Käyränsovitusta

Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja/tai hillitsemiseksi esitettyjä poliittisia toimenpiteitä ja poliittista keskustelua kutsutaan ilmastopolitiikaksi.

Valvoja: Hallitus

Tronic
Viestit: 326
Liittynyt: 15.08.2010, 16:38:00

Käyränsovitusta

Viesti Kirjoittaja Tronic » 15.04.2019, 11:04:15

Hei,

Teen lämpötilakuvaajaa. Onko foorumilaisilla kommentteja sisällöstä? Ovatko vertailutasot oikeat eri tavoitteissa tai pitäisikö mukana olla jotakin muuta vielä - kuitenkin säilyttäen focus tässä ilmastopoliittisessa globaalissa lämpötilassa ja siihen liittyvissä poliittisissa tavoitteissa.

Kuva

Huom: kyseessä on luonnos, jossa todennäköisesti on virheitä.

unbiased
Viestit: 1250
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Käyränsovitusta

Viesti Kirjoittaja unbiased » 16.04.2019, 09:34:27

Jos laskee lineaarisen regression, tulee myös laskea odotusarvo. Laskin lineraarisen regression Sodankylän ja Kaisanienmen vuositilastoista https://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Sodankylän kulmakerroin on 0,10 K/10a ja R² =0,07 odotusarvo kulmakertoimen paikkansapitävyydelle on liki 0, joten lämpötiloista ei voi tehdä minkäänlaista päätelmää lämpötilojen kohoamisesta tai vielä vähemmän ennustaa kohoamista, jos luottaa tilastomatematiikaan. Mutta eihän siihen tarvitse luottaa, joten tehdää politiikaan sopiva johtopäätös Sodankylässä lämpötilat ovat Sadan vuoden päästä kohonneet yhten asteen. Virallisesti tämä ei tietenkään riitä, yleinen päätelmähän on, että pohjoisen Suomen lämpötilat ovat kohonneet jo yli 2 astetta.

Kaisaniemen kulmakerroin on UHI efektistä johtuen 0,16 K/10a. Odotusarvon todennäköisyys on 0,20 (R²), joten siitäkään ei voi tehdä ennusteita tulevista lämpötiloista tilastomatemaattisesti. Ilmasto-opas ei matematiikasta välitä ja vielä manipuloi kuvia, jotta aate varmasti tulee näkyviin
Kuva
Kuvasta UHI efekti näkyy hyvin, koska lämpötila-akselin mittakaava on valittu muutoksia korostavaksi. Sodankylässä näkyy suuri vaihtelu, joka on tyypillistä pohjoisille lämpötiloille. Longyearbyen lämpötiloissa näkyy sodankylääkin suurempi vaihtelu, joten matemaattisesti ei voi Huippuvuorten lämpötiloista ennustaa ilmastokuumetta. Kun harva viitsii hakea tilastoja ja harva asuu Huippuvuorilla, on helppo valehdella lämpötilojen kohonneen naa-alueilla jo useita asteita.
Jos ilmastonmuutos olisi tosiasia, ei tarvitsisi liioitella. Mutta liioittelu kuuluu aina politiikkaan ja tietenkin myös ilmastopolitiikkaan.

Tronic
Viestit: 326
Liittynyt: 15.08.2010, 16:38:00

Re: Käyränsovitusta

Viesti Kirjoittaja Tronic » 16.04.2019, 12:08:47

Lineaarinen regressio ei ylipäätään ole ihan tilastollisesti pätevä menetelmä aikasarjoille, koska peräkkäiset näytteet ovat tietysti voimakkaasti toisistaan riippuvaisia (eivätkä riippumattomia, kuten menetelmässä oletetaan). En näe datasta lasketuilla virherajoilla olevan huomattavaa merkitystä suhteessa muihin tehtyihin oletuksiin, mm. itse lämpötilasarjojen luotettavuuteen.

RSS:lle kulmakerroin on 1.9 K/vuosisata ja UAH:lle 1.3 K/vuosisata, mikä näkyy silmämääräisenä erona myös lämpötilakäppyröissä. Regressiosuorissa ero on siinä määrin huomattava, että UAH:n mukaan Pariisin 2015 tavoite saavutetaan nykymenolla. Tietysti on hyvin kyseenalaista missä määrin lineaarista lämpötilakehitys on, kun ennen tätä (suhteellisen lineaarista) satelliittiajanjaksoa nousu on ollut huomattavasti hitaampaa.

Kuvaa päivitetty IPCC RCP 8.5 -skenaarion virherajoilla (Ctrl+Shift+R lataa uudelleen ketjua jo katsoneille). Kieltämättä melkoinen mullistus, jos seuraaville 70 vuodelle toteutuisi siinä ennustettu lämpeneminen.

unbiased
Viestit: 1250
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Käyränsovitusta

Viesti Kirjoittaja unbiased » 16.04.2019, 21:39:01

Tronic kirjoitti:
16.04.2019, 12:08:47
Lineaarinen regressio ei ylipäätään ole ihan tilastollisesti pätevä menetelmä aikasarjoille, koska peräkkäiset näytteet ovat tietysti voimakkaasti toisistaan riippuvaisia (eivätkä riippumattomia, kuten menetelmässä oletetaan). En näe datasta lasketuilla virherajoilla olevan huomattavaa merkitystä suhteessa muihin tehtyihin oletuksiin, mm. itse lämpötilasarjojen luotettavuuteen.
Aikasarjoissa nimenomaa tarkastellaan lineaarista trendiä ja siihen regressiosuora sopii hyvin. Jos mittaustulokset ovat lineaarisesti ajan mukaan ehdottoman riippuvia, seuraavan arvon odotusarvon todennäköisyys on 1. Sodankylän lämpötilastossa odotusarvon todennäköisyydeksi tuli 0,07. Jos veikkaa että seuraavan 100 vuoden lämpötila on 1 astetta korkeampin, ennustus tuon matematiikan mukaan toteutuu korkeintaan todennäköisyydellä 0,07. Voihan se toteutuakin ja toteutumiseen uskotaan ja luotetaan ilmastopolitiikassa.
Kaisaniemessä lämpötila on matematiikan mukaan kohonnut 100 vuodessa 1,6 astetta todennäköisyyden ollessa 0,2. Todennäköisyys, ettei lämpötila kohoa 1,6 astetta, vaikka rakentaminen jatkuisi entisellään on 0,8. Voi kysyä myös mikä olisi todennäköisyys, että lämpötila pysyy entisellään. Ehkä joku osaa sen laskea.
Loppupäätelmänä voi todeta, että lämpötilamittauksissa on niin suuria poikkeamia, ettei trendiä voi havaita milään matemaattisella menetelmällä. Trendi jää uskon varaan.

Vastaa Viestiin