Hakukone skeptikolle

[BorisW]

BW:n kynästä: "...mutta ne eivät saavuta päättäjiä koska heitä aivopesee ns. virallinen CO2-keskeinen oppi, johon kerettiläisiksi tai vastarannan kiiskeiksi kutsutuilla tutkijoilla ei ole pääsyä. Kyseessä on todella massiivinen este. "

Sanoisin, ettei tässä mitään "massiivisesta sensuurista" ole kyse, vaan siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että Winterhalterin opit ovat vääriä eikä niillä ole siksi ilmastonmuutoskeskusteluissa mitään relevanssia. Kyllä päättäjät ja alan tutkimuslaitokset tuntevat nämä winterhalterit, mutta heidän yksityisajattelullaan ei ole aihepiirin puitteissa mitään lisäarvoa.

Näinhän se on, että tieteelle ominaista kritiikkiä ei sallita ilmastonmuutoskeskustelussa tutkimuslaitosten eikä aivopestyjen päättäjien
taholta. Valitettavasti kriittisiä näkemyksiä ei sallita edes todella ansioituneilta ilmastotutkijoilta. Äskettäin ruotsalaista meteorologia ja ilmastotutkijan, Lennart Bengtssonin, kimppuun on hyökätty todella räikeästi, koska hän sattui esittämään kritiikkiä ilmastoherkkyydestä ja liittyi pyynnöstä skeptiseksi väitettyyy organisatioon https://en.wikipedia.org/wiki/Lennart_Bengtsson.

En oikein ymmärrä sitäkään, että miksi jokin Keskiajan lämpöoptimikausi kumoaisi sen, että nyt ilmakehässä vaikuttaa voimistunut kasvihuoneilmiö ja siksi lämpötilat kohoavat ja ilmastossa on uudenlaisia muutoksia. Menneiden aikojen ilmastot (paleoklimatolgia) on hyvin esillä IPCC:n raporteissa, joissa todetaan, toisin kuin W wäittää, että nykyinen lämpötila maanpinnan läheisyydessä on globaalisti korkeampi kuin minään aikakautena sitten noin 2000 vuoden ajan.

Näinhän sitä IPCC väittää, mutta missä ovat todisteet? Kasvihuoneilmiön voimistuminen (teollistumisen alkuaikoina CO2 pitoisuus oli 0,03% on nyt 0,04%). Tällainenko lisäys on aiheuttamassa jo "nyt havaittua globaalia lämpenemistä vai ääri sääilmiöitä"? IPCC:n ilmastoherkkyyttä on kritisoitu hyvin monien tutkijoiden taholta, ja vielä enemmän kyseenalaistettu tietokoneajoilla saatuja ilmastouhkia.

Vesiplaneettapohdiskelut ovat myös epärelevantteja. Onhan se onnelista, että maapallon lämpötila vaihtelee suppeissa rajoissa. Mutta toisaalta eihän maapallon lämpötilan tarvitse pudota kuin 3-4 astetta pysyvästi, niin päälle jämähtää jääkausi. Jääkaudet eivät ole näköpiirissä kuitenkaan ainakaan kymmeniin tuhansiin vuosiin.

Mistähän tuo 3-4 astetta on peräisin? Ja mistä tuo heitto kymmenistä tuhansista vuosista seuraavan jääkauteen?

Maunderin aurinkominimistäkin on paitsi IPCC:n raporteissa laaja analyysi niin myös uusia tutkimuksia. Viivan alle jää, ettei Maunderin minimin aikana havaittu auringon säteilytehon pieni lasku selitä ns. pienen jääkauden (sekin paikallinen ilmiö) aikaisia kylmiä periodeja.

Maunderin minimiin liittyviin teorioihin myös IPCC suhtautuu varauksellisesti. Eihän sitä kukaan kiellä että auringon säteilyn muutos Maunderin aikana olisi ollut vähäinen. Mutta pieneen jääkauteen liittyvä lämpötilanlaskua ei ole liitetty auringon säteilyyn vaan auringon aktiivisuuden hiipumiseen (esim. Svensmark, Nir Shaviv jne), jolloin kosmisen säteilyn lisääntyminen olisi runsaamman pilvimuodostuksen seurauksena alentanut lämpötilaa. Pienen jääkauden vaikeat ilmasto-olot eivät olleet paikallinen ilmiö vaan esiintyi Aasiassa ja jopa Etelä-Amerikassa. Esim: http://www.worldclimatereport.com/index.php/2008/04/21/little-ice-age-in-southern-south-america/, mutta ethän sinä tätäkään usko, koska se on vastoin IPCC:n doktriinia.

[abc]

Seuraavasta jääkaudesta voi lukea täältä: http://www.posiva.fi/files/2763/POSIVA_2011-04web.pdf

Mitä tulee Svensmarkin ja Nir Shavivin kosmisen säteilyn ja pilvisyyden vaihteluihin, niin ne voi jo unohtaa. Evidenssi heitä vastaan on murskaava. Auringon aktiivisuus näkyy heikkona ilmakehän alaosissa, mutta vain taustavaihteluna

[unbiased]

Sanoisin, ettei tässä mitään "massiivisesta sensuurista" ole kyse....

Äskettäin ruotsalaista meteorologia ja ilmastotutkijan, Lennart Bengtssonin, kimppuun on hyökätty todella räikeästi, koska hän sattui esittämään kritiikkiä ilmastoherkkyydestä ja liittyi pyynnöstä skeptiseksi väitettyyy organisatioon https://en.wikipedia.org/wiki/Lennart_Bengtsson.

Ei tarvitse mennä Ruotsiin. Fysiikan professori Jyrki Kauppinen pysyi hiljaa, kunnen pääsi eläkkeelle. Tiedän, että syynä oli epävarmuus tutkimusrahojen jatkuvuudesta. Eläkkeelle päästyään hän avasi tietoarkkunsa Turun Sanomissa tutkimuksistaan säteilyfysiikassa, jonka alan professori hän on ollut. Artikkelista ilmeni tiedot hiilidioksidin mitättömästä vaikutuksesta ilmaston lämpötilaan. Voi kokeilla, miten ilmastoaktivistit mustamaalaavat Kauppista tuntematta säteilyfysiikkaa, johon alan huippututkijan artikkeli perustui. ITL piti valitettavana, kun "väitteitä käsitellään julkisuudessa tiedeuutisten kaltaisina". https://www.google.fi/search?q=guru&ie= ... +kauppinen

Selvästi on sensuuria ja esteitä ilmaista vapaasti ilmaston muutokseen liittyvät mielipiteensä. Mielipiteet voivat vaikuttaa tutkimusrahoihin, viran saantiin ja maineeseen.

[abc]

Kyllä tämä Kauppinen tunnetaan. Joitain vuosia sitten hän kertoi mediassa, että nyt olen todistanut ilmastonmuutoksesta mullistavia uusia asioita ja ne julkaistaan Naturessa, kaikki vanha menee uusiksi. Ei tullut mitään eikä myöskään missään muuallakaan kuin jossain perifeerisessä julkaisussa. Kauppinen tarjosi tuloksiaan myös IPCC:n AR5:lle, mutta ne tulivat kovan kritiikin kautta bumerangina takaisin. Ongelma on näillä emeritusprofessoreilla, että he luulevat keksineensä oman alansa ulkopuolelta jotain mullistavaa ja kertovat niistä kovin itsevarmasti. Niin kauan kuin Kauppisen tutkimukset ilmestyvät vain ns. omakustanteina eivätkä alan johtavissa journaaleissa , ne jäävät alan tutkimuksen mustaan aukkoon.

[unbiased]

Kyllä tämä Kauppinen tunnetaan. Joitain vuosia sitten hän kertoi mediassa, että nyt olen todistanut ilmastonmuutoksesta mullistavia uusia asioita ja ne julkaistaan Naturessa, kaikki vanha menee uusiksi. Ei tullut mitään eikä myöskään missään muuallakaan kuin jossain perifeerisessä julkaisussa. Kauppinen tarjosi tuloksiaan myös IPCC:n AR5:lle, mutta ne tulivat kovan kritiikin kautta bumerangina takaisin. Ongelma on näillä emeritusprofessoreilla, että he luulevat keksineensä oman alansa ulkopuolelta jotain mullistavaa ja kertovat niistä kovin itsevarmasti. Niin kauan kuin Kauppisen tutkimukset ilmestyvät vain ns. omakustanteina eivätkä alan johtavissa journaaleissa , ne jäävät alan tutkimuksen mustaan aukkoon.

Syyllistyt samaan kuin ITL, herjaamiseen ja vähättelyyn, jolla tiedeyhteisö on aina kohdellut toista mieltä olevia, kun muita keinoja ei enää ole. Tätä voisi ITL pitää valitettavana eikä epämiellyttäviltä tuntuvien tutkimustietojen julkaisemista.

International Review of Physics, Energy & Environment eivät olekaan mitään POP-tiedelehtiä. Kauppisen julkaisuihin on viitattu ainakin 2000 kertaa.
https://scholar.google.fi/scholar?q=Jyr ... _sdt=0%2C5

On hyvä, että aiheeseen on tullut kiistelyä, sehän on täältä miltei puuttunut. Pysykäämme kuitenkin asiallisina.

[abc]

Kauppisen tutkimuksia ei ole herjattu eikä pilkattu. Ne ovat vaan epärelevantteja tuloksia ja asiallisesti väärässä. Sen ovat todenneet monet alan johtavat tutkijat moneen kertaan. Jos niissä olisi oikeasti uusia mullistavia tuloksia, ne olisivat jo julkaistu alan ykkösjournaaleissa, mutta kun ei ole. Paljon melua tyhjästä Turun suunnalta.

[unbiased]

Mitkä ovat arvostettuja tiedelehtiä ja mitkä eivät ole? Kuka tuon jaon tekee?

Vuonna 2002 paljastui Bell Labsissa työskennelleen nuoren fyysikko Jan Hendrik Schönin tekemä törkeä tieteellinen vilppi. Schön oli julkaissut sensaatiomaisia tutkimustuloksia hyvin arvostetuissa lehdissä kuten Science ja Nature.
Ennen näitä tapauksia fysiikan alalla ei ollut totuttu vilppiin, sillä vilpin oli ajateltu olevan lähinnä vaikeasti toistettavia biologisia systeemejä tutkivien tieteenalojen ongelma.[Physics World - the member magazine of the Institute of Physics ] Schönin tapaus järkytti tiedemaailmaa ja erityisesti fyysikoita.

[abc]

Eihän kukaan tee mitään jakoa hyviin ja huonoihin tiedelehtiin. Sellainen syntyy itsestään, kun tietyn lehden (Nature, Science, jne) kirjoituksiin viitatataan alan muissa lehdissä. Toisin sanoa arvostettuja ovat sellaiset julkaisut, joissa ilmestyy tiedemaailmalle relevantteja tärkeitä uutisia ja tutkimuksia, jotka vievät tiedettä eteenpäin. Sitten on sellaisia tiedelehtiä, joiden näkyvyys on heikko, niitä ei juuri lueta eikä niissä ilmestyneisiin artikkeleihin viitata. Sellaisten tiedelehtien sisältämät kirjoitukset jäävät sitten unholaan. Toisaalta, jos tutkija sattuu julkaisemaan jotain todella merkittävää jossain tuntemattomassa julkaisusarjassa, niin kyllä nekin ajan mittaan huomioidaan ja arvostetaan. Tällaisiakin tapauksia kyllä tunnetaan. Huono tutkimus jää huomiotta, hyvät ja relevantit huomataan. Kunnollisissa tiedearjoissa kirjoitukset arvioidaa (referoidaan) asiantuntijavoimin. Arvioitsijoita on aina 2 tai enemmän (Naturessa säännöllisesti 4). Referee-järjestelmä karsii yleensä kirjoituksista suurimmta epäkohdat ja puutteet, jos lehden toimittaja luetuttaa kirjoitukset alan todellisilla asiantuntijoilla. Nettikirjoituksia ei ole yleensä kukaan arvioinut kriittisesti. Siksi esimerkiksi ilmastonmuutosalalla netissä leviää kaikenlaista huu-haata, usein tahallisesti asioita sotkevaa, tieteellisesti arvotonta kamaa.

Jan Hendrik Schönin tapaus on hyvä, koska kertoo sen, että tiedemaailma kontrolloi itse itseään siinä mielessä, että tahallisesti vääristellyt tulokset kyllä ennemmin tai myöhemmin huomataan. Vilunkipelillä eikä kikkailoinnilla ei pärjää tutkimuksessa.

[Tapsa]

"Jan Hendrik Schönin tapaus on hyvä, koska kertoo sen, että tiedemaailma kontrolloi itse itseään siinä mielessä, että tahallisesti vääristellyt tulokset kyllä ennemmin tai myöhemmin huomataan. Vilunkipelillä eikä kikkailoinnilla ei pärjää tutkimuksessa."

Ei pärjää ikuisuuksiin, jos jatkaa suhmurointiaan. Tämäkin kuitenkin olisi mennyt läpi, jos ei kaveri olisi jatkanut touhujaan ja astunut väärille varpaille. Ilmastotieteen vertaisarviointi toimiin ylösalaisin, kaverien roskaa päästetään läpi, mutta hyvin tehtyjen kriittisten paperien julkaisu on tehty mahdottomaksi:

http://ilmastokauhu.blogspot.fi/2015/08 ... nnett.html

[abc]

Tapsa: " lmastotieteen vertaisarviointi toimiin ylösalaisin, kaverien roskaa päästetään läpi, mutta hyvin tehtyjen kriittisten paperien julkaisu on tehty mahdottomaksi"

Heh, heh. Tämä on nyt tällainen nettihöpsötysväite. Oletko lukenut alan alkuperäistutkimuksia ja voinut sen mukaan päätellä, että hyvät jutut jäävät julkaisematta ja roska pääsee läpi. Olisiko ihan oikeita esimerkkejä tarjolla eikä vain nettiväittämiä?

[Tapsa]

Eikös tuo ym. linkki viitannut tähän suuntaan tai ainakin toiseen osaan väitteestäni? Eihän tämä tietenkään mitään yksioikoista ole, että näin aina kävisi.

[unbiased]

abc sanoi

Niin kauan kuin Kauppisen tutkimukset ilmestyvät vain ns. omakustanteina eivätkä alan johtavissa journaaleissa , ne jäävät alan tutkimuksen mustaan aukkoon.
Kauppisen tutkimuksia ei ole herjattu eikä pilkattu. Ne ovat vaan epärelevantteja tuloksia ja asiallisesti väärässä. Sen ovat todenneet monet alan johtavat tutkijat moneen kertaan. Jos niissä olisi oikeasti uusia mullistavia tuloksia, ne olisivat jo julkaistu alan ykkösjournaaleissa, mutta kun ei ole.
Eihän kukaan tee mitään jakoa hyviin ja huonoihin tiedelehtiin.

abcn mielestä on alan johtavia ykkösjournaaleja ja lehtiä, joita ei lueta. Minun mielestani Science ja Nature ovat POP-tiedelehtiä. Painavat tieteestä kiinostunutta suurta yleisöä kiinnostavia artikkeleita. Luen juuri kirjaa Planeetta maan elämä ja kuolema, jossa on tieteellistä spekulointia seuraavien satojen miljoonien vuosien tulevaisuudesta. (Hauskaa nykytrendin mukaista tarinaa ajan kuluksi tositiedoilla höystettynä.) Kirjassa on lähdeluettelo ja useimmat lähteet viittaavat Natureen tai Science lehtiin. Kirjan tapahtumien kuvaamisessa kasvihuonekaasut ovat tietysti merkityksellisiä.

Pidän aika törkeänä valheena, kun abc sanoo, että fysiikan ja tekniikan jotkin tiedelehdet julkaisevat epärelevantteja tuloksia, josta ovat asiallisesti väärässä.