Sivu 1/1

Vesiplaneetta Maa ja sen ilmasto

Lähetetty: 16.03.2021, 19:53:49
Kirjoittaja BorisW
Olen juuri saanut kirjoitukseni Water Planet Earth and its Climate julkaistuksi Anthony Watt'n blogissa. Vastaan otto on ollut erinomainen, Löytyy osoitteessa: https://wattsupwiththat.com/2021/03/16/ ... /#comments

Re: Vesiplaneetta Maa ja sen ilmasto

Lähetetty: 17.03.2021, 12:37:07
Kirjoittaja unbiased
BorisW kirjoitti: 16.03.2021, 19:53:49 Olen juuri saanut kirjoitukseni Water Planet Earth and its Climate julkaistuksi Anthony Watt'n blogissa. Vastaan otto on ollut erinomainen, Löytyy osoitteessa: https://wattsupwiththat.com/2021/03/16/ ... /#comments
Kiitokset tavallisesta kinastelusta poikkeavasta ja hyvin mietitystä artikkelista. Tämä tulisi myös julkaista suomenkielellä jossakin mediassa.
(Harmillista, että vastaus peittää alkuperäisen kirjoituksen tekijän. Uusin viesti-kohdalla voisi näkyä myös aiheen aloittajan ninimerkki.)

Re: Vesiplaneetta Maa ja sen ilmasto

Lähetetty: 19.03.2021, 17:03:11
Kirjoittaja BorisW
Unbiased, hei kiitos kommentista. Itsekin hämmästyin WUWT sivustolle ilmestyneet juttuani koskevat monet positiiviset kommentit. Myös jotkut täydentävät kommentit sisältävät monasti tärkeätä täydentävää tietoa.

ILMASTOSI seminaarissa 15.8.2020 pitämäni esitelmä on paljolti samaa aihetta vaikka loppu jäi hieman kesken teknisen häikän takia. Yritän tehdä uuden tekstin vähän selventäen lähiaikoina.

Boris

Re: Vesiplaneetta Maa ja sen ilmasto

Lähetetty: 19.04.2021, 20:53:43
Kirjoittaja BorisW
Kun minulta kysytään, miksi 82v tuhlaan aikaa menneiden aikojen jutuilla? Vastaukseni on liite kuvassani. Ehkä myös koen velvollisuudekseni pyrkiä ohjaamaan ilmastomuutokseen liittyviä vääristymisiä:
Miksi tuhlaan aikaa.jpg

Re: Vesiplaneetta Maa ja sen ilmasto

Lähetetty: 22.04.2021, 10:42:40
Kirjoittaja unbiased
Luonnontieteitä ikänsä harrastaneilla ja niiden parissa työnsä tehneillä on tietenkin ikuinen toive luonnontieteitten säilymisestä ja riippumattomuudesta kulloisestakin politiikasta. Nyt on taas aika jolloin politiikka on ryhtynyt poikkeuksellisesti määräilemään tiedettä, joten on erityisen tärkeää, että rehellisen tieteen puolesta kirjoitellaan.

Galileo Galilein tapaisia ihmisiä tarvittaisiin edelleen. Nuorena 17 vuotiaana hänet pakotettiin katedraaliin oppimaan uskokonnollisia taitoja. Galileo oli kuitenkin ajatteleva nuori ja seurasi uteliaana kirkon tapahtumia. Katedraalin kyntteliköt roikkuivat pitkissä köysissä katosta je heiluivat ilmavirtojen mukana. Galileon huomio kiintyi siihen, että heilahduskulmat näyttivät olevan riippumattomia heilahduskulman laajuudesta. Miten selvittäisi tarkemmin heilahdusajat. Siihen aikaan ei ollut tarkkoja kelloja, mutta ajatteleva nuori ratkaisi ajanmäärityksen laskemalla omia pulssejaan. Näin hän keksi heilurilain.
Tietenkin hän rakensi tai oli jo rakentanut heilurikellon, jonka heilahdusaika oli sama kuin hänen sykkeensä. Galilein pulssi oli siten 60 lyöntiä minuutissa, josta seurasi sekunnin määritelmä.
Lopulta kirkon politiikka johti Glalileon inkvisition eteen ja Galileo säästääkseen henkensä hän virallisesti myönsi olevansa väärässä. Galieo oli kotiasrestissa loppuelämänsä, mutta hänellä oli vielä mahdollisuus tutkia dynamiikan lakeja. Galilein luonnonlait olivat kappaleiden liikettä ja tasapainoa koskevia mekaniikan lakeja, joita hän itse ensimmäisenä sai selville.