HS.fi/ilmastofontti

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

Avatar
BorisW
Viestit: 1786
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

HS.fi/ilmastofontti

Viesti Kirjoittaja BorisW »

Kuinka moni foorumilainen on huomannut Hesarin kolmen päivän aikana (15, 16, 17 tammikuuta 2021) esittämä koko sivun mustalla pohjalla valkoisella isolla fontilla tekstin: ILMASTONMUUTOS EI OLE TOTTA! Ensimmäisen kerran näin tuon sivun oli NYT-liitteen meno- ja TV oppaassa, seuraavan kerran tekstit olivat jo lehden sisällä, mutta yhtä mustanpuhuvia kuin ensimmäinen.

Tuon 15.1.2021 olleen hämmentävän tekstin luin useita kertoja kunnes ymmärsin jujun; lähetin NYT-toimitukseen seuraavan viestin:

Hyvät toimittajat Espoossa 15.1.2021

Jäin ihmettelemään 15.1.2021 tulleen NYT-liitteen viimeistä sivua - onkohan sivun laatinut ilmastopelosta seonnut toimittaja? Eihän kukaan, vähänkin luontoa seuraava ihminen, voi väittää, että ILMASTONMUUTOS EI OLE TOTTA.

Siinä esitetään lause, jonka tehtävä onkin kääntää väite “nurinpäin”. Alkaen vuodesta 1979 vuoteen 2050, uskotellaan fonttien kuluneisuutta matkien (sulaminen), että Arktinen merialue, siis Pohjoinen Jäämeri on menettämässä jääpeitettään. Toisin sanoen uskotellaan, että vuonna 2050 arktinen merijää olisi häviämässä.

Hupaisaa on, että lause, jonka kuvitellaan esittävän arktisen jään vähenemistä vuoteen 2050 mennessä, onkin väärässä todetessaan, että ILMASTONMUUTOS EI OLE TOTTA. Totuus on, että maapallomme ilmasto ei ole koskaan ollut muuttumaton, joskin verrattain ahtaissa lämpötilarajoissa. Jokaisen luontoihmisen tulisi tietää että sekä paikallinen että globaali-ilmasto on luonteeltaan vaihteleva; eli Petteri Taalaksenkin sanoilla “vuodet eivät ole veljeksiä”.

Toimituksen “neropatin” olisi hyvä perehtyä Arktikumin luontoon ja siihen kytkeytyvien jääolojen pitkäaikaiseen vaihteluun. Aiheeseen pääsee nopeammin kun perehtyy norjalaisen maantieteilijän, Ole Humlumim vuosikymmeniä kestäneistä tutkimuksistaan kuukausittain päivittävään blogiin: https://www.climate4you.com/

Ole Humlum on Oslon Yliopiston ja Huippuvuorten alueen eläköityvä maantieteen professori ja eittämättä Huippuvuorten ja Grönlannin alueen ympäristö- ja ilmasto-oloja parhaiten tunteva tutkija.

Täsmällisempää tiedottamista toivoen

Boris Winterhalter

********************************************************

Kun kahtena seuraavana päivänä sama teksti ilmestyi, päätin lähettää seuraavan tekstin Hesarin mielipidesivulle:

Hyvät toimittajat Espoossa 17.1.2021

Jäin ihmettelemään 15.1.2021 tulleen NYT-liitteen viimeistä sivua; onkohan sivun laatinut joku ilmastopelosta seonnut toimittaja? Eihän kukaan, vähänkin luontoa seuraava ihminen, voi väittää, että ILMASTONMUUTOS EI OLE TOTTA. Luettuani tarkemmin kyseessä olikin eräänlainen kompa. Siinä esitettiin lause, jonka tehtävä onkin kääntää väite “nurinpäin”, eli osoittamaan, että Pohjoinen Jäämeri onkin menettämässä jääpeitteensä, koska napa-alueen lämpeneminen on HS:n mukaan TOTTA(?).

16.1.2021 julkaistussa lehdessä ja vieläpä seuraavan päivän numerossa sama musta sivu ja siinä kahdeksan samanlaista valkoista tekstiriviä, paitsi, että vuodesta 1979 vuoteen 2050 mustalla pohjalla olevat valkoiset fontit osoittavat rapautuvansa nopeasti, seuraten Jäämeren oletettua lämpenemistä ja jään katoamista.

Mustalla pohjalla olevan valkoisen tekstin tarkoitus selviää lukemalla sivun alimmaiset pienellä fontilla olevat lauseet: Oheisissa lauseissa on käytetty uutta fonttia, joka kuvaa arktisen merijään paksuutta kunakin vuonna. Fontti konkretisoi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Se ohenee samassa suhteessa Pohjoisen Jäämeren pienenevän jääpeitteen kanssa.

Sitten kehotetaan kokemaan ilmastofonttia hyödyntävä aikamatka, joka näyttää kuinka HS:n uutisointi ilmastonmuutoksesta on muuttunut vuosina 1979-2020, siis 40 vuoden aikana: https://kampanjat.hs.fi/ilmastofontti/

Seurasin aikamatkaa, koska geologina maapallon menneiden ja tulevien aikojen ilmasto oli jo vuosia aiemmin usein esillä tutkijoiden välisissä tapaamisissa. Itse esiinnyin suomalaissa TV- ja radioväittelyissä; kirjoittelin aiheesta myös HS:n mielipidesivuilla ja olipa kerran koko sivun juttu yhdessä toimittaja Timo Paukun kanssa.

Valitettavasti ilmastonmuutosta käsittelevät tahot politisoituivat nopeasti YK:n ja IPCC:n myötävaikutuksesta ja minun kaltaisilta kriittisilta tutkijoilta evättiin lopulta sanomisen oikeus pääministeri Matti Vanhasen HS:n etusivun jyrähdykseen: “Ilmastonmuutoksen kaikkinainen vähättely on lopetettava HETI! Siis, törkeä poliittinen puuttuminen akateemiseen vapauteen.

Siinä vaiheessa uskottiin hiilidioksidipäästöjen aiheuttavan pelottavalla tavalla maapallon keskilämpötilan nousua ja siitä johtuvia ääreviä sääilmiöitä. Kaikesta pelottelusta huolimatta pahimmat uhkat eivät ole toteutuneet tähän päivään mennessä, eikä niitä ole näköpiirissä.

Ainoa megauhka lienee maapallon väkiluvun nopea lisääntyminen ja siitä seuraava ravinnon ja puhtaan veden puutteen tuomat ongelmat, mutta sellaisiin tuskin löytyy kelvollisia poliittisia ratkaisuja.

Lopuksi toteaisin, että lukuisat vapaat tutkijat (ilman työnantajan kahleita) korostavat hiilidioksidin olevan kasvien ja oikeastaan kaiken tuntemamme elämän perusta (lannoite). Samaisen kaasun ilmastovaikutus on sen sijaan mitätön verrattuna vesihöyryn ja auringon säteilyn yhteisvaikutukseen.

Rehellistä uutisointia toivoen

Boris Winterhalter, fil.tri
unbiased
Viestit: 1531
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: HS.fi/ilmastofontti

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Uutisointi saisi olla ainakin rehellisyyteen pyrkivää

Samaa toivoo tieteeltäkin, se on muuttunut uutisoinnin mukana postmoderniksi tieteeksi, jota ei kai vielä ole määritelty. Sen voi liittää liberalismiin ja suvaitsevaisuuteen. Perinteinen tiedehän ei ole liberalistista tai suvaitsevaista vaan kokeisiin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa, joka sitoo meidät toiminaan luonnon lakien mukaisesti, olivat ne miellyttäviä tai ei.

Hesarin toimittajat taitavat olla nuorta väkeä, joka on saanut oppia ilmastotieteestä, hyvä esimerkki postmodernista tieteestä, jonka mukaista opetusta jakaa esimerkiksi https://openilmasto-opas.fi/kemia/, josta lainauksia
Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat typpi (78 %), happi (21 %), argon (1 %) ja hiilidioksidi (noin 0,04 %). Prosenttiosuudet pätevät lähellä maanpintaa. Vähäisestä suhteellisesta osuudestaan huolimatta myös vesihöyry on tärkeä kaasu varsinkin alailmakehässä.
Yleisesti vettä arvioidaan ilmakehässä olevan 0,1-0,15 g/m³. Materiaalina vettä on 2,5-3,8 kertaa enemmän kuin hiilidioksidia, kaasumolekyylejä on 6,1-9,3 kertaa enemmän. Jos arvioidaan kasvihuoneilmiötä, jonka hiilidioksidi ja vesihöyry synnyttävät, on lisäksi otettava huomioon, vesimolekyyli on 2 kertaa pahempi maan pinnan lämpösäteilyn "imijä" kuin hiilidioksidimolekyyli, joten vesihöyry on 18-12 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Opetusohjelmassa selvää lukua ei sanotakaan eikä voikaan, sanotaan vain epäselvästi
Ilmakehän alimmissa kerroksissa voimakkain kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka yksinään selittää luonnollisen kasvihuoneilmiön aiheuttamasta maapallon lämmityksestä yli puolet. Hyvänä kakkosena seuraa hiilidioksidi.
Ei siis hyvänä kakkosena vaan selvästi hävinneenä kakkosena, 5-8% osuudella. Tätä faktaa ei voi sanoa, koska hiilidioksidi menettäisi merkitystään ilmaston lämpenemisessä.

Merien happamoitumisesta ohjelma kirjoittaa
Merten happamoitumisvauhti on kova ja se vaarantaa monien merieliöiden tulevaisuuden. Teollisen vallankumouksen jälkeen meriveden happamuus on kasvanut jo 26 prosentilla. Tutkijoiden mukaan muutoksen nopeus on tällä hetkellä nopeampaa kuin kertaakaan viimeisen 300 miljoonan vuoden aikana.
Mittausten mukaan merien pH arvo on muuttunut luvusta 8,16 lukuun 8,05. Luku pH = -log[H+] ilmaisee vapaiden vetyionikonsentraation (määrä moolissa). Neutraalissa puhtaassa vedessä happamuus on 7. Vetyionikonsentraatio on silloin 10⁻⁷. Meriveden happamuus oli 1850 8.16 ja vetyionikonsentraatio oli 6,9 *10⁻⁹ ja vuonna 2018 pH oli 8,05, jolloin konsentraatio oli 8,9*10⁻⁹ . Vetyionien konsentraatio, joka kuvaa happamuutta, on todella lisääntynyt 29%. Mitä on todellisen happamuuden lisääntymien?
Neutraalissa vedessä vetyioni konsentraatio on 10⁻⁷ (happamia vety ja emäksisiä hydroksidi-ioneita on yhtä paljon.) Merivedessä osa vetyioniesta on sitoutunut, joten merivesi on emäksistä ja 1850 vetyioneita oli 6,9% vähemmän (tai emäksisiä hydroksyyli-ioinia enemmän) ja 2018 8,9% vähemmän kuin neutraalissa merivedessä. Todellisuudessa emäksisyys oli vähentynyt 2%. Happamuus ei ollut lisääntynyt 29% vaan emäksisyys oli alentunut 2% suhteessa neutraaliin.

Laajempaa selvitystä tarvitsisi kuvailu happamuuden lisääntymistä, jos kaikki tunnetut fossiiliset polttoaineluonnonvarat poltettaisiin heti. Siitä ei kuitenkaan seuraisi kovinkaan suuria muutoksia, koska merivedellä on koostumukseltaan johtuen puskurikykyä. Vesi pyrkii tasoittamaan kaikki happamuuden muutokset. Hiilidioksidista syntyvä karboksyyli-ioni on yksi tekijä. Ensin syntyy CO3⁻ ioneita ja sitten CO3⁻⁻ ioneita. Mutta kuka tunteen kemiaa riittävästi huomatakseen merien happamoitumisenkin olevan propagandaa. Ei sitä ainakaan toimittajat huomaa eivätkä osaa hankkia tietoa.
Vastaa Viestiin