Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

Antero Ollila
Viestit: 6
Liittynyt: 04.02.2017, 20:55:43

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Antero Ollila » 06.02.2017, 13:22:33

Ei läheskään kaikki ilmastotieteilijät ole sitä mieltä, että ilmakehässä on positiivinen takaisinkytkentä. Esimerkiksi tässä viitteessä on yli 1350 julkaisua, jotka ovat eri mieltä IPCC:n kanssa ja tyyppillisesti juuri positiivisesta takaisinkytkennästä: http://www.populartechnology.net/2009/1 ... rting.html

Antero Ollila
Viestit: 6
Liittynyt: 04.02.2017, 20:55:43

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Antero Ollila » 06.02.2017, 13:29:39

Vileä tuosta kasvihuonekaasujen viilentävästä vaikutuksesta. Tuli mieleeni, että menikö Tapsalla mahdollisesti kaksi eri asiaa yhdeksi ja samaksi. Nimittäin on tietysti tosiasia, että maapallo viilentää itseään koko ajan energiavuolla 238 W/m2 eli samalla määrällä kuin tulee auringosta. Tämä säteilyvuo tapahtuu kolmella eri tavalla: suoraan ilmakehän läpi 28, ilmakehän yläosan säteilynä 170 ja pilvien säteilynä 40, yhteensä 238 W/m2.

Tämä ilmiö ei poista sitä tosiasiaa, että maapallon emittoimaa infraspunasäteilyä absorboituu 158 W/m2 ilmakehässä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 06.02.2017, 16:38:48

Antero Ollila kirjoitti:Vileä tuosta kasvihuonekaasujen viilentävästä vaikutuksesta. Tuli mieleeni, että menikö Tapsalla mahdollisesti kaksi eri asiaa yhdeksi ja samaksi. Nimittäin on tietysti tosiasia, että maapallo viilentää itseään koko ajan energiavuolla 238 W/m2 eli samalla määrällä kuin tulee auringosta. Tämä säteilyvuo tapahtuu kolmella eri tavalla: suoraan ilmakehän läpi 28, ilmakehän yläosan säteilynä 170 ja pilvien säteilynä 40, yhteensä 238 W/m2.

Tämä ilmiö ei poista sitä tosiasiaa, että maapallon emittoimaa infraspunasäteilyä absorboituu 158 W/m2 ilmakehässä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.


Minä en ole puhut kasvihuonekaasujen viilentävästä vaikutuksesta enkä kiistänyt "kasvihuoneilmiötä". Kyse oli minun osaltani pelkästään siitä, että pallomme säteilytehoa ei voi laskea sen keskilämpötilan mukaan.

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja unbiased » 07.02.2017, 09:51:20

Antero Ollila kirjoitti:Unbiasille:

Jos ymmärsin oikein, niin olet sitä mieltä, että säteilymääriä ei pystytä mittaamaan. Miksi maailmassa olisi useita erityyppisä säteilymittareita, jos ne eivät mittaisikaan sitä asiaa, johon ne kehitetty? Tässä yksi linkki: http://www.courses.physics.helsinki.fi/ ... emet_8.pdf

Linkissä on eistetty karkeasti 8 erityyppistä säteilymittaria. ......

Kiitos osallistumisesta keskusteluun. Tunnen mittarien fysiikkaa ja liitteesikin kertoo, että mittareissa havaitaan lämpötilaa erilaisilla antureilla. Liitteessä puhutaan lämpöparistosta ja tarkoitetaan, luulisin, termoelementtiä, joita käytettiin jo 1970 luvun huippu spektrometreissä kemian tutkimuksissa. Näissä IR-säteily saatiin aikaan hehkuvalla keraamisella elementillä ja säteily hajotettiin hiloilla kapeahkoiksi kaistoiksi ja heikko säteily ohjattiin sitten vuorotellen näytteen ja vertailunäytteen läpi pyörivillä peileillä. Termoelementistä saatu heikko vaihtovirta vahvistettiin monimiljoonakertaiseksi ja havaittiin. Tässä siis havaittiin lämpötilan vaihtelua, mutta tekniikka mahdollisti määrittää näytteen ja vertailunäytteen läpi menneen säteilyn määrän suhteen. Absoluuttisia säteilymääriä ei ollut mahdollista määrittää. Tuloksesta voitiin piirtää absorbanssien ero kullakin säteilykaistalla. Kehittyneillä laitteilla voidaan tutkia myös ilmakehän säteilyn spektriä.

Samalla tavalla säteilymittarit havaitsevat termoelementin tai NTC-transistorin lämpötilaa ja vertailukohteen lämpötilaa (säteilylämpömittarisovellutus). Lämpöeristetyt anturit säteilevät tiettyä kohdetta kohti ja vastaanottavat säteilyä samasta kohteesta. Anturien lämpötila riippuu säteilyn määrästä suuresti yksinkertaistetun kaavan dQ = S*(Tlähtevä^4 - Ttuleva^4) mukaisesti. Lämmön johtuminen on pyritty eliminoimaan tai ottamaan huomioon. Säteilymittarit mittaavat siis lämpötilaa ja josta saadaan lämmön siirtymismäärä mutta ei säteilymääriä. Jotta ilmakehän säteilymäärät voitaisiin laskea pitää tuntea emissiivisyyden S (aallonpituudesta riippuva) arvo ja T:t. Ilmakehän emissiivisyyttä ei tunneta, en ole ainakaan lukuja nähnyt (luultavasti luokkaa 0.003) ja ilmakehän lämpötilakin vaihtelee. Alailmakehässäkin T^4 voi saada 5 kertaisia arvoja ja vaikuttaa suuresti termisen säteilyn intensiteettiin mutta vain jonkin verran kasvihuonekaasujen säteilyyn. Lisäksi kaasujen säteilyyn ei voi käyttää kiinteän kappaleen säteilylakeja. Po laitteilla ei ilmakehän säteilyn intensiteettiä voi käsittääkseni mitata.

Mutta toiseen asiaan. Toivottavasti haluat jatkaa kiinnostavaa keskustelua.

NOAA:n mittausten mukaan ilmakehän latentti energia on vähentynyt saman verran kuin ilman kineettinen energia, terminen energia, on lisääntynyt. Ilmakehän kokonaisenergia ei ole muuttunut. Ilmakehä ei siten ole tarkalleen ottaen lämminnyt eikä viilentynyt. Ilmaston energia ei ole lisääntynyt. Fysiikan kielellä se ei ole lämmennyt.

Vesihöyryä pidetään tehokkaimpana kasvihuonekaasuja, joka lämmittää ilmastoa. Tämä on kyllä ristiriitainen väite. Sanotaan että vuodessa sataa maan pinnalle keskimäärin 1000 litraa neliömetrille. 1000 litran vesimäärän haihduttamiseen kuluu energiaa noin 2500 MJ vuodessa, joten lämpötehon tarve on 80 W/m2. 1/3 osa auringon säteilytehosta kuluu siten veden haihduttamiseen. Vesihöyry tiivistyy enimmäkseen korkealla alailmakehässä, josta lämpö säteilee mikroskooppisista vesipisaroista tai jääkiteistä ulos. Niiden emissiokerroinhan on noin 0.95. Vesihöyry onkin tehokas jäähdyttäjä eikä kasvihuonekaasu. Se kuljettaa lämpöenergian ilmakehän yläosiin ja lisäksi alentaa lämpötilaa pari kymmentä astetta. Lämpömittarit näyttävät vain ilman kineettisen lämpöenergian määrän. Latentti energia ei näy lämpömittareitten lukemissa.

Tästä sainkin päähän piston, että jääkaudet ovat mahdollisesti aiheutuneet kasvillisuuden vaihteluista, jos kasvillisuudella on suuri vaikututs ilmakehän sisältämään vesihöyrymäärään. 30%n lisäys vesihöyrypitoisuudessa alentaisi lämpötilaa kymmenkunta astetta, jos ilmakehän kokonaisenergia pysyisi saman määräisenä, ja miksei pysyisi stabiilin auringon paistaessa. Nykyinen vähäinen lämpötilan nousu todennäköisesti johtuu lehtipuumetsien vähenemisestä.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 07.02.2017, 11:33:53

"Tästä sainkin päähän piston, että jääkaudet ovat mahdollisesti aiheutuneet kasvillisuuden vaihteluista, jos kasvillisuudella on suuri vaikututs ilmakehän sisältämään vesihöyrymäärään. 30%n lisäys vesihöyrypitoisuudessa alentaisi lämpötilaa kymmenkunta astetta, jos ilmakehän kokonaisenergia pysyisi saman määräisenä, ja miksei pysyisi stabiilin auringon paistaessa. Nykyinen vähäinen lämpötilan nousu todennäköisesti johtuu lehtipuumetsien vähenemisestä."

Miksei tuo voisi periaatteessa olla mahdollista. Mikä sitten aiheuttaisi kasvillisuuden syklisen vaihtelun, jää vielä selvitettäväksi.

Tuosta säteilymittauksesta sen verran, että vasta näkyvän valon aallonpituuksilla ja niitä lyhyemmillä, voidaan virittää atomeja eli mitata säteilyä sillä periaatteella.

Antero Ollila
Viestit: 6
Liittynyt: 04.02.2017, 20:55:43

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Antero Ollila » 07.02.2017, 15:23:36

Vuodenaikavaihtelun mukaisen kasvillisuuden vaihtelun tietysti jokainen tietää. Koska pohjoisella pallonpuoliskolla on n. 70 kasvillisuudesta, niin pohjoisen pallonpuoliskon talvella CO2-pitoisuus nousee ja kesällä laskee.

Sademäärä maapallolla on keskimäärin 1 metri. Tämä luku on viime vuosina tarkentunut, koska ennen se oli 0,8 metriä. Maapallo joutuu haihduttamaan saman määrän. Harva tietää, että ilmakehässä on n. 1 tuuma vettä eli 2,6 senttimetriä. Se on ilmastolaskelmissa tärkeä luku. Maapallon energiataseessa veden kierto on otettu huomioon.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 07.02.2017, 21:12:09

Antero Ollila kirjoitti:Vuodenaikavaihtelun mukaisen kasvillisuuden vaihtelun tietysti jokainen tietää. Koska pohjoisella pallonpuoliskolla on n. 70 kasvillisuudesta, niin pohjoisen pallonpuoliskon talvella CO2-pitoisuus nousee ja kesällä laskee.

Sademäärä maapallolla on keskimäärin 1 metri. Tämä luku on viime vuosina tarkentunut, koska ennen se oli 0,8 metriä. Maapallo joutuu haihduttamaan saman määrän. Harva tietää, että ilmakehässä on n. 1 tuuma vettä eli 2,6 senttimetriä. Se on ilmastolaskelmissa tärkeä luku. Maapallon energiataseessa veden kierto on otettu huomioon.


Niin, vuodenaikasykli on toki selvä. Mikä voisi sitten aiheuttaa hyvin epäsymmetrisen 100 000 vuoden syklin, on meikäläiselle täysi arvoitus.

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja unbiased » 08.02.2017, 10:50:23

Antero Ollila kirjoitti:Vuodenaikavaihtelun mukaisen kasvillisuuden vaihtelun tietysti jokainen tietää. Koska pohjoisella pallonpuoliskolla on n. 70 kasvillisuudesta, niin pohjoisen pallonpuoliskon talvella CO2-pitoisuus nousee ja kesällä laskee.

Sademäärä maapallolla on keskimäärin 1 metri. Tämä luku on viime vuosina tarkentunut, koska ennen se oli 0,8 metriä. Maapallo joutuu haihduttamaan saman määrän. Harva tietää, että ilmakehässä on n. 1 tuuma vettä eli 2,6 senttimetriä. Se on ilmastolaskelmissa tärkeä luku. Maapallon energiataseessa veden kierto on otettu huomioon.

Olisi mukava tietää, missä suhteissa haihtuminen tapahtuu meristä ja kasvillisuudesta. Kuvasta päätellen sademetsät ovat suurin haihduttaja. Korkeammilla leveysasteilla on runsaasti pilviä, mutta siellä on vähän haihtumiseen tarvittavaa energiaa. Haihtumisesta ei löydy kuvaa, mutta pilvisyydestä on. Ilmastolaskelmista en tiedä, mutta fysiikasta tiedän varmuudella, että 1000 vesilitran saattaminen vesihöyryksi vuoden aikana vaatii lämpötehoa 80 W. Maapallo ei voi vettä haihduttaa, siihen tarvittava energia tulee auringosta ja on peräti 1/3 auringon säteilytehosta. Missään säteilybudjettikuvissa en ole tätä määrää nähnyt. 2,6 cm/m2 vettä sisältää vesihöyrynä latenttia energiaa 26 kg* 2,6 MJ/kg=270 MJ. Ilmaa on 10000kg ja sen kyky sitoa lämpöä 10 MJ/kgK. Vesihöyryn latentilla energialla nostaisi siis ilman lämpötilaa 27 astetta. 30 %:n muutos vesihöyrymäärässä vaikuttaa ilman lämpötilaan 9 asteen muutoksen, jos ilmakehän kokonaisenergiassa ei tapahdu muutosta.
Kuva
Kuvittelen, että suurin osa kasvillisuudesta on kääntöpiirien välissä, joten on samantekevää kummalla pallonpuoliskolla on enemmän kasvillisuutta.
Tapsa kirjoitti:Mikä sitten aiheuttaisi kasvillisuuden syklisen vaihtelun, jää vielä selvitettäväksi.

30%:n haihtumisen lisääntyminen aiheuttaisi 9 asteen lämpötilan laskun. Kasvillisuuden lisääntyessä voimakkasti tämä voisi tapahtua. Kylmeneminen tappaisi suuren osan kasvillisuutta ja samalla napapiirien alueet peittyisivät lumesta. Prosessi voisi olla suuri mullistus ja nopea (1000 vuotta kuitenkin vain hetki!). Kasvillisuuden hävitessä hiilidioksia ja metaania siirtyisi ilmakehään. Ilman kosteus alenisi ja latenttia energiaa siiryisi kineettiseksi energiaksi. Hitaasti kasvillisuus alkaisi elpyä lämpötilan kohotessa ja lumen ja jään väistyessä. Tässä on lisäksi huomioitava merien valtava lämpökapasiteetti, joka aiheuttaisi viivettä sekä jäähtymiseen että lämpenemiseen ja olisi syklisyyden aiheuttaja. Päähänpistoni ei ole ristiriidassa nykytietojen kanssa, nykyisten jääkausiolettamuksista se kyllä poikkeeaa yksinkertaisuudessaan.
Olen sitä mieltä, että viime vuosisadan lämpötilan kohoaminen johtuu (ainakin osaksi, joskus laskin +0,45K arvioimalla sademetsien häviämisestä) lehtipuumetsien vähenemisestä ja siitä aiheutuneesta haihtumisen vähenemisestä. Myös hiilidioksidipitoisuus on kohonnut, kun kasvillisuus on vähentynyt. Tässäkin luvut tukevat hyvin ajatusta.

Kuva
Kuvasta tulkittua; vuonna 250000 eaa kasvillisuus on saavuttanut huipun ja romahtaa lämpötilan laskettua. Latentti energia vähenee haihtumisen vähentyessä, lämpötila kohoaa nopeasti ja metaania ja kasvien hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Vuoteen 140000 eaa mennessä kasvullisuus ja eläimistö on elpynyt uudelleen, latentti energia lisääntynyt ja lämpötila laskenut. Uusi kylmä aika alkaa. Nykyajan kasvillisuus sitoo liki yhtä paljon hiilidioksidia, kuin sitä on ilmakehässä, joten kasvillisuus on suuri CO2 pitoisuuden vaikuttaja. Jääkausien aikana ilmakehän kokonasienergia pysyy likimain muuttumattomana, vain lämpötilan ja latentin energian osuudet vaihtelevat. Kosteudesta ei voi olla havaintoja ainakaan vielä, mutta voi hyvin olettaa, että aurinko pysyy suhteellisen vakaana energialähteenä satoja miljoonia vuosia.
Viimeksi muokannut unbiased, 09.02.2017, 10:31:47. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 08.02.2017, 15:32:52

Sitten on vielä tämä lapse rate. Vesihöyry nykypitoisuuksilla pienentää sitä lämpimillä seuduilla n. 40%. Jos kosteus lisääntyy, se pienenee entisestään eli pintalämpötilat lähenevät tropopaussin lämpötiloja, mutta mitä tapahtuu tropopaussille?

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja unbiased » 09.02.2017, 11:31:59

Merien aiheuttamasta viivestä lisää
Ilma siis viilenee, kun kasvien haihduttama vesihöyry sitoo energiaa ilmakehästä. Meret kuitenkin ovat tuhatkertainen lämpövarasto ilmakehään verrattuna ja niistä siirtyy lämpöä ilmakehään. (Jos meret jäähtyvät 0,001 astetta, kun niiden lämpö siirtyisi ilmakehään, ilmakehä lämpenisi tuosta lämpömäärästä yhden asteen.) Meristä voi siten siirtyä sata vuotta lämpöä ilmakehään niiden lämpötilan juurikaan muuttumatta ja tietenkin myös kun ilmakehästä siirtyy lämpöä meriin.

Merien lämpökapasiteettikin aiheuttaa CAGW:lle pahan ongelman. Ilmakehän lämpötila seuraa, suuren lämpövaraston, merien lämpötilaa vaihdellen kuitenkin melkoisesti. Poikkeuksena esimerkiksi Kanarian saarilla ilmakehä pitää lämpötilan kautta vuoden parin kymmenen asteen tienoilla meriveden lämpötilaa seuraten (Cap Verden saarilla 25 asteen tienoilla). Vuorokautinenkin vaihtelu on vain viitisen astetta. http://www.golfplanetholidays.com/Media ... n_temp.jpg Olisinkin valmis hyväksymään ilmastonlämpenemisen ja kasvihuoneilmiön, jos merien pintavedet olisivat lämmmenneet väitetyn 0.85 C. Satelliitit mittannevat myös merien lämpötilaa, mutta tuloksia ei juuri esitellä. Kun tietoja haeskelee netistä, törmää vain ilmastomalleista laskettuihin pintaveden lämpötiloihin tai muihin epävarmoihin lähteisiin.
Kuva
Kuvassa ei juurikaan lämpötilan nousua ole tapahtunut, valtava lämpömäärä kuitenkin on merissä lisääntynyt 2.4E23 J. Tarkatlukemat, mistähän saatu? Jos kyvsymyksessä ovat ARGO pojut, tilanne on kuin Suomenlahden lämpötila mitattaisiin yhdellä mittarilla 0,01 asteen tarkkuudella ja siitä tehtäisiin päätelmä.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 09.02.2017, 11:44:36

Argo-poijut ovat olleet käytössä vasta kymmenkunta vuotta.

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja unbiased » 09.02.2017, 22:27:27

Jos noin on, merien lämpötilan nousu on laskettu malleista ja käyrästö perustuu kahden tutkijan arviointeihin. Käyrän loppuosa ei mitään lämpenemistä osoitakaan, joten sinisen tutkijan loppuosan tieto voi perustua poijuista saatuihin lämpömittarilukemiin. Mittaustietoa on vaikea jättää huomiotta.
Mitenkähän ennen ARGO poijuja lämpötilaa on mitattu pintaa syvemmältä useammasta kuin muutamasta kohdasta?

Merissä kai kelluu 3000 ARGO poijua, joten vertaukseni meni pieleen. Jos verrataan vesimäärään, jota yksi ajelehtiva poiju mittaa, paremmin sopii yksi poiju kymmenen Itämeren vesimäärää mittaamaan. Ei tule kovin vankkaa mittausdataa mutta on silti kallista puuhaa.
Näillä sivuilla on ympäristöasioita käsitelty eteläisen pallonpioliskon puolella http://www.seafriends.org.nz/
Ilmastotieteeseen liittyy myös tämä artikkeli http://www.smithsonianmag.com/science-n ... 180957775/
Bryan Johnson is a research chemist at the National Oceanic and Atmospheric Administration who helps monitor the ozone hole from year to year. He says public concern about the environment has shifted away from the hole to the ways in which carbon dioxide affects the environment. “There are three phases to atmospheric concerns,” he says. “First there was acid rain. Then it was the ozone hole. Now it’s greenhouse gases like CO2.”
Viimeksi muokannut unbiased, 09.02.2017, 22:48:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 09.02.2017, 22:34:11

"Mitenkähän ennen ARGO poijuja lämpötilaa on mitattu pintaa syvemmältä useammasta kuin muutamasta kohdasta?"

No ei mitenkään. Pintavesikin usein laivan pilssivesistä.

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Kasvihuonekaasut viilentävät eivät lämmitä?

Viesti Kirjoittaja unbiased » 10.02.2017, 10:25:46

Kyllähän se helposti onnistuu. Platinavastusmittari (PT100 standardi esimekiksi) 2 km pitkän johtimen päähän. Mitataan vastuksen arvo ja lasketaan siitä lämpötila. Massamittaukset eivät onnistu kuin automaattisissa asemilla.

Pistän tähän kuvan aiheen sivusta, happamoitumisesta. Siitäkin syytettiin ihmisen fossiilisten polltoaineiden käyttöä, joka on aina ollut luonnoläheisyyttä ihailevien environmentalistien silmätikku.
Kuva
Kuva liittyy Suomen järvien happamoitumiseen, josta 1970-luvulla pidettiin suurta melua kalakuolemien johdosta. Happamoitumisella ei ollut yhteyttä fossiilisten polttoon. Happamoituminen johtui Suomen valtion politiikasta, jossa verorahoin ojitettiin 20% Suomen pinta-alasta. Soita alettiin ojittaa 1950 ja huipussaan se oli 1970, jolloin happamat suovedet tappoivat suuren joukon kaloja. (Kuva)
1990 siirryttiin alueellisesti saman luokan avohakkuisiin, joissa jälleen vapautui hapanta humusta vesistöihin. Nomaali puusto haihdutta puolet sadevedestä, joten hakkuualueelle kertyisi 10 vuodessa 3 metriä syvä järvi, jos vesi jäisi alueelle. Avohakkuitten johdosta lisääntynyt huuhtoutuminen kuljettaa humushappoja vesiin ja kalojen kuolemat lisääntyivät niiden alettua. Kalakuolemat olivat kuitenkin vähäinen oire. Suurin vahinko tuli happea kuluttavan humuksen joutumisesta järvien ja meren pohjalle. Tällöin syntyi pohjan happikatoa. Happikato taas aiheutti pohjalle vuosisatojen aikana kertyneiden ravinteiden lähtemisen liikkeelle. Itämeren pajoinvointi alkoi Suomen suo-ojien kaivelemisen jälkeen. Syntipukiksi Suomi popagoi voimakkaasti maatalouden päästöjä, kun niitä aiheuttavat muutkin. Ojitus oli aluetukipolitiikkaa ja sen hyödyt ovat kyseenalaiset.

Harmillista on, että vihreä liike, jonka tulisi suojella ympäristöä, on politisoitunut ja myötäilee vallanpitäjien politiikkaa, ja uskoo sokeasti vallanpitäjien rahoittamaan tutkimukseen. On syntynyt vallanpitäjien ja tutkijoijen symbioosi. (Tiukimmin määriteltynä symbioosi tarkoittaa lajien välistä vuorovaikutussuhdetta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.)

Vastaa Viestiin