Viitaten seuraaviin huomioihin koskien Elina Grundströmin kolumnia Sulavat palsat ja palavat suot (HS 17.11.2015), pyytäisin oikaisemaan kolumnin virheet tai vetämään kolumnin takaisin virheiden suuresta lukumäärästä johtuen.

Ymmärrän kyllä, että kolumnissa kirjoittajalla on laajempi muotoilun vapaus kuin uutisartikkelissa, mutta kolumnissakaan ei ole hyväksyttävää välittää virheellistä tietoa, ja siitä päätellen, että Julkisen sanan neuvostokin on kolumneja ottanut käsiteltäväkseen viittaa siihen, että JSN:n journalistiset ohjeet koskevat vähintään soveltuvin osin myös kolumneja.

Käyn läpi kolumnin virheet siinä järjestyksessä, kuin ne ovat tekstissä. Mainittakoon kuitenkin, että kriittisimpiä ovat El Niñoa ja ilmastonmuutoksen nyt jo nähtävillä olevia vaikutuksia koskevat väittämät. Lainaan ensin kolumnia vahvennettuna ja annan kohtaa koskevan kommenttini perään.

”Luhta kerto [lintujen] määrän vähentyneen voimakkaasti.”

Mihin nähden? Viime vuoteen? Vuosikymmenen takaiseen? Onko luontokuvaaja pitänyt tarkkaa kirjanpitoa koko Lapin linnustosta? On tunnettua, että lintulajien kannat vaihtelevat syklisesti. Omiin havaintoihin perustuen ei voi sanoa mitään ilmastonmuutoksen vaikutuksista, vaan ainoastaan kertoa omista havainnoistaan, joiden muutokset voivat johtua syklisistä muutoksista, muista paikallisista muutoksista tai vaikkapa siitä ilmastonmuutoksesta, mutta syytä ei tosiaan niistä pelkistä omista havainnoista päätellä. Tällä perusteella tämä ei ole ”pohjoisen arassa luonnossa näkyvä ilmastonmuutoksen merkki”.

”Tutkimusten mukaan [palsojen] sulaminen on kiihtynyt eikä uusia synny samaa vauhtia kuin ennen.”

Minkä tutkimusten? Mihin nähden sulaminen on kiihtynyt? Milloin palsoista alettiin kerätä sulamistilastoja? Milloin oli ennen? Miten paljon palsoja ”ennen” syntyi ja millaisia tilastoja niistä kerättiin? Onko mahdollista, että tutkimus on lisääntynyt ja tilastointi on parantunut, joista syntyvä tilastoharha on syynä väitteeseen? Käsittääkseni palsoista ei ole kattavia tutkimuksia menneiltä ajoilta ja niitä koskeva tutkimus on pääsääntöisesti varsin tuoretta. Sellaisten pohjalta ei tällaisia johtopäätöksiä voi esittää totena.

”Nämä valtavat [Indonesian metsäpalojen] päästöt olisivat ehkäistävissä, sillä yli puolet tulipaloista kytee turvemailla, jotka on ojitettu ja kuivattu viljelymaiksi.”

Viljelymaiden tarve ei olisi Indonesiassakaan niin suuri, ellei biopolttoaineisiin tarvittaisi öljypalmuista saatavaa palmuöljyä. Lisäksi monet käsistä karanneista paloista ovat saaneet alkunsa juurikin öljypalmuviljelmien tieltä pois poltettavien sademetsien raivauksista. Nämäkin valtavat päästöt olisivat siis olleet ehkäistävissä ilman ilmastopolitiikan ajamaa biopolttoainevillitystä, mutta ymmärrän kyllä, miksi moinen pikkuruinen yksityiskohta unohtui mainita.

”… ilmastonmuutoksen voimistama kuiva ja kuuma El Niño -sääilmiö …”

Lähdeviite? Tiettävästi yhdessäkään vertaisarvioidussa tutkimuksessa ei ole arveltu, esitetty tai osoitettu ilmastonmuutoksen voimistavan El Niñoa. Itse asiassa El Niño, La Niña ja Tyynenmeren oskillaatio ovat edelleen niin huonosti tunnettuja, että yksikään ilmastomalli ei kykene niitä mallintamaan eikä siten myöskään ennustamaan.
Kuten Helsingin Sanomatkin 16.11. kirjoitti, WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud kyllä arveli WMO:n tiedotteessa, että ilmastonmuutos ja El Niño voivat vaikuttaa toisiinsa ja muovata toisiaan (interact and modify), mutta konditionaali ja sanavalinnat olivat tässä merkityksellisiä. Vuorovaikutus ja muovaaminen voi tarkoittaa mitä tahansa, aina mitättömistä muutoksista sekä heikentämiseen että voimistamiseen. Missään tapauksessa ”voivat vaikuttaa toisiinsa” ei ole yksi yhteen sama asia kuin Grundströmin ”ilmastonmuutoksen voimistama El Niño”.

”Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä makean veden ja viljelysmaan ehtyminen ovat ihmiskunnan suurin uhka. Ne eivät enää ole kaukaisia tulevaisuuden ilmiöitä, vaan vaikeasti pysäytettäviä prosesseja, jotka ovat jo alkaneet.”

Miten tämä viljelysmaan ehtyminen käytännössä tänä päivänä näkyy, miten ne ovat jo alkaneet? Tilastojen mukaan viljelysmaa on kyllä globaalisti hieman vähentynyt, mutta ei siksi, etteikö entisillä alueilla olisi voitu olosuhteiden puolesta viljellä edelleenkin, vaan siksi, että hehtaarisadot ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan, eikä yksinkertaisesti ole tarvittu yhtä paljon viljelysmaata tuottamaan yhä enemmän satoa kuin aikaisemmin. Osasyynä satojen kasvuun on muuten ollut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu, joka toimii kasvien lannoitteena ja vähentää niiden vedentarvetta.

Ilmastonmuutos ei siis mitenkään liity viljelysmaan vähenemiseen nykyisin. Itse asiassa hiilidioksidin lisääntymisen johdosta vähenevä vedentarve voi jopa lisätä viljelysmaaksi kelpaavia alueita tulevaisuudessa.

”Merenpinnan nousu, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, ilmastopakolaisuus ja Golfvirran muutokset ovat nähtävissä jo nyt.”

Miten merenpinnan nousu on nähtävissä jo nyt? Tilastojen mukaan siinä ei ole tapahtunut nousunopeudessa ei ole tapahtunut muutoksia ”ilmastonmuutoksen” aikana, vaan nousunopeus on esiteollisen ajan tasolla. Edelleen esimerkiksi Suomessa maanpinnan kohoaminen on merenpinnan nousua nopeampaa, jolloin Suomen rannikolla merenpinta itseasiassa laskee.

Miten sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on nähtävissä jo nyt? Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n SREX-raportin mukaan ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen välillä ei ole havaittu yhteyttä. Sellaisesta yhteydestä ei kerro myöskään IPCC:n viides arviointiraportti AR5. Emmekö voi luottaa IPCC:iin?

Miten ilmastopakolaisuus on nähtävissä jo nyt? Yhtään ilmastopakolaista ei ole vielä nähty missään, vaikka ennusteiden mukaan heitä piti olla jo 50 miljoonaa vuoteen 2010 mennessä. Tiettävästi yksi kiribatilainen mies tosin haki pakolaisstatusta Uudesta-Seelannista ilmastonmuutokseen vedoten, mutta hakemus evättiin, koska perusteita sille ei ollut. Syyrialaiset puolestaan pakenevat sotaa eivätkä ilmastoa.

Miten Golfvirran muutoksen ovat nähtävillä jo nyt? Golfvirran heikentymisestä kertonut äskettäinen tutkimus perustui vuosien 2009 ja 2010 eli kahden vuoden havaintoaineistoon, joka kokonaisuudessaan ajoittui Atlantin 65-70 vuotisen luonnollisen oskillaation (AMO) laskukäyrälle. Maailman meteorologisen järjestön WMO:n mukaan lyhin ilmastollinen ajanjakso on 30 vuotta. Kahden vuoden havaintoaineistosta monivuosikymmenisen syklin yhdestä osasta tuskin kannattaa kovin rohkeita johtopäätöksiä vetää.

Todellisuudessa mitään näitä vaikutuksia ei ole ”nähtävissä jo nyt”, ja tuskin tulevaisuudessakaan.

”Kokous on niin tärkeä, että suomalaisten pitäisi kerääntyä Helsinki-Vantaan lentokentälle veisaamaan virttä ”Jumala ompi linnamme”, kun ilmastoneuvottelijamme lähtevät matkaan.”

Millä tavoin kolumnisti uskoo mielikuvitusolentoon vetoamisen auttavan poliittis-luonnontieteellisen kysymyksen ratkaisemisessa? Eihän tämä liity asiaan millään tavalla.

”Liian harva suomalainen edes tietää Pariisin kokouksesta. Ilmastonmuutos hukkuu julkisuudessa kerta toisensa jälkeen pienempien kriisien ja kohujen alle.”

Ilmastofoorumi ry:n mediaseurannan (jonka tulokset julkaistaan pian) mukaan ilmastonmuutosta käsiteltiin tai se mainittiin pelkästään lokakuun aikana kolmessatoista suomalaisessa mediassa yhteensä 147 kertaa. Pelkästään Helsingin Sanomissa se oli jutun aiheena tai osana juttua 35 kertaa lokakuun aikana eli useammin kuin kerran päivässä. Yrittääkö kolumnisti sanoa, että kotimaista mediaa ei enää lueta?

Ystävällisin terveisin,

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

Facebook-kommentit

kommentti(a)

Share This