Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) kirjoitti tiistaina 3.12. Ilkassa, ettei ilmastonmuutoksen suhteen olisi aihetta hämmennykseen, vaan että tieteellinen näyttö asiasta olisi selvä. Vaikka Tynkkynen viittaa asiassa ilmastopaneeli IPCC:n uuteen raporttiin, niin juurikin kyseisen raportin mukaan asia on kaikkea muuta kuin selvä.
On totta, että uudessa raportissaan IPCC arvioi ihmiskunnan aiheuttaneen vähintään puolet vuosien 1951-2010 välisestä lämpenemisestä 95% todennäköisyydellä, kun edellisessä raportissa todennäköisyys oli 90%. Samalla IPCC kuitenkin laski arviotaan lämpenemisen suuruudesta vuosina 1951-2012 lähes puoleen aiemmasta, jolloin ihmisen osuudeksi lämpenemisestä jää 0,06-0,12 astetta vuosikymmenessä.
IPCC:n mukaan viimeisen 15 vuoden aikana on ilmasto on lämmennyt 0,05 astetta vuosikymmenessä. Joidenkin mittaussarjojen mukaan viimeisten 15 vuoden muutos on nolla. Jos trendi jatkuisi, muutos olisi puoli astetta vuosisadassa, josta siis ”vähintään puolet” ihmisen syytä.
Ilmastokeskustelun kannalta tärkein yksittäinen arvo on ns. ilmastoherkkyys, eli kuinka paljon hiilidioksidimäärän kaksinkertaistuminen aiheuttaa lämpenemistä. IPCC:n edellisessä raportissa sen vaihteluväliksi arvioitiin 2-4,5 astetta ja parhaaksi arvioksi 3 astetta. Uusimmassa raportissa vaihteluväli on 1,5-4,5 astetta. Lisäksi IPCC toteaa, että ”parasta arviota ilmastoherkkyydelle ei voida enää antaa, koska arvioitujen todisteiden ja tutkimusten välillä ei vallitse yhteisymmärrystä.”
Lämpenemisarvioissa IPCC on siis korjannut alaspäin eikä yhteisymmärrystä tärkeimmästä arvosta enää löydy, mutta silti Tynkkynen vetoaa IPCC:een väittäessään, että tieteellinen näyttö olisi selvä. Lukikohan hän raporttia lainkaan?
Tieteellistä selvyyttä Tynkkynen havainnollistaa kysymällä, että jos sadasta maailman parhaasta kirurgista 99 suosittelee leikkausta ja 1 ei, niin kumpaa neuvoa noudattaisimme. No, jos kyseisen yhden ”kirurgin” nimi olisi vaikkapa Gregor Mendel, Ludwig Boltzmann tai Galileo Galilei, joita aikanaan pilkattiin tai jopa vainottiin sittemmin todistetusti oikeaan osuneiden tutkimustensa vuoksi, niin valinta olisi jälkiviisauden valossa selvä.
Valitettavasti olemme kuin Galilein aikalaiset eikä meillä vielä ole jälkiviisauden suomaa etua käytössämme. Mutta kuten Galilein aikalaiset, myös me voimme tehdä omat johtopäätöksemme vertailemalla osapuolten toimintatapoja. Galilei teki tieteellistä tutkimusta ja perusteli johtopäätöksensä. Hänen vastustajansa puolestaan vetosivat uskonnolliseen käsitykseen, sen kummemmin perustelematta.
Vaikka nykyisin ilmastoa tutkivatkin ihan oikeat tiedemiehet, kuten Galileo Galilei, ilmastonmuutoksen katastrofaalisuutta julistavat lähinnä Oras Tynkkysen, muiden Vihreiden, Greenpeacen ja muiden aktivistien tapaiset ryhmät, jotka vähät välittävät tiedemiesten epävarmuuksista ja väittävät kivenkovaan ”tieteellisen näytön” olevan selvän, sen kummemmin perustelematta. Skeptikot sen sijaan yrittävät tuoda esiin nimenomaan niitä tieteellisiä tutkimuksia ja niiden epävarmuuksia, jotka puhuvat ihan muuta kieltä kuin aktivistien tuomiopäivän julistus.
Aika ja ilmasto näyttävät kumpiko ryhmä oli oikeassa, mutta ainakin itse kuuntelen skeptikkoja juuri siksi, että he perustelevat ja todistavat väitteensä, eivätkä vain julista yhtä totuutta, kuten aktivistit. Ja skeptikoiden mukaan ilmastopaniikille ei ole perusteita, vaan nykyisestä ilmastopolitiikasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Skeptikot eivät kiistä ihmisen vaikutusta ilmastoon, mutta eivät niele pureskelematta väitteitä sen suuruudesta ja katastrofaalisuudesta. Ilmastokriisiä ei ole.
Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
Päivitys: Ilkka julkaisi tämän kirjoituksen 10.12.2013.