Pitkäaikaisista lämpötilaennusteista
Lähetetty: 01.12.2015, 10:16:22

Kuvaan on piirretty myös mittaushavainnot. Ennusteet eivät näytä toteutuvan. Moni tuhantinen tiedemiesjoukko selittää yksimielisenä, että lämpö on alkanut mennä meriin.
No, sehän ei voi olla alkuunkaan totta. Meret lämpenevät auringon säteilystä ja niistä lämpöä johtuu ja siirtyy veden haihtumisen ja tiivistymisen välityksellä ilmakehään päiväntasaajalta navoille. Ilmastotiedemiehen aluilta on aika kulunut tietokonepeleihin, kun olisi pitänyt keskittyä fysiikan alkeisiin, tämä fakta on jäänyt tietämyksen ulkopuolelle. (Ilmakehässä veden kiertokulku on ehkä suurempi lämmön kuljettaja kuin johtuminen. Jos vuodessa sataa 500000 kuutiokilometriä vettä (kuten väitetään), tämän vesimäärän haihduttamiseen kuluu energia, johon tarvitaan 1/3 osaa auringon säteilytehosta.)
Vesihöyryn energia on otettava huomioon ilmakehän energialaskuissa. Pelkkä lämpötila ei riitä. Annankin tässä vihjeen ilmastopolitiikalle keksiä selitys, missä puuttuva lämpö luuraa. Ilman kosteuden lisääntyminen on ilmeinen selitys ennustetta alemmalle lämpötilalle. Voi olettaa, että ilman kosteus on lisääntynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana 0,02 g/m3 vuodessa, kaikkiaan 0.6 grammaa kuutiometrissä. 0.6 vesigramman haihduttamiseen joutuu käyttämään 1.38 kJ energiaa. Haihtumisenergia on otettava ilmakuution lämpöenergiasta. Lämpöenergian väheneminen 1 asteella alentaa ilmakuution lämpötilaa 1.38 kJ/1.3 kg/aste= 1 aste. Ellei kosteus olisi lisääntynyt, anomalia olisikin +0,2 asteen sijasta +1.2 astetta.
Voi kauhistus, ilmaston energia (lämpeneminen) ylittää pahimmankin skenaarion.

Korjailin tekstiä ymmärrettävämmäksi. Ideana on osoittaa, ettei pelkästään lämpötilamittausten perusteella voi tehdä minkäänlaisia päätelmiä ilmaston (ilmakehän) lämpenemisestä tai jäähtymisestä. Ilman kosteuden merkitys on, kuten esimerkkini osoittavat, hyvin merkittävä. Pieniä kosteusmäärien muutoksia tuskin voi edes mitata. Rooman lämpökauden aikana saattoi olla kuivaa ja sateetonta. Jos oletetaan, että ilmakehän sisäinen energia pysyy ajasta toiseen likimain vakiona ja Rooman aikana kosteusmäärä oli Etelä-Euroopassa nykyistä noin 10% pienempi, ilman lämpötila oli pari astetta korkeampi. Näinhän se meilläkin on. Kuiva sateeton kesä on poikkeuksellisen lämmin ja kostea sateinen kesä kylmä.