HS kirjoitti:Maailmanlaajuisesti syyskuu oli 0,08 celsiusastetta edellistä syyskuun ennätystä lämpimämpi.
Tuo varmasti pitää paikkansa. On mitattu lämpötilojen keskiarvoja eri puolilla maapalloa ja laskettu niiden keskiarvo. Jos on peretynyt lämpötilan mittauksiin, voi heti sanoa, että hesarin otsikolle "Syyskuu oli maapallon mittaushistorian lämpimin" ei ole perusteita.
Lämpötilan mittaaminen on hyvin vaikea toimenpide jo 0,1 asteen tarkkuudella. Kuka esimerkiksi pystyisi mittaamaaan asuintilojensa (100 m²) kuukausilämpötilan 1 asteen tarkkuudella, vaikka käyttäisi havaitsemiseen parin tuhannen euron laitteistoa. No saattaisi se onnistuakin, mutta olisiko sillä merkitysta asumismukavuuteen, tuskin.
1918 syyskuun keskilämpötila oli 0,45 astetta alempi, kun viime kuun syyskuun keskilämpötila. Siihen ei media kiinnittänyt huomiota ja turhaan olsikin keskittänyt. Kummallakaan havainnolla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Ilmaisevat vain ilmasto vaihtelee.
Jos pitää kiinni hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta ilmastonmuuoksesta, olisi ehdottomasti lämpötilojen sijaan tutkittava ja mitattava alailmakehän energiamäärän muutoksia. Lämpötilamittaukset sitä eivät ilmaise riittävän tarkasti. Jos halutaan tietää yhden ilmakuution sisältämän sisäisen energian määrä, on havaittava ilmakuution lämpötila, vesihöyryn määrä ja ilman paine kuutiossa.
Näistä saa suhteellisen hyvän mielikuvan tarkastelmalla ilmakuution energiaa. Yhden asteen lämpötilan muutos vastaa energiamäärässä 1300 joulen energiaa. 1 vesihöyrygramman muutos vastaa 2256 joulen energiaa. 50 hPa ilmanpaineen muutos vastaa energiassa arviolta 500 joulen energian muutosta. Jos ilmakuutio on liikkeellä 10 m/s, tuulienegria on 65 joulea. Lämpötila vaikuttaa ilmakehän energiaan mutta muut vaihtelut voivat vaikuttaa 3 kertaa enemmän kokonaisenergiaan.