Keskiajan lämmin kausi

Ilmastotutkimukseen sekä sitä sivuaviin tutkimusaiheisiin liittyvät keskustelut

Valvoja: Hallitus

Carbonautti
Viestit: 728
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Carbonautti » 01.06.2016, 11:32:26

Wikipediassa sanotaan keskiajan lämpimästä kaudesta näin:
Keskiajan lämmin kausi (keskiajan lämpökausi, keskiajan ilmasto-optimi) on nimitys keskiajalla noin vuosina 800–1400 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vallinneesta verraten lämpimästä ajanjaksosta.

Joidenkin tutkijoidenkenen mukaan keskiajan lämpökausi ei ollut maailmanlaajuinen ilmiö, eikä se näy merkittävänä poikkeamana maailmanlaajuisten lämpötilojen historiakäyrässä. Toisaalta asia on erittäin kiistanalainen tiedemaailmassa. Suomessa kausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia.

Linkki Wikipediaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiajan ... mmin_kausi

NoTricksZone-sivustolla kerrotaan, että uusien tutkimusten mukaan keskiajan lämmin kausi (Medieval Warm Period) on ollut maailmanlaajuinen.
Body Of Proof: Large Number Of Studies Show Medieval Warm Period “Prominent In Southern Hemisphere”

Remember how in the late 1990s/early 2000s the Medieval Warm Period (MWP) was made to disappear, and it was claimed that it was mainly a local, North Atlantic phenomenon.

Unfortunately for those trumpeting this claim, a comprehensive worldwide survey of scientific literature is now showing that the MWP was in fact a global phenomenon, suggesting large-scale natural cycles are what is really driving the climate.

Keskiajan lämmin kausihan on ollut IPCC:lle iso päänsärky ja sitä on yritetty häivyttää lämpötilahistoriasta erilaisilla kikkailuilla. Mutta nyt viimeistään tutkimukset osoittavat ilmaston vaihtelun menneisyydessä olleen luonnollinen ja maailmanlaajuinen ilmiö.

Linkki NoTricksZonen sivulle:
http://notrickszone.com/2016/05/31/body-of-proof-large-number-of-studies-show-medieval-warm-period-prominent-in-southern-hemisphere/#sthash.MXVGRG4k.dpbs

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja unbiased » 02.06.2016, 09:21:46

Toinen on se, miten on ylipäätään mahdollista, että korkeasti koulutetut tutkijat ”voivat samoilla lähteillä päätyä toisistaan täysin poikkeaviin tuloksiin”, esimerkkinä nuijasota.

Tämähän pätee kaikkeen tieteeksi kutsutuksi toimintaan, jossa päätelmiä tehdään ilman kokellista testaamista. Historiassa se on täysin mahdotonta, koska tutkitaan mennyttä aikaa. Ilmastotieteessä tutkitaan ihmisen aivoille ja hallitsemalle teorialle toistaiseksi liian monimutkaista ilmiötä, josta tehtyjä päätelmiä on mahdotonta testein osoittaa todeksi. On mahdollista puuttua vain yksityiskohtiin kuten lämpenemisväitteisiin. Ilmakehän lämpenemistulkinta on helppo kiistää, koska ilmakehän lämpöenergian lisääntymistä ei voi pelkillä lämpötilamittauksilla havaita. Heikki Ylikankaan kirja (lainaus) on tarpeellista luettavaa Suomen historiasta ja yleensä tieteellisestä toiminnasta.

Avatar
BorisW
Viestit: 1766
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja BorisW » 07.06.2016, 12:59:23

On se mielenkiintoista miten jämähtäneet tutkijat eivät näkemyksiään hevillä muuta - tämähän tietysti koskee vain näitä ilmastouskovaisia, vaikka täytyy myöntää, että minunkin on usein vaikea luopua kerettiläisistä ajatuksista vaikka uskottavat odisteet osoittavat minut vääräksi; pitäisi olla kaikessa rehellinen.

Keskiajan lämpökausi on sentään faktaa. Jälkiä siitä löytyy niin etelä Amerikasta kuin kaukoidästä. Se, että lämpötilat eivät eri puolilla maapalloa kulje ihan käsikädessä ei todista, että ne eivät johtuisi samoista suurtekijöistä, joiden kohdalla olisin kallistumassa auringon aktiivisuuden vaikutukseen. Siinähän jylläävät monet eri tekijä, kuten säteilyintensiteetin, hiukkasvuopurkauksien, magneettikentä vaihtelut. Kylmiin surkeisiin aikoihin taasen liittyy hiljainen aurinko.

Carbonautti
Viestit: 728
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Carbonautti » 21.06.2016, 13:48:15

Hupaisasta episodista, joka sivuaa aihetta, kertoo NoTricksZone-sivusto.

Ranskan hallitus on järjestänyt kilpailun 100 Projects For The Climate. Siihen ottivat osaa tohtorit Sebastian Lüning ja Fritz Vahrenholt. Heidän projektinsa tarkoituksena oli luoda helppokäyttöinen maailmankartta, johon on merkitty erivärisillä nuppineuloilla keskiajan lämpimän kauden tutkimustuloksia.

Karttaa voi katsella sivulla:
http://kaltesonne.de/mapping-the-medieval-warm-period/

Em. herrojen projekti otettiin kilpailuun mukaan ja sitä pystyi äänestämään netissä. Sitten yhtäkkiä ilmeni, että projekti oli hävinnyt listalta ilman mitään selityksiä.

Lopulta, kun asiasta kysyttiin kilpailun järjestäjiltä, sieltä vastattiin, että projekti ei täyttänyt "kriteerejä".

Linkki uutiseen, joka kertoi projektin hylkäämisestä:
http://notrickszone.com/2016/06/16/inconvenient-map-french-government-disappears-skeptics-project-from-100-projects-for-the-climate-contest/#sthash.JfDe8Zfa.Mh71b9mj.dpbs

Sitten kummallinen sattuma. NoTricksZonen sivulta oli linkki ym. karttaan: http://t1p.de/mwp. Kun yritin mennä sinne, ilmoitti selain: "Haitallinen sivusto estetty". Parempi ilmaisu olisi kai ollut "AGW-väelle epämiellyttävä sivu".

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja unbiased » 22.06.2016, 11:31:28

Carbonautti kirjoitti:Hupaisasta episodista, joka sivuaa aihetta, kertoo NoTricksZone-sivusto.
Karttaa voi katsella sivulla:
http://kaltesonne.de/mapping-the-medieval-warm-period/

Olen kyllä taas eri mieltä. Auringon säteily on keskimäärin harvinaisen vakaataKuva
Temporal variation of the total solar irradiance from 1874 to the present, as reconstructed by our physical model. The orange curve shows daily values for a single representative solution, and the thick red curve mean +/- one sigma for 1000 realization of the best fit model.

Source : University of Montreal

On luonnollista, että AGW väki tyrmäsi kartan, koska siinä on väärät perustelut.
Koska kartta osoittaa, että päiväntasaajan seudulla on kuivaa, kosteus on alentunut ja latentti lämpöenergia on alemmalla tasolla. Jos tai kun ilmakehän energia pysyy vakiona, latentti energia on korvautunut lämpötilan nousulla = termisen enregian eli ilmamolekyylien liike-energian lisääntymisellä. Tämä ilmakehän fysiikkaan liittyvä lämpöenergiaa koskeva päätelmä ei näköjään ole kummoisessakaan jakelussa.

Miksi ilman kosteus vaihtelee? Siihen voi hyvinkin löytyä syy auringon säteilystä, joka lyheyellä aikavälillä (kymmeniä vuosia) vaihtele muutama W/m2. Maan lämpökapasiteetti on suuri ja vähäiset säteilyn vaihtelut voivat aiheuttaa vain mitättömän vähäisiä lämpenemisvaikutuksia mutta selviä lämpötilan vaihteluita kosteuden vähentyessä tai lisääntyessä. Tämä tapahtuma on nyt ilmastonmuutoskohinan aiheuttaja ja oli jääkauden odottelun aiheuttaja 1970-luvulla.

Avatar
BorisW
Viestit: 1766
Liittynyt: 08.08.2007, 10:38:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja BorisW » 24.06.2016, 23:00:58

Andy Wattsin sivulla todella mielenkiintoista asiaa: https://wattsupwiththat.com/2016/06/22/ ... 000-years/

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja unbiased » 26.06.2016, 20:37:50

Artikkelin kuvassa tarkastellaan Grönlannin keskiosan lämpötiloja, jotka on säätu jääkairauksista. Epäilen kovasti lämpötila-arviotten tarkkuutta eikä Grönlannin lämpötila kuvaa niitä lämpötiloja, joita on vallinnut kääntöpiirien välissä. Pitäisi ehdottomasti olla selvillä, millaiset pilvisyysolosuhteet on noihin aikoihin vallinnut.

Jos tropiikissa on ollut suuri haihtuminen, siellä on ollut normaalia viileämpää. Kosteus on voinut tuulien mukana siirtyä napa-alueille, jolloin kosteus on tuonut lämpöenergiaa kääntöpiirien välistä kohti napoja. Näillä alueilla pilvisyyden johdosta ulossäteily on tapahtunut troposfäärin yläosista, jolloin maan pinta on ollut normaalia lämpimämpää.

Tuskin ilmastopolitiikkaa kannattaa kyseenalaisin tiedoin vastustaa. Mediaa ne eivät kiinnosta, jotakin järeää pitäisi kirjoittaa ymmärrettävästi. Koko kasvihuoneilmiöuskonto pitäisi kumota selväsanaisesti, mutta siihen ei korkeakouluissa ryhdytä, koska maine menee ja nousujohteinen ura nousisi tällä hetkellä täysin pystyyn.

Niille jotka uskovat kasvihuoneilmiöön mietittäväksi: Auringon energiasta kuluu veden haihduttamiseen noin 1/3. Haihtumiseen kulunut lämpöenergia vapautuu useimmiten yli 600 metrin korkeudessa. Vapautunut energia katoaa avaruuteen, koska se ei voi edes säteilemällä palata takaisin maan pinnalle, jossa lämpötila on korkeampi. Todetun kasvihuoneilmiön pitää siten olla 30% vahvempi kuin uskotaan (koska lämpöä siirtyy pois maan pinnalta haihtumisenkin kautta) tai kasvihuoneilmiön säteilylaskelmaperusteet ovat täysin virheellisiä ( niin kuin ne ovatkin).

Carbonautti
Viestit: 728
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Carbonautti » 26.06.2016, 21:41:42

unbiased kirjoitti:Olen kyllä taas eri mieltä. Auringon säteily on keskimäärin harvinaisen vakaata...

Kannustan kaikkia olemaan erimielisiä, jos siltä tuntuu.

Tuossa antamassasi graafissa on ongelmia:
- se alkaa vasta 1800-luvun alusta
- ottaako se huomioon pilvisyyden aiheuttaman albedon vaikutuksen.

Keskiajan lämmin kausi on monin tavoin osoitettu maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Siltä ajalta ei kuitenkaan ole aurinkon säteilyn mittauksia, mutta minijääkausilta on auringonpilkkuhavaintoja, jotka osuvat samoihin ajankohtiin. Ei ole tiedossa miten suuri auringon säteily oli minijääkausien aikana. Kylmenemisen syynä voi olla Stensmarkin teorian mukainen kosminen säteily tai jokin muu syy.

Et tainnut huomata, mikä oli pihvi tässä keskustelussa: CAGW-väki ei halua myöntää keskiajan lämpimän kauden olemassa oloa, koska se on vastoin sitä julistusta, että vain ihminen on aiheuttanut ilmaston lämpenemisen.

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja unbiased » 27.06.2016, 11:21:19

En tuossa kiistänytkään lämpötilojen nousua tai laskua ja mainitsin juuri pilvisyyden aiheuttavan napa-alueilla lämpötilan nousua ja kääntöpiirien välissä laskua. Ilmakehän kokonaisenergian pysyviin muutoksiin en usko. Tähän on syynä auringon säteilyn vakioisuus ja merien lämpökapasiteetti. Lämpökapasiteetista johtuen voi meristä suuren haihtumisen aikana (vuosikausia trooppisia myrskyjä) siirtyä huomattavat määrät latenttia lämpöenergiaa ilmakehään merien lämpötilan juurikaan muuttumatta. Paluu entiseen voi kestää satoja vuosia.
Albedon merkitystä luultavasti liioitellaan. Se on merkittävä näkyvän valon osalta. Auringon säteilystä kuitenkin on 55% muuta kuin näkyvää valoa, joka absorboituu sekin suurimmaksi osaksi ilmakehään ja maan pintaan.
Esimerkkinä, laajan alueen kosteuden vähentyessä 5% lämpötila nousee pari astetta, vaikka alueen ilman lämpöenergia (korj. Tässä kirjoitetaan vahingossa virheellisesti lämpöenergia, joka tietenkin kohoaa lämpötilan noustessa ja latentin energian aletessa. Kokonaisenergia ei muutu.) säilyy vakiona. Tästä syystä tropiikissa aavikolla lämpötila voi kohota 50 asteeseen ja sademetsässä ilma pysyy 25 asteen tienoilla, vaikka sama aurinko paahtaa samalla teholla kummallakin alueella. Energialtaan vakaan ilmaston lämpötila siten vaihtelee kosteuden mukaisesti ja kosteus voi vaihdella eri alueilla vuosisatojen aikana ties mistä syystä. (Vai yhteyttävätkö kasvit hiilidioksidista suuren osan ja siksi sademetsissä on viileämpää kuin aavikolla :!: )

Kuvassa oli runsaan sadan vuoden aurinkohavaintoja. On spekulointia, että auringon kaltaisen stabiilin tähden säteilyintensiteetti olisi ollut kohonnut lämpiminä kausina. Näistä kyllä olisi havaintoja tähdistössä, jos sellaista tapahtuisi. Maapallolla on ollut jääkausia, jotka eivät liene johtuneen auringon itsensä säteilyintensiteetin vaihteluista vaan mahdollisesti maapallon ratavaihteluista tai muusta astronomisesta syystä. Ilmastopolitiikan vastaisessa taistelussa tulisi turvautua koeteltuun tietoon eikä olettamuksiin, jotka vain hyödyttävät ilmastopolitiikkaa tehdessään kritiikistäkin epäluuloja herättävää. Sekin kyllä herättää epäluuloja, kun keskusteluja käy nimimerkin turvin, jos kritiikin perusteet tuntuvat vierailta.
Tähän voi lisätä laskelman uudesta kommentista: Aurongon tehon lisääntyminen 2 W/m² maan pinnalle ei aiheuta lämpötiloissa juuri mitään muutosta, koska lämpötilan noustessa 1% terminen ulossäteily lisääntyy 4% tasoittaen muutosta. 2 W/m² tehon lisääntyminen maan pinnalla edellyttäisi airingon säteilytehon kohoamista nykyisestä 1364 W/m² noin lukemaan 1375 W/m² yli 10 W/m² (0,7%), jos albedo pysyi entisen laisena. Myöskin IPCC:n 1,5 W/m² säteilypakotteen lisäyksellä ei ole juuri lämpötilaa kohottavaa vaikutusta, vaikka sellainen olisi olemassa todellisuudessa.
Viimeksi muokannut unbiased, 17.08.2019, 11:43:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 27.06.2016, 18:13:10

Mitenkäs sitten käykään, kun kasvillisuus näkyy leviävän aavikoille, vaikka IPCC:n skenaarioissa piti käydä toisinpäin? Kait tämäkin moka selitetään skenaariolla, joka ei ole ennuste. Siinä sitä on kyllä vilkkaan mielikuvituksen paikka, mutta onhan sitä ennekin esiintynyt.

Albedomuutokset eivät käytännössä positiivisia takaisinkytkentöjä aiheuta. Arktisten merijäiden määrän muutokset aiheuttavat negatiivisen takaisinkykennän, vaikka alarmistiosasto toisin väittää. Albedotakaisinkytkentä on vahvasti epälineaarinen ja vaihtaa merkkiäänkin lämpiminä aikoina. Pari astetta tästä kylmemmäksi ja kas positiiviset takaisinkytkennät ovat jo voimissaan molempiin suuntiin.

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja unbiased » 28.06.2016, 10:25:48

Mitä aavikoita tarkoitetaan? Kääntöpiirien välissä aavikoitten kasvillisuus ei luonnollisesti riipu lämpötilasta vaan sateista.

Maapallon albedoksi on arvioitu 0,29 Bondin albedo, kaiken tulevan ja heijastuneen säteilyn suhde. Miten tämä mitataan? Valoahan maapallo ei juuri säteile (katuvalaistus, tulipalot), mutta säteilee pitäaaltoista säteilyä, joten 0,29 ei voi perustua suoriin mittauksiin. Keskimääräinen säteily on 360 W/m2, joten 0,01 virhe albedossa aiheutaa 3,6 W/m2 virheen säteilyarviossa. Tähän voi verrata IPCC:n Net anthropogenic component 1,7 W/m2. Ilmastotieteessä tutkitaan puita, mutta metsästä ei tiedetä juuri mitään.

Wikipedian keskustelua
Lumipallomaa (engl. Snowball Earth) tai "valkoinen Maa" (engl. White Earth) on teoria, jonka mukaan Maan pinta jäätyy kokonaan, jos Maan pinta kylmenee tarpeeksi ja jäätiköt etenevät noin 30° leveysasteelle, jonka jälkeen jäätikön kasvu alkaa kiihdyttää itseään ja Maa peittyy kokonaan kilometrien paksuiseen jäävaippaan. Kun Maan (tai muun sopivan planeetan) lämpötila laskee, jäätiköt laajenevat. Suuret jäätiköt heijastavat Auringon lämpöä pois enemmän kuin pienet, ja tämä alentaa koko Maan pintalämpötilaa. Tämä kehitys jatkuu, kunnes koko Maa on jään peitossa. Merien syvyydet pysyvät lämpiminä, koska Maan sisästä tulee maalämpöä.
Maan jäätyminen pysäyttää levien ja kasvien hiilidioksidia hapeksi muuttavan yhteyttämisen sekä tulivuorista purkautuvan hiilidioksidin sitoutumisen sään vaikutuksesta karbonaattikiviin, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ajan mittaan. Tällöin kasvihuoneilmiö voimistuu ja jäät sulavat pois. Maa pysyy tämän jälkeen hetken melko kuumana siihen asti kunnes hiilidioksidi sitoutuu Maan kiviin hiileksi. Maan on väitetty olleen jäässä prekambrikaudella Huronin jääkaudella ja kryogeenikaudella, jonka jälkeen kerrostui karbonaattikiviä jääkautta seuranneessa kasvihuonekaudessa.

Ilmastopolitiikan johdosta on tällaisiakin aikuisten satuja kehitelty. Miksiköhän Suomesta 60 levesyasteen pohjoipuolelta lumi sulaa keväisin? Ilmastopolitiikkan mukaan varmaankin lämmennyt ilma sulattaa, kokemuksen mukaan vasta auringon paiste tai lämpöaallon mukana tullut lämmin sade sulattaa lumet. Luolissa lumi säilyy pitkälle kesään jopa seuraavaan talveen. Lämmin ilma sulattaa mutta hitaasti vaikka tuuleekin. Itse olen havainnut, että 42. leveysastella 20 cm lunta katoaa muutamassa tunnissa auringon paisteessa keskipäivällä maaliskuun alussa, auringon korkeus keskipäivällä noin 40 astetta. Miten äkkiä lumi sulaisi päiväntasaajalla, jossa auringon teho on kaksinkertainen?

Tietenkin lumipallomaa voisi olla mahdollista jostakin astronomisista syistä. Aurinkokunta kulkisi esimerkiksi 1000 vuotta valoa estävässä pölypilvessä. Ilmastonmuutospapisto loi kuitenkin lumipallomaa-ihmeen todisteeksi kasvihuoneilmiöstään.

Tapsa
Valvoja
Viestit: 2944
Liittynyt: 19.02.2008, 16:35:15

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Tapsa » 28.06.2016, 13:30:35

Suurin osa pallomme heijastuksista aiheutuu pilvistä. Niiden määrän ja sijainnin muutokset aiheuttavat helposti monien Wattien muutoksen säteilytasapainoon. En pidä tuota albedon arvoa kovin suurena, jos pilvet ovat siinä mukana. Pilviä kait on keskimäärin 2/3 pinta-alasta.

Lumipallomaan perussyynä ei voi olla muu kuin kiertoradan eksentrisyyden reipas kasvu. Jäätiköityminen kyllä ruokkii itseään, mutta hiilidioksidinpulpahtaminen esiin ei voi olla lämpenemisen alkuunpaneva voima, vaan kiertoradan muuttuminen pyöreämmäksi. Epäilen vahvasti lumipallomaan olemasaoloa koskaan. Elämän olisi pitänyt alkaa aina uudestaan ainakin hyvin alkeellisista muodoistaan.

Carbonautti
Viestit: 728
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Carbonautti » 29.06.2016, 12:48:12

Watts Up With That -sivustolla on juuri julkaistu selostus uudesta merkittävästä tutkimuksesta:
G. Blogger kirjoitti:New paper: Modulation of Ice Ages via Precession and Dust-Albedo Feedbacks

Tutkimuksessa on päädytty siihen, että jääkausisyklejä aiheuttaa seuraavat tekijät:
- Maan prekessio
- pölymyrskyjen vaikutus napajäätiköiden albedoon.

Maan prekession jakso on noin 23000 vuotta. Se aiheuttaa "suuren kesän" (Great Summer) ja "suuren talven" (Great Winter) vaihtelua pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä taas johtuu siitä, että pohjoisella pallonpuoliskolla on suhteessa enemmän maata kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.

Pölymyrskyjä syntyy silloin, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on alhainen. Sen seurauksena kasvillisuus kärsii ja maan pintaa paljastuu normaalia enemmän. Pölymyrskyt levittävät pölyä napajäätiköille ja pienentävät albedoa, jolloin jäätiköt alkavat vähitellen sulaa.

Systeemi on riippuvainen oikeasta ajoituksesta ja siksi jääkaudet eivät aina toteudu jokaisen "suuren talven" aikana.

Merkittävää tässa uudessa teoriassa on se, että hiilidioksidin alentuminen aiheuttaa ilmaston lämpenemistä eikä päinvastoin.

Linkki tutkimuksen esittelyyn:
https://wattsupwiththat.com/2016/06/28/new-paper-modulation-of-ice-ages-via-precession-and-dust-albedo-feedbacks/

unbiased
Viestit: 1247
Liittynyt: 13.01.2015, 09:31:57

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja unbiased » 15.01.2018, 10:45:35

Tulkintoja sanotaan usein tutkimuksiksi, kun halutaan painottaa tulkintojen todenperäisyyttä. Luonnonlait on saatu tutkimalla ilmiöitä, mutta tutkimustulokset ovat vain tulkintoja, kunnes lait on moneen kertaan eri tutkimusryhmien toimesta kokeellisesti vahvistettu. Siitä huolimatta luonnonlaeissa on aina ollut tarvetta tarkistaa ja joskus jopa hylätä väärinä.

Miten ennen vuotta 1600 mitattiin lämpötilaa ja aikaa? Lämpömittari keksittiin 1600 luvun alussa, ei siten ole mittaustietoja sitä edeltävältä ajalta. Kello keksittiin samoihin aikoihin ja siitä Wikipedia antaa todennäköisesti väärää tietoa
Hollantilainen tiedemies Christian Huygens (1629-1695) suunnitteli Galilein keksintöä tuntematta heilurikellon vuonna 1656.


Ajan mittauksesta voikin esittää kysymyksen. Miksi sydän lyö kerran sekunnissa? Onko sattumaa, että aikayksiköksi on valittu 1/86400 osa päivän pituudesta? Esitin kerran kysymyksen 40 päiselle joukolle. Yksi joukosta, sairaanhoitaja esitti arvelunsa, joka oli oikea. Kerron selityksen parin päivän kuluttua. Ajan mittauskin perustui karkeaan arviointiin astromisiin havaintoihin perustuen ennen vuotta 1600.

Carbonautti
Viestit: 728
Liittynyt: 01.09.2015, 19:59:12

Re: Keskiajan lämmin kausi

Viesti Kirjoittaja Carbonautti » 15.01.2018, 14:42:38

unbiased kirjoitti:...Lämpömittari keksittiin 1600 luvun alussa, ei siten ole mittaustietoja sitä edeltävältä ajalta...
Varsinaisia mittaustietoja ei ole, mutta on olemassa proxy-mittauksia (lustotutkimukset, jääkairaukset ym.), joiden avulla on jälkeenpäin yritetty arvioida lämpötiloja.
...Miksi sydän lyö kerran sekunnissa?...
Olisiko sekunti joskus määritelty sydämen lyöntien mukaan?

Tästä tulikin mieleeni vähän vastaavanlainen kysymys. Fahrenheit-lämpötila-asteikkossa 100 astetta on ollut joskus kiintopisteenä, mutta mihin se liittyi?

Vastaa Viestiin