötilaerot ovat muuttuneet ajanhetkestä toiseen ulkona ja sisällä; ovatko ulkolämpötilat nousseet tai pienentyneet sisäilman suhteen. Näinhän menetellään, kun lasketaan suurempien alueiden meteorologisista havainnoista kuukausi- ja vuosikeskiarvoja; jokaisella asemalla on oma pitkän ajan keskiarvonsa, johon verrataan havaintoja. Koko maapallon absoluuttista lämpötilan keskiarvoa ei tarvitse edes tuntea. Riittää, että tiedetään asemakohtaisesti lämpötila-anomaliat ja anomalioiden keskiarvosta (sopivalla tavalla painotettuna asemien esiintymistiheydellä) saadaan koko maapalloa koskeva anomalia-arvo. Vierekkäisten asemien lämpötilataso voi poiketa toisistaan paljonki, mutta molempien asemien lämpötila-anomalia on suunnilleen saman suuruinen.
Lainasin koko pätkän, koska voin kolmatta lausetta lukuunottamatta ajatella juuri samalla tavalla. Jos lämpötila nousee, silloin ilma on lämmennyt. - pitää paikkansa vain silloin, kun kosteus säilyy vakiona tai ilma on kuivaa. Ilman kosteus kuitenkin yleensä vaihtelee.
Todisteeksi kuva
Kesäpäivän aikana lämpötila ja suhteellinen kosteus vaihtelee, sanotaan lämpötila +20C päivällä ja +10C yöllä, vastaavat kosteusarvot ovat 80% ja 40%. Taulukosta saa absoluuttiset kosteudet, päivällä 6,9 g/m3 ja yöllä 7,5 g/m3. Lasketaan sitten ilmakuution energia päivällä H+20K*1 kJ/K+6,9kg*2,3kJ/kg = H + 35,9 kJ ja yöllä H + 27,3 kJ. Ilmakuution lämpöenergia on siten vähentynyt 8,6 kJ. (H on kuivan ilman lämpöenergia 0C asteessa.) On oikein puhua ilman jäähtymisestä, mutta 10 C astetta on oikea luku kuvaamaan vain lämpötilan muutosta, mutta ei ole oikea luku ilmaisemaan lämpöenergian muutosta. (Virhe astelukuna ilmasituna on 1,4.) Vesihöyryn latentti energia on ehdottomasti otettava huomioon ilman sisältämää lämpöenergiaa laskettaessa.
Jos globaalien lämpötilamittausten keskiarvo tai anomalia on kohonnut 0,85 astetta, ei voi päätellä, että ilman energia on lisääntynyt eli ilma on lämmennyt. Suurissa päätelmissä on oltava tarkkana. Jos samaan aikaan ilman kosteus on vähentynyt 0,37 g/m3, ilman sisäinen energia ei ole kohonnut, siis ilma ei ole lämmennyt. 15 asteen lämpötilassa (arveltu ilmaston keskilämpötila mitattuna 2 metrin korkeudelta) ja 60% suhteellinen kosteus, vesihöyryä on 7,8 g/m3, joten vähäinen ja tuskin havaittava 3% suhteellisen kosteuden väheneminen kumoaa 0,85 asteen lämpötilan kohoamisen aiheuttaman lämpenemisen. En ole havainnut vähäisten kosteuden vaihteluiden vaikutusta huomioitavan ilmastonmuutoksessa.
