Kasvihuoneilmiön määritelmä

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Voin melko yksinkertaisin perustein osoittaa, että säteilylaskelmat ovat virheellisisä, vaikka niitä väitetään mitatuiksi. Mittauksista olen jo edellä sanonutkin, että suoria mittauksia ei ole mahdollista tehdä.

Auringon säteilyn teho kirkkaalta taivaalta on noin 950 W/m². Olen huomannut, että halkaisijaltaan 20 cm peilillä, jonka polttoväli on 1 metri, auringosta syntyvä kuvio on halkaisijaltaa 1 cm. (Voi kuvion koon laskeakin 1,5 Mkm/150 Mkm* 100 cm) Kuviossa valon intensiteetti on niin suuri, että puu syttyy sekunnissa palamaan. Auringon intensiteetti kuviossa on noin 250 kW/m². Auringon säteilyä voi vahvistaa helposti, koska säteet ovat liki yhdensuuntaisia. Siksi myös säteilyn intensiteetin mittaaminen on helppoa. (Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä. Energia voi olla mitä lajia hyvänsä.)

Ilmakehän säteily ei tule yhdestä pisteestä, eikä sitä voi vahvistaa samalla tavalla heijastamalla ja taittamalla. Siksi ei ole mahdollista rakentaa säteilyn kerääjiä ja käyttää ilmakehän säteilyä lämpöenergian tuottoon, kuten voi tehdä auringon säteilylle. Samasta syystä säteilyn intensiteettiä on mahdotonta mitata, vaikka säteilyä voidaan analysoida ja arvioda. Sivun alussa esitetyn kuvion säteilyarvot ovat keksittyjä lukuja, niistä ei ole todellista havaintoa. Kasvihuonekaasujen intensiteetintään aurinkoa suurempi teho ei ole ajattelua, jota ei jokin aate olisi sumentanut. Hyötyä luvuista on kuitenkin tuhansille "asiantuntijoille", luvut vahvistavat heidän uskoaan vahvaan 33 asteen kasvihuoneilmiöön ja sen avulla luotuun ilmastonmuutokseen.

Hyvin vaikeasti laskettavaa säteilymatematiikkaa ei säteilyarvio kuvioissa ole sovellettu. Yhtälöissä kohde 1 säteilee ilmakehän yhtä pistettä 2 kohti ja piste 2 kohteeseen 1. Kun intensiteetit kaikkiin ilmakehän pisteisiin on integroitu, saadaa todellisen intensiteetti eli energian siirtymä pisteeseen 1. Miten tarkasti säteilymittarilla havaittu lämpöenergian siirtyminen liittyy säteilyn intensiteettin, jää avoimeksi haasteeksi.

Kuva Kuva

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

Vastaan Borikselle maapallon energiataseesta. Energiataseen avulla ei voi ratkaista mitään dynaamisia prosesseja. Energiatase kuvaa pitkän aikavälin perusteella mitattuja energiavirtoja ja siitä on sen vuoksi tietoisesti suodatettu pois kaikki ilmakehässä tapahtuvat dynaamiset ilmiöt. Koska olen peruskoulutukseltani prosessi-insinööri, joka erikoistui prosessidynamiikkaan, niin minulle tämä asia on itsestään selvä.

Jo vuoden tarkastelujaksolla maapallon ilmasto on hämmästyttävän stabiili. Lämpötila heittää asteen osia, vettä sataa keskimäärin metrin verran ja maanpinta haihduttaa sen tarkasti niin, että merenpinnan nousuvauhti on vuodesta toiseen n. 2,1-2,3 mm ilman suuria muutoksia: sateen ja haihdunnan ero on kirkkaasti alle 1 %. Samoin ilmakehän vesimäärä vaihtelee aika vähän.

Olen tutkimuksissani rakentanut myös dynaamisia malleja esimerkiksi aikajaksolle 0-5 vuotta ja 1-300 vuotta ja ne rakennetaan aivan eri palikoista.
Peruskysymys tässä yhteydessä on, että mihin sitten energiatasetta voidaan käyttää. Tässä blogissa olen esittänyt ne energiavirrat, jotka liittyvät kasvihuoneilmiöön. Yksinkertainen analyysi paljastaa, että maanpinnalle tulee vain kaksi energiavirtaa (yksiköt jatkossa W/m^2): suoraan auringosta 165 ja ilmakehästä 346 eli yhteensä 511. Jo tämä paljastaa energiataseen yksinkertaisen voiman. Maapallo saakin maanpinnalle 113 % enemmän säteilyenergiaa, kuin mitä auringosta maapallolle tulee eli se 240. Tuosta luvusta ilmastotutkijat ovat sentään yksimielisiä.

Maapallon ilmakehässä tapahtuu siis jotain erikoista: maanpinta saa enemmän energiaa kuin ilmakehän ylärajalla on tarjolla. Tuota ilmiötä on jo yli sata vuotta kutsuttu kasvihuoneilmiöksi. On vain muutamia, jotka erikoisella omalla fysiikallaan yrittävät todistaa, että koko ilmiötä ei edes ole olemassa. Kun tuosta ilmakehän säteilemästä määrästä vähennetään lyhytaaltoisen säteilyn absorptio 75, niin jäljelle jää 271. Se on nyt sellaista ”ylimääräistä” energiaa, joka saa aikaan kasvihuoneilmiön.

IPCC on määritellyt kasvihuoneilmiön (muuten kasvihuoneilmiö ja kasvihuoneilmiön määrittely ovat kaksi eri asiaa) niin, että sen aiheuttaa vain kasvihuonekaasujen ja pilvien infrapunasäteilyn absorptio määrältään 156. Nyt on fysiikan lakien perusteella selvää, että tuon verran absorptioenergiaa voi aiheuttaa säteilyä korkeintaan saman verran. Se lisäenergia tulee latentista energiasta ja lämpimän ilman kumpuamisesta ja luvut menevät tasan. Siinä energiatase-esityksen voima: yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja energiavirroilla, joilla osoitetaan, miten asiat todellisuudessa ovat ja missä on IPCC:n virhe.

Kasvihuoneilmiön toiminnasta vielä sen verran, että kaikki neljä energialähdettä, jotka tuovat energiaa ilmakehään, muuttuvat ilmakehässä lämmöksi. Lämpöenergia on ikään kuin satimessa, koska se ei voi purkautua lämpönä avaruuteen eikä ilmakehän lämpö voi siirtyä alaspäin lämpimämpää maanpintaa kohti. Jäljelle jää vain yksi tapa, jolla ilmakehä pääsee eroon sinne tulevista valtavista energiavirroista ja se on säteily. Ilmakehä säteilee energiaa avaruuteen ja maanpinnalle, niin että sen energiatase on tasapainossa.

Kasvihuoneilmiössä kolme energiavirtaa kiertää ”maan ja taivaan välillä” eli latenttienergia, lämpimän ilman kumpuaminen ja infrapunasäteilyn absorptio. Lyhyt aaltoisen säteilyn absorptio palautuu takaisin avaruuteen, mistä se on tullutkin yhdessä maanpinnalle tulleen suoran säteilyn kanssa (75+165=240). Tässä toteutuu fysiikan peruslaki: energia ei katoa eikä sitä voi luoda tyhjästä. Maapallo on energiataseen suhteen tasapainossa eli se mikä tulle auringosta, säteilee takaisin avaruuteen.

Kaikkea tätä voi analysoida energiataseen avulla ja sen perusteella ymmärtää mm. kasvihuoneilmiön perustekijät. IPCC:ssä olisi pitänyt olla yksi prosessi-insinööri tekemässä energiatasetta ja sitä tulkitsemassa, jotta tällaista perusvirhettä ei olisi tehty. Tai kyllä minä ihan vähän ajattelen, että se on tehty tahallaan, koska sillä tehdään tilaa IPCC:n ilmastomalleissa hiilidioksidin aiheuttamille suurille lämpenemisarvoille.

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Aiheeseen tutustuvan kannattaa lukaista tämä https://www.jma-net.go.jp/kousou/obs_th ... _ir-e.html
Säteilyä ei suoraan mitata. Mitataan kappaleiden välillä tapahtuvaa lämpöenergian siirtymistä. On aivan turhaa tuijottaa laskettujen säteilyenergioiden määrää. Ajatukset tulisi kiinnittää lämpöenergian siirtymiseen, jota aina tapahtuu korkeammasta lämpötilasta alempaan. Maan pinnasta siirtyy lämpöä ilmakehään todella mekaanisesti että säteilyn avulla ilmakehän muodostamassa ympäristössä myös avaruuteen. Onko tässä lämpöenergiaan poistumisprosessissa kasvihuonekaasujen muodostama kasvihuone ilmiö olemassa? Varmasti on ja tukevasti liioiteltuna. Jopa näin vahvana "Jos ilmakehä ei säteilisi energiaa maanpinnalle, niin se lämpenisi hetkessä yli kaikkien rajojen." ilmenee aiheen alkukommentissa. Väitteen todistamista lienee turha vaatia.

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

Jos et usko suoriin mittauksiin, niin mitkään todistelut eivät mene läpi. Kun teet ensin ainakin yhden väitöskirjan omista fysiikan lakitulkinnoistasi, niin palataan sitten asiaan.

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Aheessa on päädytty umpikujaan. Tätä voi ennustaa jo aiheen 1 osassa
Ollila kirjoitti:Olen nähnyt myös näillä palstoilla - kuten muillakin vastaavilla - kommentteja, että ei se ilmakehä säteile energiaa maanpinnalle ja jos säteileekin, niin ei se ainakaan lämmitä maanpintaa. Tuossa väitteessä noin kirjoitettuna on jo sinällään ristiriita.

Ilmakehän infrapunasäteily maan pinnalle on yksinkertainen tosiasia, joka perustuu mittauksiin. Tässä kaksi linkkiä. Ensimmäinen on Wild et al., jonka energiatasetta IPCC on käyttänyt AR5:ssa. Stephens et al. olisi ollut parempi, joka on hyvin lähellä minun esitystäni, joka on tietysti paras ja täydellisin.
1 kappale vääristelee vastapuolen sanomaa. Jos tuo olisi ollut totta, siitä olisi ollut syytä ottaa suora lainaus. Lainauksen viimeinen lause on arvoituksellinen.

Ilmakehästä emittoituu infrapunasäteilyä maan pinnalle, mutta säteily ei lämmitä maan pintaa, ei edes nosta maan pinnan lämpötilaa. Ilmakehän lämpöenergiahan on peräisin miltei kokonaisuudessaan maan pinnasta. Takaisin tuonti menetetyn tilalle ei voi kohottaa lämpötilaa. Lisätodisteeksi riittää kuvitelma: Jos jokin estäisi auringon säteilyn maahan tulon, maa alkaisi välittämästi menettää lämpöenergiaansa, jäähtyä.

Jos tynnyristä valuu vettä siitä olevasta reiästä astiaan, kohoaako veden pinta, kun astian vettä papautetaan takaisin tynnyriin?
Jos tynnyriin tulee vettä putkesta ja vettä poistuu reiästä, vesi asettuu tilanteeseen sopivalle korkeudelle. Veden pinnan noustessa, paine kasvaa, kunnes reiästä poistuva vesimäärä on tasapainossa tulevan vesimäärän kanssa.
Karkeasti tätä logiikkaa voi soveltaa ilmakehään. Lämpöä tulee säteilynä auringosta maan pinnalle. Maan pinnan ja ilmakehän lämpötila kohoavat, kunnes tuleva ja säteilynä poistuva lämpöenergia ovat yhtä suuret. Nyt voi esitää kysymyksen. Jos kasvihuonekaasut kohottavat maan pinnan lämpötilaa 1 asteen (1 K/288 K = 0,35%), maan pinnan säteily lisääntyy 1,4%. Miten kasvihuonekaasut vähentävät ilmakehän säteilymäärää vastaavalla säteilymäärällä, jotta säteilytasapaino säilyy? Oletuksena auringosta tulevan säteilyn määrä ei muutu. Kasvihuoneilmiössä on tarkasteltava energioiden siirtymistä tunnettujen säteilylakien mukaan eikä sähkömagneettisen säteilyjen määriä, joita ei voi edes riittävällä tarkkuudella havaita.

Viitattu tutkimus on ilmastomallitiedettä, jonka päämääristä määrää ilmastonmuutospolitiikan tutkimusrahoitus. Muunlainen ilmastotutkimus on länsimaissa epäsuosiossa.
Kuva
On otettu käyttöön outoja sanoja kuvaamaan energian siirtymistä:
Sensible heat= lämpömittarilla havaittava molekyylien kineettinen energia, lämpöenergia.
Evaporation= on lämpöenergiaa kuluttavaa haihtumista, ei energian siirtoa. Haihtuminen, latentin energian synty maan pinnalla alentaa hyvin merkittävästi maan pinnan lämpötilaa, kuten ole sanonut. Joskus on väitetty, olisi jopa 60 astetta korkeampi lämpötila, ellei olisi vettä.
Laten heat = vesikaasun sisältämä kemiallinen energia, joka veden tiivistyessä muuttuu lämpöenergiaksi etenkin pilvissä.
Kuvan sähkömagneettinen säteily (thermal up/down) kuvaa sähköisen energian siirtymistä, ei voi kuvata tai ilmaista lämpöenergian siirtymistä, koska lämpöenergia on molekyylien liike-energiaa.
Nykyajan ilmastonmuutospolitiikan teemana on sotkea käsitteitä (kuvassa on surutta sekoitettu säteilyenergiaa, kemiallista energiaa ja lämpöenergiaa), nimittää vanhoja ilmiöitä monimutkaisemmilla käsitteilä tai käyttää nimityksiä harhaan johtavasti. Julkaistaan tarkahkoja lukuja sähkömagneettisen säteilyn intensiteeteistä, vaikka sen mittaaminen tällä hetkellä on mittarin anturin (termoelementti, NTC vastus) antama lämpötila havainto, josta arvioidaan säteilyn intensiteetti absoluuttiseen nolla pisteeseen. Siinä keinot, joilla kasvihuoneilmiö ilmaston lämpenemisineen levitetty yleisesti tunnetiksi ja uskottaviksi ilmiöiksi.
Viimeksi muokannut unbiased, 03.11.2019, 09:43:17. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

Olet mielestäni muuttanut sanomaasi, tai sitten olet esittänyt sen epäselvästi. Nyt näyttää siltä, että kaikesta kirjoittamastasi huolimatta tunnustat, että ilmakehä säteilee maanpinnalle sen infrapunasäteilyn määrän, joka löytyy vähän eri numeroilla kaikista energiataseista. Hyvä niin.

Sitten kuitenkin kiellät, että sillä ei ole mitään lämpötilavaikutusta maanpinnalle. Se on säteilyenergiaa ja absorboituessaan maanpinnalle sillä on lämpötilavaikutus. Tullaan jälleen fyysikan peruslakiin, että energia ei häviä, se voi muttaa muotoaan ja energiaa ei voi luoda tyhjästä.

Olen itse suomentanut termin sensible heat suomeksi termillä lämpimän ilman kumpuaminen, koske se kuvaa asiaa erittäin hyvin. Se on fakta, koska tuo ilmiö saa aikaan pasaatituulet molemmilla pallonpuoliskoilla. Latenttilämmön vaiktutus perustuu siihen, että metrin verran vettä sataa vuosittain ja saman verran tiivistyy höyrystsä vedeksi ilmakehässä.

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Totta on maininta epäselvyyksistä, miihin syyllistyy helposti, varsinkin kun yrittää esittää vallalla olevista käsityksistä poikkeavia käsityksiä.

Olen perehtynyt varsinkin IR säteilyä hyväksi käyttäviin laitteisiin, joila tutkitaan aineita ja niiden pitoisuuksia. Ainetta on toisessa kahdesta identtisestä kyvetistä ja niiden läpi ohjataan kapeita kaistoja IR säteilyä ja tutkitaan absoptiota eri taajuuksilla. Koska säteilykaistojen intensiteettiä ei pystytä havaisemaan, on kaksi mahdollisimman identtistä säteilyn kulkua, joita toinen kulkee tutkittavan aineliuoksen läpi toinen pelkän liuottimen läpi. Kumpaakin säteilyjä pätkitään pyörivillä esteillä muutaman herzin taajuudella. Kumpikin säteily osuu vuorotellen detektoriin ja aiheuttaa siinä heikon lämpötilavaihtelun ja siitä syntyvän nanovoltti sähköjännitteen vaihtelun. Vaihtojännitettä on helppo vahvistaa yli miljardikertaisesti, joten saadaan säteilyintensiteettien eroon verrannollinen jännite. Tutkittavan aineen absorbanssi voidaan havaita eri taajuuksille. Laitteen sisäilmasta on vesikaasu ja hiilidioksidi poistettava, jos mittausta on tehtävä näiden absorptioalueilla tarkasti. Nämä kaasut heikentävät säteilyn intensiteettiä liikaa, eikä riittävää nanovolttien vaihtojännitettä synny.
Lämpösäteily synnytetään heikosti hehkuvan keraamisen ohuen tangon avulla ja hajoitetaan hiloilla spektriksi. Pyörivien peilien avulla säteily kohdistetaan kapean raon kautta näytteeseen ja referensiin. Pätkityt säteet suunnataan lopuksi peileillä anturille.

Maan pinnan säteilyteho vaihtelee suuresti lämpötilojen ja emissiivisyyden mukaan, tehot W/m²
Kääntöpiirien välissä autiomaa e=0,85 yöllä 0 C 260 päivällä 57 C 570
Lauhkeat vyöhykkeet e=0.85 5 C 300
Napajäätiköt e=0.95 -40 C 160
Meri e=0.95 30 C 450
Meri 22 C 375 410 (suurin osa)
Meri 2 C 310
Miten ihmeessä "mitattu" säteilyteho olisi keskimäärin kuvion 28+400 = 428? On syytä epäillä mittauslaitteiden pahaa virhenäyttöä.
Kuva

Säteilymittarista: Jos sen anturi on lämpötilassa 15 C = 288 K ja mittari suunnataan kohteeseen, jonka lämpötila on 0 K, lämpöä virtaa anturista teholla 390 W/m². Jos mittarin lukemasta laskettu säteily olisinkin kuvion 345 W/m², säteily voisi tulla kiinteästä kohteesta, jonka lämpötila olisi -105 C.

Kaasujen ja ilmakehän säteilystä en rohkene sanoa mitään, koska niihin ei Stefan-Bolzmannin laki päde. Kaasut ovat tavattoman heikkoja säteilijöitä tilavuutensa suhteen, mutta ovat omalle säteilylleen osittain läpinäkyviä. Ilmakehän tiheät osat ovat 10 km paksu ja massaltaan 10 ton/m², joten ilmakehän säteilyn merkitys on suuri arvoitus. Ohuet silmin näkymättömät pilvetkin ovat yksinkertainen tapaus. Vesipisaroita on kuitenkin niin tiheässä, että infrapunasäteilystä pääosa absoboituu kokonaan ja pisarat säteilevät kuin kiinteä kappale.

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

AnteroOllila kirjoitti:
03.11.2019, 09:14:53

Olen itse suomentanut termin sensible heat suomeksi termillä lämpimän ilman kumpuaminen, koske se kuvaa asiaa erittäin hyvin. Se on fakta, koska tuo ilmiö saa aikaan pasaatituulet molemmilla pallonpuoliskoilla. Latenttilämmön vaiktutus perustuu siihen, että metrin verran vettä sataa vuosittain ja saman verran tiivistyy höyrystsä vedeksi ilmakehässä.
Vastataan tuohon käsitykseen, kun se perustuu vallalla olevaan uskomukseen.
Mikä saa aikaan vuorovesi-ilmiöt ja merivirrat? No ei ainakaan lämpimän ilman tai veden kumpuaminen. Sama voima, joka saa aikaan vuorovesi-ilmiön, saa aikaan "vuoksiaallot" ilmakehässä. Pasaatituulet johtuvat siten pääosin astronomisista voimista, mutta meri ja maatuulet johtuvat suurimmaksi osaksi lämpimän ilman kevenemisestä ja maan gravitaatiosta. Mitään pystysuoraa liikettäkään ei olisi ilman gravitaatiovoimia. Jos kuu ja osin aurinko saa gravitaatio ja ratakiihtyvyys voimin sekä maan pyörimisestä johtuen aikaan noin metrin korkuisen aallon molemmin puolin valtamerissä ja siten suuret merivirrat, niin taatusti samat voimat saavat ilmakehän vastaavaan liikkeesseen, väittivät tiedejulkaisut mitä muuta tahansa. Olihan aikoinaan tiedejulkaisuissa käsitys avaruuden eetteristä, jossa valo aaltoilee. Hypoteesi hylättiin Mickelsonin todettua, ettei mitään eetterituulta ollut olemassa. Nobelihan siitä tuli 1907 Einsteinin julkaistua Mickelsonin kokeisiin liittyvän suhteellisuusteoriansa.

Vuodessa todella sataa metrin verran, joten saman verran on vettä haihduttava vuodessa. Tämä ei tapahdu ilman energiaa, jota haihtumiseen kuluukin auringon säteilystä tulevasta energiast noin 1/3 =80 W/m². 1) Tosin siitä energiasta tulee osa takaisin ilman vesikaasun tiivistyessä jäähtyneeseen maan pintaan. Kun tätä ei ole missään arvioitu, on silti todennäköistä, että latentin energia määrä jää reilusti alle 80 W/m², joten 90,2 W/m² on vahvasti liioiteltu lisä kasvihuoneilmiön todisteluksi. Muutakin energiaa kuluttavaa haihtumista voi tapahtua ja vesikaasu tiivistyy jo maan pinnalle ilman sadetta, mutta tällöin energia jää maan pinnalle eikä siirry ilmakehään latenttina energiana.

1) 1000 litraa vettä vaatii haihtuakseen maan pinnalta energiaa 2570 MJ joka tulee auringosta (240 J/sm²) 10 700 000 sekunnissa eli 81,6 W/m².

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

On totta, että suurimmat epätarkkuudet liittyvät latentin energian ja lämpimän ilman energiavirtoihin. Stephens et al. (2012) arvioi näiden energiavirotjen tarkkuudeksi 24+/-7 ja 88+/- 10 W/m^2. Unbiasedin laskelma näyttää oikealta. On huomtaava, että osa vedestä tulee kiinteässä muodossa ja se nostaa vielä tuota arvoa. Silloin ollaan lähellä arvoa 88 W/m^2.

Energiataseen avulla päädytän siihen, että sekä maanpinan että ilmakehän energiataseiden saamiseksi tasapainoon näiden kahden energian yhteismäärän pitää olla n. 115 W/m^2. Loppujen lopuksi ei ole merkitystä, miten tämä energia jakautuu näiden kahden energiavirran suhteen.

Luotettavimman tuloksen antaa suorat säteilymäärien mittaukset maanpinnalla. Lyhytaaltoista säteilyä tulee maanpinnalle 165 ja ilmakehästä infrapunasäteilyä 345 eli yhteensä 511 W/m^2. Maanpinta säteilee yhtenevästi lämpötilansa ja mittausten perusteella n. 396 W/m^2. Jollain tavalla maanpinnalta poistuu muuta energiaa yhteensä 511-396 = 115 W/m^2. Tuo määrä on latentin ja lämpimän ilman energiamäärä.

Ilmakehän enrgiataseessa päädytään samaan arvoon. Ilmakehä saa lämpöenergiaa infrapunasäteilyn absorptiosta 156 ja aurinkoenergian säteilystä 75 eli yhteensä 231 W/m^2. Koska ilmakehän säteilemä infrapunasäteily alaspäin on 346, niin jostain tulee lisää energiaa 346-231 = 115 W/m^2. Kas mokomaa, sama luku. Tässä näemme yksinkertaisen energiataseanalyysin voiman.

Epätarkkuuksien rajoissa voidaan esittää myös seuraavat luvut, jotka ovat tasapainossa: infrapunasäteily absorptio 159, lyhytaaltoisen säteilyn absorptio 75, latenttilämpö 82, lämpimän ilman kumpuaminen 24, infrapunasäteily alaspäin 159+75+82+24 = yht. 340 W/m^2. Maanpinnan säteily ylöspäin 399 W/m^2. Maanpinnan energiataseen arvo 505 W/m^2. Näillä energiavirroilla on tietty mittausepävarmuus ja se pitää vain hyväksyä.

Kun aiheena oli kasvihuoneilmiön suuruus, niin ei pidä takertua näiden energiavirtojen tarkkuuskysymykseen. Kyse on siitä, että kumpi tapa on oikein laskea kasvihuoneilmiön suuruus: infrapunasäteilyn absoroptiosta 156 W/m^2 vai ilmakehän infrapunasäteilyn määrästä maanpinnalle 346 W/m^2. Mielestäni tässä asiassa ei ole mitään epäselvää, mutta kommenteissa on tähän asiaan ottanut kantaa vain Unbiased, jolla on taasen ihan ikioma fysiikkansa, johon ei mahdu kasvihuoneilmiötä ollenkaan. Olen havainnut tämän saman asian muuallakin. Fyysikotkin menevät ikäänkuin kipsiin, että voiko olla asia niin, että kasvihuoneilmiön laskentaperusteet ovat ihan pielessä; parasta olla hiljaa.
Viimeksi muokannut AnteroOllila, 18.11.2019, 05:11:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

En voi ymmärtää, mikä ilmakehässä säteilisi 345 W/m² intensiteetillä kohti maan pintaa. Jos säteilijä olisi kiinteä musta kappale, sen lämpötilan tulisi olla 279 K = 6 C. Ilmakehä ei ole kiinteä kappale ja on omalle säteilylleen liki läpinäkyvä. Vaikka kaasujen emissiivisyys lienee alle 0,01, niitä on ilmakehässä 10 ton/m², niin säteilymäärät voivat olla mitä tahansa. Sitä laskemaan ei tietoni riitä. Jää siis vain olettamus, että säteily olisi oikein mitattu.

IR sätilymittauksia pidän hyvin virheellisinä, koska infrapunasäteilyä ei voi suoraan mitata. Voi mitata vain säteilystä absorboituvan lämpöenergian. Kun ilmakehästä ei siirry lämpöenergiaa maan pinnalle, mitataankin maanpinnalta säteilymittarista esim. pyrgeometri https://en.wikipedia.org/wiki/Pyrgeometer tai spektrometri säteilyn avulla siirtyvää lämpönergiaa (mittarin lämpötilan alenemista) kohti ilmakehää ja avaruutta. Teoreettisesti voisi olla, mittarin lämpötila on 289 K, mittarin säteilyintensiteetti tulisi olla 396 W/m² kohti avaruutta, mutta säteilyintensiteetiksi ilmakehää kohti havaitaankin vain 51 W/m². Tästä päätellään mittariin tulevan säteilyn olevan 396-51 = 345 W/m². Laskelmissa käytetään kaavaa W = Ko*(Tm⁴-Tik⁴) Ko = vakio

Lisäepäilyjä aiheuttaa ongelma, miksi ilmakehä säteilee kohti lämmintä maata (345) paljon enemmän kuin kylmää avaruuteen (212)? Miksi ei latentti energia (on kemiallista energiaa eikä säteile tippaakaan) ja lämpöenergia palautuu yksinomaa maan pinnalle.Latentti energia muuttuu pilvissä lämpöenergiaksi, joka pilvien yläpinnoilta säteilee liki kokonaisuudessaan avaruuteen vieden latentin energian lopulta pois maan pinnalta. Pilvien yläpinnoilla vapautuu lisäksi lisää maan pinnalta tullutta kemiallista energiaa vesipisaroiden jäätyessä, joka varmasti häipyy avaruuteen.

Oletankin monien ristiriitojen tähden, että on pakko keksiä kasvihuoneilmiölle vahvat perusteet laskemalla pelkästään säteilyintensiteettejä jättämällä kaiken muun huomiotta. Ehkä nuo pyrgeometritkin on suunniteltu tähän tehtävään.
En pidä sitä kasvihuoneilmiönä, että maan pinta säteilee kohti ilmakehää, joka on materiaa ja säteily-ympäristöä maan pinnalle. Siksi maan pinnalta säteilemällä poistuvan lämpöenergian intensiteetti ole 390 W/m² vaan paljon vähäisempi.
Kun aurinko säteilee Kuun pintaan riittävän kauan, kuun pinta kuumenee noin 120 C = 392 K, kun ei ole ilmakehää sitä jäähdyttämässä. Tällöin auringosta tuleva lämpösäteily on intensiteetiltää yhtä suuri kuin kuun terminen säteily. Entä jos kuuhun tehdään lasista kasvihuone ilman kaasuja? Kohoaako lämpötila kuukasvihuoneessa? Mielestäni ei voi kohota, mutta sitähän ei ole kokeellisesti todistettu. Kasvihuoneilmiön kannattajat väittävät lämpötilan kohovan liki 20%, koska lasi absorboi kuun pinnan säteilyn, sen lämpötila kohoaa ja lasi säteilee lämpöenergiansa kuun pinnalle ja avaruuteen puoliksi. Kuun pinta saa siten 2 kertaa enemmän säteilyä ja sen lämpötila kohoaa. Teoreettiseti tämä johtaa kuitenkin ristiriitaan. Jos lasi on erityinen, ei heijasta ollenkaan, päästää kaiken auringon säteilyn Kuun pintaan ja pidättää kaiken Kuun säteilyn ja säteilee sitten saamansa energian puoliksi Kuuhun päin ja puoliksi avaruuteen lämpötila kohoaa (4. juuri 2)=1,19 kertaiseksi. Kuun saama säteily kaksinkertaistuu. Lisätään lasi lisää, jolloin kuun saama säteily kolminkertaistuu. Laseja lisätäessä riittävästi (muistini mukaan vajaa 50000 lasia) Kuun saama säteily tulee suuremmaksi kuin auringon säteily ja pintalämpötila ylittää auringon lämpötilan, mikä tietenkin on mahdotonta. Energiaa ei voi tulla tyhjästä. Säteilylaskelmissa on virhe.

Kasvihuonekaasuilla on mitätön vaikutus lämpötiloihin. Latentilla energialla suuri merkitys, koska se alentaa maan pinnan lämpötiloja monia asteita. Latentin energian lämpöenergia vapautuu vasta pilvissä eikä voi palata säteillemällä tai muulla tavalla vastoin termodynamiikan toista pääsääntöä. Aiheen aloituskirjoituksen kuva ja tarmodynamiikan toinen pääsääntö sotivat keskenään, tai sitten kuvan säteilyvuot ilmakehästä maan pinnalle kuvaavat sähkömagneettista säteilyä, joka ei absorboidu lämpöenergiaksi maan pinnalle. Silloinhan kasvihuoneilmiö ei olekaan olemassa.

Miten kasvihuonekaasujen väitetään toimivan
Hiilidioksidimolekyyli virittyy tietyistä maan IR-säteilyn taajuuksista. Energiaa siiryy hiilidioksidimolekyyliin fotonin energiana, molekyyli virittyy. Viritystila purkautuu välittömästi ja vapautuu saman tai vähäisemmän energian fotoni ja hitunen lämpöenergiaa. Keskimäärin syntyvästä säteilystä puolet suuntautuu maata kohti ja toinen puoli avaruuteen. Näin hiilidioksidi palauttaisi puolet pidättämästään maan säteilystä takaisin maan pinnalle, joten maan pinnan säteilystä osa jäisi hiilidioksidin tähden säteilemättä avaruuteen ja maan pinnan lämpötila kasvaisi, koska säteilyä pitäisi vahvistaa takaisin säteilyn verran. Tässä kasvihuoneilmiö hiilidioksidin suhteen määriteltynä.


Em. kasvihuoneilmiöhypoteesi on epäilyttävänä vähän syrjässä. Eikä aiheetta. Hiilidioksidia on riittävästi, jotta absorboituva taajuus katoaa 0,99 % todennäköisyydellä 10 metrin matkalla, joten pidättyvät taajuudet eivät etene ollenkaan 10 km paksussa ilmakehässä.
Aiheen alussa onkin kasvihuoneilmiö määritelty yleisesti säteilyvuolaskelmilla. Tässä on kuitenkin epäilyttävää siinä, ettei kaasujen säteilystä tiedetä paljoakaan. Kuka osaisi laskea paljonko yksi kuutiometri maan pinnan ilmaa säteilee 15 asteen lämpötilassa kasvihuonekaasujen olleessa mukana tai ei. En tiedä yhtään vastausta. Jos ei tätä hallita, ilmakehän säteilystä ei tiedetä senkään vertaa.

Geislerin putkessa (esim. neonputki) viritetään kaasuatomeja tuhansien vollttien sähköjännitteen avulla avulla. (Kiihdytetään elektroneja, jotka osuessaan kaasuatomiin heittävät elektronin radaltaan. Fotoni syntyy, kun elektroni palaa takaisin radalleen. Valo on tietyn väristä johtuen energian kvantittumisesta.) Ilmiö on IR-säteilyä vastaava, mutta viritysenergiat ovat yli 20 kertaa suurempia, joten säteily tapahtuu näkyvän valon alueella. Putki saa sähköenergiaa jonkin 12 W ja ja valoteho on 1100 lumen. Joku osannee kertoa, millä teholla putki säteilee, kun pinta-ala on noin 0,05 m². Osa sähköenergiasta tuottaa lämpöä. Pienessä ledissä valon säteilyteho voi olla kymmeniä kW/m² ja ledin säteilylämpötila tyhansia asteita. Laserissa säteilylämpötila voi olla miljoonia asteita.

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

Planckin lakia noudattaa kiinteä aine, nestemäinen aine, plasma (mm. aurinko), mutta Unbiasedin mukaan kaasumainen aine ei noudata. Missä tällainen poikkeus on mainittu Planckin laissa?

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki kirjoitti:Planckin laki on sähkömagneettisen kvanttiteorian tärkeimpiä tuloksia. Lain keksi Max Planck tutkiessaan niin sanottua mustan kappaleen säteilyä. Planckin laki on askel eteenpäin Rayleigh-Jeansin laista, joka ei pystynyt selittämään mustan kappaleen säteilyä suurilla taajuuksilla, vaan johti ns. ultraviolettikatastrofin nimellä tunnettuun ilmiöön. Planckin laki antaa mustan kappaleen säteilyn energiatiheysjakauman u ( ν ) {\displaystyle \scriptstyle u(\nu )} \scriptstyle u(\nu ) säteilyn taajuuden ν {\displaystyle \scriptstyle \nu } \scriptstyle \nu funktiona

u ( ν ) d ν = 8 π h ν 3 c 3 1 e h ν / k T − 1 d ν {\displaystyle u(\nu )d\nu ={\frac {8\pi h\nu ^{3}}{c^{3}}}{\frac {1}{e^{h\nu /{kT}}-1}}d\nu } u(\nu )d\nu ={\frac {8\pi h\nu ^{3}}{c^{3}}}{\frac {1}{e^{{h\nu /{kT}}}-1}}d\nu ,

missä h on Planckin vakio, c valonnopeus, k Boltzmannin vakio, sekä T mustan kappaleen absoluuttinen lämpötila.
Wikipediaankin kirjoitellaan kaikenlaista (vahinko ettei alusta osaa tulkita wikin koodia, lihavointi minun tekemä). Muistelen kuitenkin, että tuo olisi joskus tullut luettua muualtakin. Tosin lakia ei tule yleistää koskemaan tunnettuja materiaaleja, ei ainakaan tarkasti eikä ollenkaan matalapaineisille kaasuille, jotka ovat kaukana kuvitellusta mustasta kappaleesta. Auringon säteilykään ei ole mustan kappaleen säteilyä, vaikka läheltä liippaa. Siitähän puuttuu kokonaan tiettyjä aallonpituuksia, johtuen juuri siitä, että säteily tulee auringon kaasukehän läpi.Vastaavasti maa ei ole musta kappale, koska sen säteily tulee ilmakehän läpi.
Kuva
Kuva sekin on netistä, mutta olen itsekin auringon spektriä katsellut ja tollaiselta se näytti. Prismaa käyttämällä sitä ei näe, koska aurinko ei ole pistemäinen valolähde. Viivojen leveyttä on kuvassakin tarvinnut levitellä, jotta ne voi nähdä.

Jos joku hallitsee säteilyfysiikkaa, voisi laskea millä teholla säteilee propaanikaasupolttimon liekki (hyvn hlilidioksidipitoinen), kun liekki on pinta-alaltaan 18 cm² ja lämpötila 1000 K. Onko vastaus noin 100 W?

Avatar
BorisW
Viestit: 1779
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja BorisW »

En hallitse säteilyfysiikkaa, mutta sen verran kuitenkin, että auringon suora säteily maan pinnalla päiväntasaajalla on aurinkopaneelien maailmassa reilusti yli 900 W/m2, siis keskipäivällä. Se mitä laatikkomalleilla yritetään esittää on siis tämä lyhyt aaltoinen lähinnä näkyvänspektrin osalta oleva energia levitetään koko maapallon pinta-alalle ja ympärivuorokauden keskiarvona, niin se muistaakseni pyörii jossain hieman päälle parissasadassa watissa/m2. Tässä ilmeisesti unohdetaan ilmakehän läpäisemän auringonvalon maanpintoja lämmittävä vaikutus ja korvataan sitten malleissa pitkäaaltoisella säteilyllä, joka sitten toimii sekä säteilypakotteina että säteilypalautteina. Tässä pelataan jo sitten vaikeamman fysiikan alueella, eli kvanttifysiikka astuu peliin???

Ilmastoheput taasen väittävät, että ilmaston lämpötila on hiilidioksidin armoilla, eli: myöntäävät, että suurin ilmastoon vaikuttava tekijä onkin vesihöyry, mutta sen määrää sääteleekin CO2. Omasta mielestäni ilmkehään kertyy vesihöyryä pääosin auringon lämmittästä meri- maa- ja kasvipinnoista. Tästä minua askarruttavasta asiasta IPCC toteaa helmikuussa 2018 päivitetyssä raportissaan (laadittu alunperin vuosia aiemmin) AR5 WGI Chapter 8 sivut 666 ja 667. Siinä ohitetaan auringon säteilemä valo (joka meitä tiettävästi lämmittää), mutta vesihöyryn säätelijäksi nimetään hiilidioksidi. Samalla kyllä todetaan, että vesihöyry on kaikkein merkittävin kasvihuonekaasu. Sitä ei tosin ihmistoimin voida lisätä tai vähentää kuten IPCC:n lempilasta CO2:ta nyt yritetään päästövähennyksillä säännellä hiiliveron voimalla ym.

Tarina kulkee näin: ensinnäkin vesihöyryä ei mukamas synny suoraan auringonenergiasta, koska se on ilmakehässä määritelty lyhytikäiseksi ja tiivistyväksi kaasuksi, joka "siksi" edellyttää pysyvän kasvihuonekaasun eli CO2:n säätelyä. Eikö olekin kummallista? Sitten todetaan, että pienikin CO2:n lisääntyminen (siis sitä fossiilisesta polttoaineesta syntyvää kaasua) toimiikin nyt ns säteilypakotteena (olisiko katalysaattori - termi sopiveliaampi tähän kohtaan?), joka nostaa sen verran merenpinnan lämpötilaa (paljonkohan?), että merenpinnasta ja miksei muistakin märistä pinnoista tapahtuisi haihtumista, joka nyt luokitellaan säteilypalautteeksi. Tällä kikalla saadaan CO2:sta se "mörkö" joka uhkaa maapallomme ilmastoa äärisääilmiöillä ja muilla kauheuksilla. Toisin sanoen, näin on osoitettu, että ilmakehän ylivoimaisesti tärkeintä kasvihuonekaasua sääteleekin vähäinen kaasu, eli hiilidioksidi, eikä suinkaan kaikkien kesälämmöstä nauttivien aurinko.

Jos ette usko minua niin hakekaa netistä: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads ... _FINAL.pdf ja siinä sivut 666 ja 667 ja voitte samalla lukea vaikka eteenkin päin (tosin englanniksi - en nyt jouda kääntään FAQ 8.1 nimellä olevaa tekstiosiota.

Pienenä lisäkaneettina; tämä hiilidioksidi ei suinkaan toimi kädellä tunnistettavana lämmön lähteenä haihtumiselle, vaan nyt luotetaan infrapunasäteilyyn. Nyt prosessit valitettavasti tapahtuvat aiemmin mainitsemassani kvanttifysiikan maailmassa. Miten tämä fotoni tai oikeammin kvantti pystyy vettä lämmittämään, kun sen säteily tuskin lävistää edes vesipisaran pintajännitystä irrottaakseen ilmaan päsäevän vesimolekyylin. Tämä viimeksi mainitsemani ajatus voi olla väärä, sillä nyt liikutaan kaikkein vaikeimpien fysiikan oppien piirissä, enkä sitä hallitse, joten olisin kiitollinen, jos joku voisi opastaa tietämätöntä?

unbiased
Viestit: 1435
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja unbiased »

Kiitos, kun kirjoitat lukemistasi IPCC asiantuntija lausunnoista. Itse en niitä ole kaivanut esiin.
Luotan lujasti vanhan ajan fysiikan ja kemian teorioihin, joita pidetään luonnon lakeina. Kosmologiateorioita pidän mielipiteinä kuten kasvihuoneilmiötäkin. Niitähän ei voi empiirisesti tutkia.
Vesigramman haihtumisenergia tunnetaan tarkasti. Tästä voi laskea energian, joka tarvitaan vähintään vapauttamaan vesimolekyyli sidoksista toisiin vesimolekyyleihin (0,5 eV). Sidosvoimat ovat kvantittuneita kuten energiat yleensä molekyylitasolla. Valon energia on luokkaa 2 eV, joten valofotonit voivat paiskia veden molekyylejä irralleen ja antaa riittävän energian, että molekyyli todella vapautuu. IR säteilyn fotonit ovat luokkaa 0,2 eV, eivätkä irroitustyöhön kykene. Tästä on käytännön havaintokin. Pyykki kuivuu nopeati auringon paisteessa, mutta hitaammin varjossa, vaikka sielläkin valofotoneita sinkoilee. Siis täyttä puppua IPCC juttu. Jotenkinhan kasvihuoneilmiötä on tuotava esille, kun siitä ei ole keksitty edes lähes toimivaa mallikuvitelmaa.

Turun Yliopiston IR fysikkaan perehtynyt professori julkaisi heti eläkkeelle päästyään laskelman, jossa, jos kasvihuoneilmiö on olemassa, hiilidioksidin vaikutus olisi vain muistaakseni 10% IPCC:n laskemasta ja merkyksetön. Proffa oli itse suunnitellut mittauslaitteita ja kavensi kai sen perusteella hiilidioksidin absoptiopiikkien leveyttä ja pidätyskykyä. Teoreettisestihan piikit ovat äärettömän kapeita, mutta molekyylien liikkeen dopplerilmiö ja törmäily muihin molekyyleihin levittää kvantittuneita piikkejä. Vanha kasvihuoneilmiö (Fourier 1824, Tyndall 1861, Arrhenius 1896) perustuu sen ajan spektroskopiaan, jossa piikit olivat levinneet alueiksi.

IR säteily on todella niin heikkoa, että sitä ei voi suoraan havaita, vaikka muuta on täälläkin väitetty. IR säteilyä voi mitata toistaiseksi vain havaitsemalla sen avulla siirtyvää lämpöenergiaa. Suuren resoluution spektrometreissä vahvistys havaitulle kapealle säteilykaistan fotonijoukolle on miljoonakertainen. Yksittäinen valofotoni voidaan jo saada näkyviin, kun se pystyy irroittamaan elektronin metalliinnasta.
Samaan tekniikkaan kuin säteilymittarit (pyrgeeometrit) perustuvat kaupan säteilylämpömittarit. Niissä ei kuitenkaan mitata koko säteilykaistaa, vaan sen joitakin suodattimella valittuja kaistoja, jotta lämpötila saadaan mahdollisimman tarkasti. Nekään eivät mittaa sähkömagneettista säteilyä, vaan säteilykaistan kuljettamaa lämpöenergiaa, josta luonnollisesti saa melko tarkan arvion lämmön siirtymisestä ja mitatun kohteen lämpötilasta. dQ = vakio*(Tmittari-Tkohde). Säteilyä ei mitatakaan vaan lämmön siirtymistä. Pyrgeometri on laajakaistainen 4,5 - 100 mikrometriä ja mittaa sen lämpötilasta riippuen joko mittarista ilmakehään siirtyvää lämpöenergiaa tai päin vastoin. On siis tehtävä oletus, mitä mittari näyttäisi, jos se ei ilmakehää olisikaan, mikä olisi lämpötilan siirtymä silloin. Näiden oletusten perusteella arvioidaan ilmakehästä tuleva sähkömagneettinen säteily, joka ei kuitenkaan ole mitattua lämpöenergiaa, jota aina siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan ilman lisäenergioita.

Siksi ilmakehän hiilidioksidi ei voi lisätä maan pinnan lämpötilaa varsinkin, kun hiilidioksidin lämpönenergia, josta syystä se säteilee, on jo peräisin maan pinnalta. Hiilidioksidi kyllä vaikuttaa maan pinnan auringon energian aiheuttamaan lämpötilaan, kun se lämpenee maan pinnan säteilystä ja säteilee itsekin termistä säteilyä. Mutta kohoaako vai aleneeko maan pinnan lämpötila. Se riippuu täysyin siitä, vaikuttaako hiilidioksidi maan säteilylämpötiloihin avaruuteen. Teoriassa energiatasapainossa oleva kappale säteilee saamansa energian pois. Jos maa on energiatasapainossa, miten ilmakehä vaikuttaa lämpötilaan maan pinnalla? Kysymys ei ole helposti ratkaistavissa olettamalla, että on kasvihuoneilmiö, joka kohottaa lämpötilaa 33 astetta. Ensiksikin voi kysyä, mistä lämpötilasta kohottaa, kun sellaista ei ole mitattavissa, se on vain säteilylaskelmien mielikuvitelmissa? Sen jälkeen loppu onkin arvailua.
LIsätään vielä kuva, josta ilmenee, että säteilyä tapahtuu laajalta lämpötila-alueelta ja vedellä on tärkeä merkitys koska sen molekyylejä on 30 kertaa tiheämmässä alailmakehässä ja pidätysalue hiilidioksidin kanssa on yhteinen (ei merkitty kuvaan). Kuvia on monenlaisia, kukin valitkoon mieleisensä!
Kuva
Lisätään vielä ysi kuva, johon kasvihuoneilmiön kannattajat voisivat ottaa kantaa ja keksiä selityksen, miksi joillakin alueilla lämpötilat ovat alentuneet, vaikka luulisi niiläkin vaikuttavan sama vomistunut kasvihuoneilmiö.
Kuva

AnteroOllila
Viestit: 59
Liittynyt: 18.04.2013, 11:49:01

Re: Kasvihuoneilmiön määritelmä

Viesti Kirjoittaja AnteroOllila »

Olen unbiasedin kanssa samaa mieltä, että CO2 ei säätelee vesihöyryn määrää ilmakehässä. Vaikka vesihöyryn viipymäaika keskimäärin ilmaekehässä on n. 9 päivää niin sillä ei ole merkitystä, koska sitä on siellä tasaisen paljon eli lähes vakiomäärä. Pitkän ajan mittaukset osoittavat, että kun lämpötila nousi vuosina 1982-2002, niin vesihöyryn määrä hieman laski. IPCC:n mukaan olisi pitänyt käydä päinvastoin.

Siihenpä ne sitten loppuvat nuo asiat, joista olemme sama mieltä. WUWT ei julkaise kirjoituksia eikä kommentteja, jotka perustuvat tähän ns. kompressioteoriaan, jossa kiistetään kasvihuoneilmiön olemassaolo. Ymmärrän asian erittäin hyvin. Tämä kirjoitukseni osoittaa, että Unbiased on vallanut kommenttitilan levittääkseen fysiikan vastaisia näkemyksiään. Ei toisinajattelijat voita tätä sotaa ilmastoeliittiä vastaan siirtymällä käyttämään omaa fysiikkaansa.

Vastaa Viestiin