jpp kirjoitti: ↑03.10.2020, 20:11:11
Suomen vesistöt on vaan rakennettu jo täyteen vesivoimaloita joten eipä ole paljoa lisättävää, Kollaja Vuotos jos vielä sais rakennettua niin voisi olla pienitä apua.
Paras olisi kun saisi rakennettua pinieä ydinvoimaloita pitkin maata, eikä mitään yhtä jättivoimalaa yhteen paikkaan, vesivoima säätövoimaksi ja hilivoima varavoimaksi, tuuli ja aurinkovoima kun on pelkää häiriövoimaa mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ja itse veisin suomen NATO:n ennenkuin mahdollinen kaupankäynti ja yhteistyö itänaapurin kansa menee sellaiseksi että ne määrää ja me vain vikisemme.
Viime vuosina vesivoiman osuus on ollut noin 4 % Suomen kaikesta energiantuotannosta ja 10–15 % sähköntuotannosta. Vesivoima on aika vähäinen energian lähde Suomessa Lappia lukuunottamatta, johtuen tasaisesta maaperästä.
Missä päin on rakennettu pieniä ydinvoimaloita? Ei kai Suomi voi olla alullepanija.
2. maailmasodan jälkeen Suomi kävi kauppaa kommunistisen venäjän kanssa vuoteen 1990 erinomaisesti menestyen. Kuvasta näkyy valtion velan kehitys verrattun bruttokansantuotteeseen. 1970 luvulle velka sotien aiheuttama velkataakka oli pudonnut 50. osaan. Euroopan Unioninn liittyminen nosti velkataakan 5 kertaiseksi. Sille ei löydy muuta syytä kuin EU:n "määräämä" kauppapolitiikka, johon oli sopeuduttava jo ennen liittymistä v. 1995. Kuvan mukaan liittyminen EU:hun tuli yhtä kalliiksi kuin talvi ja jatkosodan menot (lisänä sotakorvaukset, jotka selvitettiin nekin). EU menolisäys jäi pysyväksi, niistä ei ole selvitty. Kun bruttokansantuote on lisäksi kehittynyt 10 kertaisesksi tehtyä työtuntia kohti sotien jälkeen, EU:n jäsenyys rasittaa suomalaisia 10 kertaa enemmän kuin sotien aiheuttamat menot.
Haitallisia ilmiöitä "suomettumista" lukuunottamatta ei NL:n kanssa käytävän kaupan aikana esiintynyt vuosina1950-1990. Nyt Venäjä ei ole kommunistien hallinnassa, joten yhteistyö voisi sujua entistäkin paremmin. Kannattaa seurata historian faktoja eikä omia tunteita. Tosin "suomettuneisuuden" perintö näyttää vaikuttavan EU suhteisiin ja nykyiseen hallitusmenoon ja hallituksen intoon olla mukana globaalissa ilmastonmuutoksessa.
