Sittenkin aurinko ja pilvet

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

Avatar
BorisW
Viestit: 1766
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Sittenkin aurinko ja pilvet

Viesti Kirjoittaja BorisW » 18.03.2019, 11:41:24

Svensmark on ainakin uusimmassa jutussaan todennut, että vielä tarvitaan lisä tutkimuksia aurngon ja kosmisen säteilyn vuorovaikutuksesta maapallon ilmastoon, mutta jonkilaista korrelaatiot kosmisen säteilyn ja maan lämpötilan välillä on havaittavissa.

Asia, josta ole monasti maininnut ja kirjoitellut siellä/täällä on maapallon oma säätely. Selitys on yksinkertainen kun lähtökohtana on vesiplaneetta ja veden kolmen olomuodon muutosten aiheuttamat erittäin suuret energiasiirrot - termodynamiikka jyllää. Voidaan karkeasti sanoa, että nimenomaan veden ansiosta maapallolla on vallinnut koko sen historian aikana elämälle suotuisat olot.

unbiased
Viestit: 1250
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Sittenkin aurinko ja pilvet

Viesti Kirjoittaja unbiased » 25.03.2019, 16:04:55

Eikö olekin kummallista huomion kiinnittyminen ilmastomalleihin ja kasvihuonekaasuihin, joilla on monen ansioituneen tutkijan mielestä vähäinen vaikutus.

Biologit eivät yleensä fysiikasta tiedä edes lukiotason oppimäärää. Ei heillä ole mitään käsitystä kasvien vaikutuksesta ilmakehän energiaan, vaikka aivan ilmeisesti kasvikunta on suuri jäähdyttäjä. Luulisi noita kiinnostavan, koska useimmat meluavat ilmaston lämpenemisestä.

Lienee perää, että iso koivu voi haihduttaa 500 litraa vettä päivässä. Siihen tarvitaan sama määrä energiaa, mitä auringosta tulee 100 neliömetrille kirkkaana päivänä. Lienee myös perää, että 1 kg kasviainesta tarvitsee 1000 litraa maasta imettyä vettä, jonka haiduttaminen kuluttaa lämpöenergiaa sen mitä vuodessa tulee auringosta 0,3 neliömetrin alueelle. Joidenkin laskelmien mukaan auringon tehosta menee 82 W/ m2 veden haihduttamiseen. Minkähän osan tästä kasvikunta haihduttaa?

Avatar
html
Viestit: 129
Liittynyt: 20.05.2009, 16:06:44
Viesti:

Re: Sittenkin aurinko ja pilvet

Viesti Kirjoittaja html » 28.03.2019, 15:49:34

Auringon merkitystä halutaan vähätellä mallinnuksissa vaikka se ratkaisevasti vaikuttaa haihdunnan ja pilvisyydeen avulla maapallon energiatasapainoon.

Kuva
How cloud cover can affect nighttime temperatures

Kuva
Kuvassa maapallon sadannan ja haihdunnan vuosijakautuma.

Päiväntasaajalla vuosihaihdunta voi olla jopa 2000mm, Suomessa 400-500mm/v

JOKIOINEN,OBSERVATORIO60°48’N23°30’E kesäkuukausien haihdunta.
1961-70 546mm
1971-80 526mm
1981-90 497mm
1971-2000 503mm
2010 535mm

Ei löytynyt vielä vuoden 2018 eikä muutaman edellisen vuoden haihdunta tietoja Jokioisissa, tilastot, olisi mukava verrata niitä kesän 1973 tilastoihin.


Kuva

Heinäkuu 1973 on 1961-1990 ennätys kuukausi monilla haihdunta-asemilla, Tikkurilasta Utsjoelle.
Kesä 1973 oli hyvin lämmin, ja vesien lämpötila kohosi heinäkuussa n. 3 ºC ajankohdan keskiarvoa korkeammaksi.
Heinäkuun 1973 haihdunta oli koko maassa lähes 200 mm, mikä on korkein Suomessa mitattu kuukausihaihdunta.
Keskilämpötilan ja kokonaissäteilyn osalta heinäkuu 1973 oli myös monilla sääasemilla ennätyksellinen.
Otoksen 13 alueen keskiarvo tuloksena saadaan jääpeitekauden haihdunnaksi 16mm ja avovesikauden haihdunnaksi 446mm

Metsien vaikutus vesitaseeseen.
Metsiä on Suomessa hävitetty suuri mittaisesti raivaamalla niitä pelloiksi ja niityiksi sekä liikakaskeamalla pensaikoiksi.
Suurin osa pellon ja niityn raivuusta tehtiin 1720—1920; tänä kautena raivuunopeus (%maa-alastavuodessa) oli Etelä-ja Länsi-Suomessa keskimäärin 1...1,5 ja nopeimmillaan noin 2. Tämä vastaa luvun4.7 mukaan suurin piirtein yhtämonta millimetriä vuosihaihdunnan vähenemisenä ja vuosi valunnan kasvuna vuosikymmenen aikana.
J05 Suomessa peltoja ei olisi raivattu, vaan niiden sijalla olisi nykyisenlaista metsää ja suota, olisi vuosihaihdunta Etelä- ja Länsi-Suomen valumaalueilla noin 20—40mm nykyistä suurempi ja vuosivalunta näin paljon nykyistä pienempi

Suomessa hydrografinen toimisto mittasi haihduntaa Tampereen Pyhäjärvellä jo kesinä 1912-1913.
Hydrologian historian varhaisimmat astiahaihdunta kokeet ulkoilmassa teki englantilainen D.Dobson 1770-luvulla

Tietolähde:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y

Avatar
html
Viestit: 129
Liittynyt: 20.05.2009, 16:06:44
Viesti:

Re: Sittenkin aurinko ja pilvet

Viesti Kirjoittaja html » 31.03.2019, 16:51:35

unbiased kirjoitti:
25.03.2019, 16:04:55
..Lienee perää, että iso koivu voi haihduttaa 500 litraa vettä päivässä...
Joidenkin laskelmien mukaan auringon tehosta menee 82 W/ m2 veden haihduttamiseen. Minkähän osan tästä kasvikunta haihduttaa?
Viikin koekadun arvio 30-50l/vrk joka sekin on merkittävä maanpinnan jäähdyttäjä .
Lainaus ENERGIATASAPAINO HELSINGIN KESKUSTASSA julkaisusta:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2
Näin ollen yksi iso lehtipuu voi tarpeeksi kosteutta saadessaan haihduttaa jopa 30-50 litraa vettä vuorokaudessa.
Jos Helsingissä Hotelli Tornin ympärillä olisi esim. 100 isoa lehtipuuta, jotka eivät näy maankäytön datassa, vastaisi tämä kesäpäivänä yhden tunnin aikana parhaimmillaan noin 89,9-149,9 W m-2 latentin lämmön vuota.


Mallinuksessa on ongelmia latentin lämmön vuon suhteen:
Kuvan 4.5 mukaan on selvää, että latentin lämmön vuon mallinnus antaa liian pieniä vuon arvoja.
4.3.1 Ongelmat latentin lämmön vuon mallinnuksessa etenkin kesäaikaan ovat osaltaan selitettävissä karkealla maankäytön datalla.


Pro gradu -tutkielmassa myös kaupunkien lämpösaarekkeiden syitä.

unbiased
Viestit: 1250
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Sittenkin aurinko ja pilvet

Viesti Kirjoittaja unbiased » 10.04.2019, 13:52:52

60 vuotiaan koivun kuivan puuaineksen massa voi olla 500 kg. Jostakin ole saanut helposti muistettavan tiedon, kuiva kasviaineskilo syntyäkseen vaati 1000 litraa vettä. Suuri koivu on imenyt siten juurillaan 500 m³ vettä. Vuodessa kasvupäiviä lienee 100, joten koivu on imenyt vettä keskimäärin 500 m³/6000 = 83 litraa. Hyvinä kasvupäivinä 500 litraa on hyvinkin mahdollinen. Mutta varoen kerrotuihin lukuihin on suhtauduttava.

Vastaa Viestiin