Kestävän ilmastopolitiikan puolesta

Bjørn Lomborgin (HS Mielipide 5.11.2018) mukaan ilmastopolitiikan tulisi panostaa energiatutkimukseen päästövähennysten sijasta. Lomborgin ja hänen siteeraamansa talousnobelisti William Nordhausin näkemyksiin voi ihmisen ilmastovaikutuksen suuruutta epäilevä ilmastoskeptikkokin pitkälti yhtyä.

Ilmastopolitiikan – kuten muunkin politiikan – tulisi olla sellaista, että sen haitat ovat mahdollisimman vähäiset ja vähintään oikeassa suhteessa saavutettaviin hyötyihin. IPCC:n linja on inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestämätön.

Rajut päästövähennykset ovat yksi maailman köyhien pahimpia vihollisia. Tohtori Mikko Paunion mukaan ilmastotoimet aiheuttavat v. 2050 mennessä 200 miljoonan ihmisen kuoleman, puhumattakaan muusta energiaköyhyyden aiheuttamasta kärsimyksestä.

Edes ympäristölle ilmastopolitiikka ei ole hyväksi. Esimerkiksi tuoreessa Maailman luonnonsäätiön WWF:n raportissa eläinten sukupuuttojen ilmastonmuutosta tärkeämpänä syynä mainittiin trooppisia sademetsiä korvaavat palmuöljyviljelmät, joiden lisääntyminen on paljolti biopolttoaineiden “ansiota”.

Ja kuten Lomborg ja Nordhaus esittävät, IPCC:n vaatimat toimet olisivat monin verroin kalliimpia kuin IPCC:n arviot torjumattoman ilmastonmuutoksen aiheuttamista kustannuksista, eivätkä ne edes riittäisi torjumaan ilmastonmuutosta. Ilmastofoorumi ry:n laskelmien mukaan uusien ilmastotoimien kustannukset suomalaiselle kotitaloudelle olisivat 5-10 tuhannen euron luokkaa vuodessa.

Lomborg esittää päästövähennysten sijaan rajuja investointeja energiatutkimukseen. Vaikka tämä ei pelastaisi kansalaisten kukkaroita, olisi Lomborgin linja selvästi IPCC:n linjaa ympäristö- ja ihmisystävällisempää.

Erityisesti pääomasijoittajien, kuten Bill Gatesin Breakthrough Energy -rahaston, kanssa yhdessä tehdyistä julkisista investoinneista energiatutkimukseen voisi olla hyötyä riippumatta siitä, aiheuttaako ihminen ilmastonmuutosta vai ei. Lisäksi hyödyt voivat selvästi ylittää haitat.

Sen sijaan uusiutuvan energian investointituet ja syöttötariffit voivat olla jopa haitallisia energiateknologian kehitykselle, sillä ne kannustavat investoimaan keskeneräiseen teknologiaan ja vievät markkinat kalliilta jatkokehitykseltä.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi

(Tämä kirjoitus on lähetetty Helsingin Sanomien mielipidetoimitukseen 5.11.2018.)

Satu Hassi poimii rusinat pullasta

Suoraan sanoen en yllättynyt, että kuuma kesä sai ilmastonlämpenemisellä (nyk. ilmastonmuutos) pelottelijat kaivautumaan esiin koloistaan. Sangen jännästi samat ihmiset, jotka sateisen kesän jälkeen uhkaavat ilmastonmuutoksen lisäävän sateisia kesiä, uhkailevat täysin samalla pokerinaamalla tällaisen kesän jälkeen ilmastonmuutoksen lisäävän hellekausteja.

Ja tietenkin aina paikalliset olosuhteet huomioiden, globaaleista mittaustuloksista välittämättä, vaikka juuri niiden pitäisi olla asian ytimessä.

Jos katsomme satelliittimittausten tuloksia, niin tämä kesä toukokuun alusta heinäkuun loppuun oli maailmanlaajuisesti hieman viileämpi kuin vastaava ajankohta vuosi sitten, mutta vuosi sitten Suomessa oli pilvistä, kylmää ja sateista. Tänä kesänä erityisen kylmää on ollut vuorostaan Australiassa, jossa toki on samaan aikaan talvi.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja vuosittainen luonnollinen vaihtelu sekä maailmanlaajuisesti että erityisesti alueellisesti on edelleen huomattavasti suurempaa kuin mitattavissa oleva ilmastonlämpeneminen. Satelliittiaikakaudella lämpenemistä on tapahtunut keskimäärin yksi asteen sadasosa vuodessa, josta puolet eli viisi asteen tuhannesosaa on IPCC:n mukaan ihmisen toiminnan aiheuttamaa.

On vähintäänkin epäilyttävää, että Satu Hassin (Aamulehti 12.8.2018) kaltainen ihminen poimii yksittäisiä alueellisia kesiä ja joskus jopa yksittäisiä sääilmiöitä todisteiksi poliittisten väitteidensä puolesta, koska hänen kokemuksellaan ja koulutuksellaan hän varmasti tietää, että ilmastossa ja sen muutoksessa puhutaan vuosikymmenten ja vuosisatojen mittaisten aikasarjojen globaaleista keskiarvoista. Yksittäisiin ajankohtaisiin tapahtumiin vetoaminen, joskus jopa keskenään ristiriitaisesti, on puhtaasti politiikkaa eikä tiedettä.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

(Tämä vastine on lähetetty Aamulehden mielipidetoimitukseen 16.8.2018.)

Arktinen kylmä on normaalia – ei kumoa ilmastonmuutosta

Kylmyys talvella on normaalia eikä millään tavoin kumoa ilmastonmuutosta, toteaa ilmastoskeptikkoina tunnetun Ilmastofoorumi ry:n puheenjohtaja Pasi Matilainen.

”Viime päivien pakkaset ovat säätä eivätkä ilmastoa. Ilmasto on pitkän aikavälin juttu”, hän kuittaa kysymykset siitä, kumoavatko kovat pakkaset ilmastonmuutoksen. ”Välillä on kylmempää, välillä lämpimämpää. Säät vaihtelevat ja ilmastot muuttuvat. Muutama kylmä päivä ei kumoa ilmastonmuutosta yhtään sen paremmin kuin muutama kuuma päivä todistaisi sen. Tosin viimekin kesänä olisi kyllä saanut olla vähän lämpimämpää.”

”Sitä paitsi ei tämä vielä mitään. Kai kaikki muistavat 70-80-lukujen talvet, jolloin oli niin kylmä, että autojen renkaatkin jäätyivät kantikkaiksi? Tietysti silloinhan kaikki pelkäsivätkin uutta jääkautta ja Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) viimeisin negatiivinen vaihe oli juuri päättymässä,” vuonna 1980 syntynyt Matilainen muistelee. ”Onneksi emme vielä ole NAO:n seuraavassa negatiivisessa vaiheessa, sillä silloin täällä olisi oikeasti kylmä.”

Se oikeasti epämiellyttävä totuus, lähdeviitteineen

Alla oleva mielipidekirjoitus on julkaistu aiemmin Ilkassa (29.01.2016), US:n Puheenvuorossa (29.01.2016), Aamulehdessä (13.02.2016) sekä kopioituna erinäisissä muissa verkkojulkaisuissa.

Vaikka yleisönosastoille tarkoitettuihin mielipidekirjoituksiin eivät tiiviin formaatin vuoksi kuulu lähdeviitteet tai muut pitkälliset perustelut, moni on lähteitä kysynyt tai niiden puutteen vuoksi suoraan julistanut kirjoituksen merkityksettömäksi, formaatista huolimatta. Joissakin netin keskusteluketjujen kommenteissa on myös nostettu esiin yksittäisiä kohtia kirjoituksesta, ja yhtälailla perustelematta ja ilman lähdeviitteitä väitetty niitä virheellisiksi ja sitä myöten tuomittu koko kirjoitus huuhaaksi.

Tähän kritiikkiin vastatakseni julkaisen kirjoituksen uudelleen täällä, lähdeviitteineen ja perusteluineen alaviitteissä. Olkaa hyvät.

Jatka artikkeliin Se oikeasti epämiellyttävä totuus, lähdeviitteineen