“Talouselämä haastatteli Taalasta aikoinaan, ja hän mainitsi tämän ilmastokeskustelun tulehtuneisuuden, presidentti Niinistö peräänkuuluttaa oikeaa tietoa, että kyllä tässä on aika monta sellaista piirrettä, jotka kertoo että joku on nyt mennyt rikki tässä keskustelussa.”

Simo Ruoho

Monet välttelevät keskustelua ilmastonmuutoksesta julkisesti.  Eikä ihme.  Sosiaalisessa mediassa törmää ilmasto-aiheisissa keskusteluissa jatkuvasti tilanteisiin, joissa keskustelu kärjistyy ja kommentointi kääntyy itse asiasta henkilöihin. Nämä keskustelut saavat helposti ikäviä sävyjä, ja johtavat ratkaisemattomiin riitatilanteisiin.  Ilmiöön liittyy ihmisten jakautuminen omiin leireihin ja vastapuolen sulkeminen keskustelun ulkopuolelle. Ihan tavatonta ei myöskään ole vastapuolen leimaaminen ja linkittäminen asiaan kuulumattomiin yhteyksiin kuten puoluekanta, elämänkatsomus tai suhtautuminen johonkin täysin muuhun asiaan. 

Tulehtunut keskusteluilmapiiri on tällä hetkellä merkittävä ongelma. Tämäkin ongelma on ratkaistavissa. Ratkaisua meille tarjaa Ilmastofoorumi ry:n varapuheenjohtaja, opettaja Simo Ruoho YLE:n toimittaja Sara Rigatellin MOT ohjelmaa varten tekemässä haastattelussa.  Heti haastattelun alussa Ruoho ehdottaa että meidän kannattaisi pyrkiä puhumaan yhdessä, ihmisiä ryhmiin luokittelematta. 

“Kyllähän tässä väki on kuitenkin huolissaan luonnosta, Suomen metsistä, puhtaudesta, puhtaasta vedestä. Meillä on monta yhtymäkohtaa mistä lähes koko kansa on samaa mieltä. Jos me saadaan heidät keskustelemaan siitä aiheesta rakentavasti, niin että siinä huomioidaan tiede, ja siinä puhutaan samaa kieltä, niin me voidaan saada yhdessä tosi paljon aikaan.”

Simo Ruoho

Yhteinen kieli ilmastokeskusteluun

Keskustelun isona haasteena on, että käytössä on kaksi toisistaan eroavaa määritelmää sanalle “ilmastonmuutos”.  

Tieteellisessä määritelmässä ilmastonmuutos on ilmakehän ominaisuuksiin tai rakenteeseen vaikuttava pitkäaikainen muutos, jolla voi olla mikä tahansa tekijä. Sillä tarkoitetaan  ilmaston lämpenemistä, ilmaston viilenemistä, nopeita ja hitaita muutoksia.

Yleiskielessä ilmastonmuutos on rajautunut tarkoittamaan ihmisen ilmaan vapauttamien kasvihuonekaasuiksi nimettyjen aineiden, ensisijassa hiilidioksidin, seurauksena tapahtuvaa, oletetusti luontaisesta vaihtelusta poikkeavaa, lämpenemistä. Eli lyhyesti ihminen lämmittää toimillaan ilmastoa. Tämä merkitys näyttäisi olevan käytössä laajalti myös mediassa ja se on päätynyt jopa perusopetuksen oppikirjoihin. 

Ilmastonmuutos ei rajaudu lämpenemiseen ja ihmiseen, Ruoho korostaa. Ihmiset ovat jostakin syystä saaneet sellaisen käsityksen, että ilmastonmuutos olisi joku yksinkertainen juttu, hän jatkaa. On helppo ymmärtää että näin erilaisista lähtökohdista on hyvin hankala keskustella ilmastonmuutoksesta, kun alusta lähtien puhutaan eri kieltä. Ei ihme että keskustelu on tulehtunutta. 

Yhteisen kielen haasteesta selviämään antaa tiede. Kun otamme yleikielessäkin jälleen käyttöön ilmastonmuutos-sanan sen tieteellisen määritelmän mukaisessa merkityksessä, voimme jälleen keskustella rauhanomaisesti eriävistä mielipiteistä huolimatta, kaikki yhdessä. Tieteessä kritiikki on perusasia, ja kriittinen keskustelu on tärkeä osa tieteen kehitystä. Tieteen määritelmää käyttäen voimme kaikki keskustella ilmastonmuutoksesta asiallisesti ja avoimesti.  Kun keskustelmme samasta asiasta, voimme lähentyä toisiamme, luopua riitelystä, löytää uusia ratkaisuja, tehdä tieteen pohjalta suunnitelmia, ja varautua järkevillä toimilla muuttuvan ilmaston tuomiin haasteisiin. 

“Ilmastokeskustelu tarvii sitä, että ihmiset alkavat ymmärtämään toisiaan ja lopettaa sen luokittelun, että ollaan jollakin tietyllä kannalla ja lukittuna siihen. Se tarvii avoimuutta, ja sitä, että tiedettä kunnioitetaan siinä keskustelussa. Tieteen kieli on kaikille yhteinen, siihen ryhmään voi kaikki lähteä.”

Simo Ruoho 

Ilmastofoorumi ry tarjoaa tähän tilaisuuden Facebookissa avoimessa ryhmässään. Tervetuloa keskustelemaan tiedettä ja kanssaihmisiä kunnioittaen!

Ilmastofoorumi ry

Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan viereisestä linkistä.

Haastattelun litterointi: Google Docs https://bit.ly/3dYyw98

Ohjelma johon haastattelu tehtiin https://areena.yle.fi/1-50278153