Prof. Nils-Axel Mörnerin haastattelu

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Prof. Nils-Axel Mörnerin haastattelu

Viesti Kirjoittaja unbiased » 25.04.2018, 12:58:50

Jäämassojen sulaessa niiden massa poistuu painamasta maan kuorta, jolloin maan kuori ilmeisesti nousee sisäisen paineen vaikutuksesta. Vesimassa kuitenkin virtaa meriin ja nostaa meren pintaa. Toisaalta meren massa lisääntyy jolloin meren pohja painuu ja nostaa lisää manneralueita. Geologia on todella haastavaa hallita, kun sitä vertaa mekaniikkaan ja termodynamiikan perusasioihin.

Tässä tuli mieleen vanha juttu fossiilisen öljyn loppumisesta. Jos maapallosta tekisi mallin mittakaavassa 1:10 000 000. Mallimaapallo olisi halkaisijaltaan 1,2 m. Ihmisen vuodessa käyttämän öljyn määrää kuvaisi mallilla rasvaläikkää alueeltaan 1 neliömillimetri ja paksuudeltaan 0,001 mm. 100 vuodessa läikkä laajenisi 1 neliösenttimetriin. Ihminen olisi erinomainen etsijä, jos olisi todellakin löytänyt kaikki maapallon öljyt.

Avatar
BorisW
Viestit: 1766
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Prof. Nils-Axel Mörnerin haastattelu

Viesti Kirjoittaja BorisW » 25.04.2018, 15:56:25

On selvä, että mannerjää painoi alla olevan maakuoren kuopalle, joskin samaan aikaan maankuori nousee hieman tämän painuman ulkopuolella; vrt kahden hengen vesipatja jossa vaimo makaa ja läski mies asettuu omalle puolelleen, niin raukka vaimo saatta peräti keikahtaa vuoteesta kun miehen ruho painuu syvälle patjaan ja vaimon puoli nousee äkisti.

Kyllähän maankuoren plastisuus aiheuttaa geodesialle haasteita; pulma liittyy esim. maankuoren kallioperän tiheyden vaihtelusta. Siksi aikoinaan tarkkavaaitukseen perustuva kartoitus, jossa luotinarua käytettiin teodoliitin asettamiseen vaakatasoon. Jos mittauspisteen kohdalla kallioperän tiheys muuttuu niin että toisella puolella on kevyempi kivilaji ja toisella raskaampi kivilaji, niin luotinaru siirtyy tiheämmän kallioperän suuntaa vääristäen teodoliitin asetusta ja näin myös sen antamat kulmatiedot vääristyvät. Tästä muodostuu pieni ongelma esim. vanhojen tonttien kulmapisteiden määrityksessä ja muoto vääristyy. Nykyisin tuo maanmitaus perustuu geodeettisiin tarkoituksiin kehitettyä GPS ja vastaavilla menetelmillä. Tällöin uudet pisteet harvemmin osuvat tarkalleen yhteen vanhojen kanssa.

Kyllä öljyn ja maakasun etsintä on todella haastavaa, mutta vastaavasti myöskin menetelmät (gravitatiiviset, seismiset, sähköiset, jne.) ovat parantuneet. Eikä pidä unohtaa myöskin pienien öljykertymien hyödyntämisessä käytettävien menetelmien kehitys on ollut huima.

Vastaa Viestiin