Lisätodisteita mannerjäätiköiden pienenemisestä

[Lorentz4]

Älä vaihda puheenaihetta! Puhuttiin 1930-luvusta eikä 1992. Ilmeisesti en tajua mitä tarkoitat sillä että on "massanmenetystä...Ja sadantakin on lisääntynyt". Ymmärtääkseni sadanta lisää massaa.

Siis halusit näyttöä? Tässä Naturen artikkelissahan sitä juuri on, esim. kuvassa 2 (saatavilla ilmaiseksi):

http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop ... o1481.html

edit: supplementary materiaalissa on vaikka mitä jännää, etsimäsi näyttö on esim. kuvassa S18:

http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop ... 481-s1.pdf

[Harry]

[quote="Lorentz4"] Harry kirjoitti:Älä vaihda puheenaihetta! Puhuttiin 1930-luvusta eikä 1992. Ilmeisesti en tajua mitä tarkoitat sillä että on "massanmenetystä...Ja sadantakin on lisääntynyt". Ymmärtääkseni sadanta lisää massaa.


Siis halusit näyttöä? Tässä Naturen artikkelissahan sitä juuri on, esim. kuvassa 2 (saatavilla ilmaiseksi):

http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop ... o1481.html

edit: supplementary materiaalissa on vaikka mitä jännää, etsimäsi näyttö on esim. kuvassa S18:

http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop ... 481-s1.pdf[/quote

Et selvittänyt mita tarkoitat massamenetyksellä kun samalla ilmoitat sadannankin lisäntyneen???

Artikkeli johon linkkaat oikeuttaa Tapsan kysymystä "Kaikkialla on vähän lämmennyt, arktikassa se on keskittynyt rannikoille. CO2 toimii siis valikoiden." Varsinkin mainitsemasi kuva 2.

]We show that many land-terminating glaciers underwent a more rapid retreat in the 1930s than in the 2000s, whereas marine-terminating glaciers retreated more rapidly during the recent warming.

Toista linkkiä en saa auki. Naturella "teknisiä ongelmia" ?? (Kumma kyllä ensimmäinen aukesi vaikka osoite on sama??)

[Lorentz4]

Kokeile uudestaan, linkissä ei pitäisi olla mitään vikaa. En oikein ymmärrä CO2-lämmittää-rannalla stooria, se nyt vain on geometrinen välttämättömyys että jäävirrat kohtaavat meren rannassa.

[Harry]

Kokeile uudestaan, linkissä ei pitäisi olla mitään vikaa. En oikein ymmärrä CO2-lämmittää-rannalla stooria, se nyt vain on geometrinen välttämättömyys että jäävirrat kohtaavat meren rannassa.

Toinen linkkisi:
Error: page not found

Sorry, it appears one of our links is broken. Please email us to report this broken link.

Until we fix the link try using our search to find the page you want. Alternatively browse our sites using the list below:

Tapsan kysymys kuului: miksi CO2 lämmittää vain rannikolla? Eli mikä on sinun hypoteesisi?
Tämä liittyy sinun linkiisi sekä sinun uskoon CO2 lämmittävään vaikutukseen.

Minä taas haluan tietää kuinka sadanta vähentää massaa. Olet ehkä ilmaissut itsesi hieman epäselvästi tai sitten minä en ole ymmärtänyt.

[Lorentz4]

Kokeile uudestaan, linkissä ei pitäisi olla mitään vikaa. En oikein ymmärrä CO2-lämmittää-rannalla stooria, se nyt vain on geometrinen välttämättömyys että jäävirrat kohtaavat meren rannassa.

Toinen linkkisi:
Error: page not found

Sorry, it appears one of our links is broken. Please email us to report this broken link.

Teet jotain väärin, saan tuon toimimaan jopa Tor:in yli, eli taatusti ilman mitään lukuoikeuksia Natureen.

Tapsan kysymys kuului: miksi CO2 lämmittää vain rannikolla? Eli mikä on sinun hypoteesisi?
Tämä liittyy sinun linkiisi sekä sinun uskoon CO2 lämmittävään vaikutukseen.

Minä taas haluan tietää kuinka sadanta vähentää massaa. Olet ehkä ilmaissut itsesi hieman epäselvästi tai sitten minä en ole ymmärtänyt.

Sadanta lisää massaa mutta muut efektit ovat olleet voimakkaampia.

[Lorentz4]

Grönlannissa megasulamista:

http://neven1.typepad.com/blog/2012/12/ ... cords.html

[BorisW]

Varsin mielenkiintoinen blogi, jossa sulamisella pelotellaan varsin vakuuttavasti. Kuitenkin suosittelisin tasapainottavana ajatuksena Aaron Lewis | December 10, 2012 at 19:34 kommennttia.

Yksi ote lewisin tekstistä:
Latent heat imported from the south is likely to be the dominate factor in the melt of the GIS. Even continuous sunlight with zero albedo cannot deliver as much heat as a warm, moist wind. And, the wind can blow after the sun goes down. The sea ice was important because it condensed latent energy that would otherwise go to melting the GIS, and then provided a large surface that radiated heat off through a dry atmosphere. And sea ice was important because it reflected energy that will otherwise go to melting the GIS.

[Lorentz4]

Varsin mielenkiintoinen blogi, jossa sulamisella pelotellaan varsin vakuuttavasti. Kuitenkin suosittelisin tasapainottavana ajatuksena Aaron Lewis | December 10, 2012 at 19:34 kommennttia.

Yksi ote lewisin tekstistä:
Latent heat imported from the south is likely to be the dominate factor in the melt of the GIS. Even continuous sunlight with zero albedo cannot deliver as much heat as a warm, moist wind. And, the wind can blow after the sun goes down. The sea ice was important because it condensed latent energy that would otherwise go to melting the GIS, and then provided a large surface that radiated heat off through a dry atmosphere. And sea ice was important because it reflected energy that will otherwise go to melting the GIS.

Missä mielessä tuo on "tasapainottava" kannanotto? Ymmärsinkö nyt oikein että merijään katoaminen todennäköisesti lämmittää GISiä lisää?

[Tapsa]

Varsin mielenkiintoinen blogi, jossa sulamisella pelotellaan varsin vakuuttavasti. Kuitenkin suosittelisin tasapainottavana ajatuksena Aaron Lewis | December 10, 2012 at 19:34 kommennttia.

Yksi ote lewisin tekstistä:
Latent heat imported from the south is likely to be the dominate factor in the melt of the GIS. Even continuous sunlight with zero albedo cannot deliver as much heat as a warm, moist wind. And, the wind can blow after the sun goes down. The sea ice was important because it condensed latent energy that would otherwise go to melting the GIS, and then provided a large surface that radiated heat off through a dry atmosphere. And sea ice was important because it reflected energy that will otherwise go to melting the GIS.
Missä mielessä tuo on "tasapainottava" kannanotto? Ymmärsinkö nyt oikein että merijään katoaminen todennäköisesti lämmittää GISiä lisää?

Tietenkin lämmittää, mutta taas tarkoitushakuisesti "unohdit" sen toisen puolen, se hyvinkin saattaa viilentää palloamme, mihin viitta tämä kohta:

and then provided a large surface that radiated heat off through a dry atmosphere.

[Lorentz4]

Missä mielessä tuo on "tasapainottava" kannanotto? Ymmärsinkö nyt oikein että merijään katoaminen todennäköisesti lämmittää GISiä lisää?

Tietenkin lämmittää, mutta taas tarkoitushakuisesti "unohdit" sen toisen puolen, se hyvinkin saattaa viilentää palloamme, mihin viitta tämä kohta:

and then provided a large surface that radiated heat off through a dry atmosphere.

Ei tuo ole mikään "saattaa"-asia, vaan mukana esim. säämalleissa, jäämalleissa jne.

[Tapsa]

Missä mielessä tuo on "tasapainottava" kannanotto? Ymmärsinkö nyt oikein että merijään katoaminen todennäköisesti lämmittää GISiä lisää?

Tietenkin lämmittää, mutta taas tarkoitushakuisesti "unohdit" sen toisen puolen, se hyvinkin saattaa viilentää palloamme, mihin viitta tämä kohta:

and then provided a large surface that radiated heat off through a dry atmosphere.

Ei tuo ole mikään "saattaa"-asia, vaan mukana esim. säämalleissa, jäämalleissa jne.

Mitä verbiä sitten käytetäänkään, mallien sisällöllä ei ole mitään tekemistä siihen onko se oikein vai väärin.

Mikä on sitten arktisen merijään laajuudella takaisinkytkennän etumerkki on se oleellinen kysymys, mistä täällä väännetty ennenkin. Arktikan etelärajoilla albedo voi vallita, mutta pohjoisempana menee toisin päin. Määritelläänkö Arktika napapiirin pohjoispuoliseksi alueeksi? Monivuotisen jään reuna liikkuu itä-länsi-suunassa aika reilusti ja yksivuotisen jään reuna samoin, joten on vähän määrittelykysymys, mikä on resultantti. Siitä syystä varovaisesti käytin verbiä "saattaa".

[Harry]

NOAA raportoi meriveden pinnannoususta joka on vajaa puolet siitä mitä IPCC sanoo. Huomatkaa että IPCC sentään on maltillinen moneen muuhun säheltäjään verrattuna.

http://hockeyschtick.blogspot.se/2012/1 ... evels.html



Yritin saada kuvan tänne suoraan mutta ei näytä onnistuvan minulta vaikka minulla on Juokolan antamat ohjeet

[kahannin]

Tällä kertaa mitattuna laseraltimetrilla ICEsat-satelliitista, raportoitu Naturessa:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 143331.htm
http://www.nature.com/nature/journal/va ... 08471.html


Nyt kenelläkään ei pitäisi olla enää epäilystä siitä pienenevätkö mannerjäätiköt vaiko ei, pienentyminen on vahvistettu usealla toisistaan riippumattomalla satelliitteihin pohjaavalla menetelmällä.

Huolestuttavaa että epästabiloitumassa olevista Thwaites ja Pine Island glaciereistä lähtee paksuutta peräti 9 metriä vuodessa...mitenköhän paljon tarvitaan että ne irtoavat pohjasta kellumaan ja pirstaloituvat kuten olen pelännyt? Tusinassa vuodessa tulee tätä vauhtia jo 100 metriä

Viimeaikaiset tutkimuksista kumoavat väitteesi. Niiden mukaan esim. Antarktiksen mannerjää onkin vain vahvistumassa (https://www.nasa.gov/feature/goddard/na ... han-losses)!

[unbiased]

Taitaa olla turhaa kiistellä mittaustuloksista, kun mittaustavoistakaan ei tiedä yhtään mitään. Alarmistit ja skeptikot voivat tulkita tuloksia ajatusmaailmaansa sopivasti.

Aika varma voi olla, ettei paikan päällä ole kukaan tehnyt havaintoja. Mittaukset on tehty satelliiteista. Ei ole tietoa, millä etäisyydella satelliitit ovat olleet mittauskohteesta eikä missä kulmassa jäiden paksuutta on havaittu eikä mikä on mittausvirhe. Jos virhe on 9m ja satelliitti on ainakin 100 km:n korkeudessa, mittaustarkkuuden tulee olla luokkaa 0,01%, jos mittaus on kohtisuoraan. Jos kulma on 45 astetta, tarkkuuden on oltava 1 ppm.

Luulisin, että jäiden paksuutta mitataan kuten ilmakehän lämpötilaakin. Saadaan joukko arvoja lasketaan keskiarvo ja keskiarvon keskivirhe ja sitten ilmoitetaan "tarkka" tulos. Jäiden mittaamisessa on se etu, että saadaan todellinen lukema, mutta lämpötilojen keskiarvo ilmaisee vain lämpömittarilukemien keskiarvon eikä lämpöenergian muuttumista, joka tulisi tietää, jos halutaan tietää jotain lämpenemisestä. Hupaisaa on, että ilmaston lämpenemistutkimusta pidetään luonnontieteenä. Paremminkin se olisi luettavissa poliittisen historian tutkimukseen, jossa esitetään nykyajan tulkintoja menneistä tapahtumien kulusta.