Kantelu Julkisen sanan neuvostolle

Kantelu Julkisen sanan neuvostolle STT:n uutisesta ”Ilmastonmuutos kirittää tappavia tauteja”, 20.11.2008

STT:n uutinen ”Ilmastonmuutos kirittää tappavia tauteja” julkaistiin useissa kotimaisissa tiedotusvälineissä torstaina 20.11.2008. Allekirjoittaneella ei ole pääsyä STT:n uutisointiin suoraan, mutta päätellen siitä, että uutinen on identtinen eri tiedotusvälineissä, tämän kantelun aihe on ilmeisesti mukana STT:n alkuperäisessä uutisessa. Kantelu koskee Journalistin ohjeiden kohtia 8 (”Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.”), 10 (”Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.”), 11 (”Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.”) ja 12 (”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.”).

Uutinen käsittelee australialaisen Lowy-instituutin julkaisemaa yhteenvetoa (policy brief), johon uutinen viittaa ”tuoreena tutkimuksena,” mikä on uutisen ensimmäinen totuudenvastainen väite. Tietolähteeseen ei myöskään ole suhtauduttu kriittisesti, vaan poliittisen päätöksenteon tueksi tarkoitettuun yhteenvetoon on suhtauduttu ja se on esitetty tieteellisenä tutkimuksena.

Uutisessa kerrotaan, että ”Esimerkiksi Tuvalun pienessä saarivaltiossa Tyynellämerellä tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja muuttamaan Uuteen-Seelantiin ilmaston lämpenemisestä johtuvan merenpinnan nousun vuoksi.” Tämä on uutisen toinen totuudenvastainen väite, sillä väitettyä merenpinnan nousua ei ole Tuvalulla havaittu. Tietoa ei ole tarkistettu, ja se on sepitteellistä aineistoa, jota yleisö ei voi erottaa uutisen pohjalta tosiasioista.

Australialaisen Flindersin yliopiston laitos, National Tidal Facility (NTF), on seurannut useiden Tyynenmeren saarivaltioiden, myös Tuvalun, merenpinnan tasoa 1990-luvulta lähtien, eikä normaalista poikkeavaa vaihtelua ole todettu. NTF:n mittauslaite on ollut Tuvalun pääatollilla vuodesta 1993. NTF:n varajohtajan Bill Mitchellin mukaan Tuvalun tulviminen johtuu maankäytöstä ja erityisesti siitä, että toisen maailmansodan aikana amerikkalaiset kaivoivat valtaosan atollista salaiseksi lentokentäksi eivätkä ole tuvalulaisten pyynnöistä huolimatta korjanneet jälkiään vieläkään[1].

Myöskään uutisen varsinaisesta aiheesta eli Lowy-instituutin yhteenvedon väitteestä, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen kirittää tappavia tauteja kuten malariaa, ei ole tieteellistä varmuutta. Esimerkiksi fil.tri Lena Huldénin syksyllä hyväksytty väitöskirja ”The decline of northern malaria and population dynamics of Plasmodium vivax” [2] viittaa siihen, että vuoden keskilämpötila ei vaikuta malarian levinneisyyteen vaan kyse on sosiaalisista olosuhteista kuten kotitalouden koosta. Myös tässä tietojen tarkastus on ollut puutteellista.

Kyseinen STT:n uutinen on julkaistu ainakin seuraavilla sivuilla:
– http://www.kaleva.fi/plus/Tutkimus__Ilmastonmuutos_kiritt%E4%E4_tappavia_tauteja_765337+0
– http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/Tutkimus+Ilmastonmuutos+kiritt%E4%E4+tappavia+tauteja/115838
– http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=2&d=45779
– http://www.savonsanomat.fi/uutiset/ulkomaat/tutkimus-ilmastonmuutos-kiritt%C3%A4%C3%A4-tappavia-tauteja/289952

Lähteet:
[1] http://nzclimatescience.net/index.php?option=com_content&task=view&id=14&Itemid=1
[2] http://www.metla.fi/dissertationes/df73.htm

Kantelun tekijä:

Ilmastofoorumi ry
Puheenjohtaja Pasi Matilainen
etunimi.sukunimi at ilmastofoorumi.fi

Avoin kirje ministeri Paula Lehtomäelle

Arvoisa ministeri,

Esiinnyitte lauantaina TV1:n Ykkösaamussa ja esititte energiayhtiöiden päästökaupan myötä saamiin ansiottomiin voittoihin eli ns. windfall-voittoihin puuttumista esimerkiksi verolla.

Päästökaupan tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä siten, että paljon hiilidioksidia tuottavista energiamuodoista tulee kalliita kalliita ja vähäpäästöisistä suhteessa edullisia. Vähäpäästöiset energiamuodot ovat siis energiayhtiöille tuottoisampia, mikä kannustaa yhtiöitä tuottamaan niitä suuripäästöisten sijasta. Se on siis päästökaupan tarkoituksellinen tulos.

Jos valtio ryhtyy verottamaan tai muuten leikkaamaan vähäpäästöisten energiamuotojen voittoja, eikö päästökaupan tavoite tule samalla tehtyä tyhjäksi? Jos vähäpäästöisten energiamuotojen tuottaminen ei saa olla kannattavampaa kuin suuripäästöisten, yhtiöillä ei enää ole taloudellista kannustinta vähäpäästöisen energian tuottamiseen.

Windfall-veron mahdolliseksi käyttökohteeksi esititte uusiutuvan energian rakentamista. Lisäisitte siis valtion taholta uusiutuvan energian tuotantovälineiden kysyntää, mikä nostaisi niiden hankintahintaa. Lisäisitte verovaroilla myös uusiutuvan energian tarjontaa, mikä alentaisi sen myyntihintaa. Molemmat tulokset tekisivät uusiutuvan energian tuottamisesta vähemmän kannattavaa yksityisille yrityksille. Se ei liene myöskään toivottu tavoite.

Jos päästökauppa mielestänne tuottaa ansiottomia voittoja yhtiöille, joihin valtion on mielestänne puututtava ja samalla tehtävä päästökaupan väitetyt hyödyt tyhjiksi, voitaneen kysyä mitä järkeä koko päästökaupassa ylipäätään on? Windfall-veron myötä sen ainoa konkreettinen seuraus olisi energian kuluttajahintojen kallistuminen kautta linjan. Eikö tällöin olisi aiheellista purkaa koko päästökauppajärjestelmä?

Mainitsitte Ykkösaamussa ilmastonmuutoksen konkreettisina seurauksina hirmumyrsky Katrinan ja Tyynenmeren saarten pelot merenpinnan noususta. Nämä ovat toistuvia iskulauseita ilmastonmuutoksen vastaisia toimia perusteltaessa, mutta voitteko todistaa väitteenne? YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreimman arviointiraportin (IPCC WG1 AR4) käsittelemien tutkimusten määräaika oli vuonna 2005, jonka jälkeenkin on tehty paljon tutkimusta.

Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavatkin, että hiilidioksidin lisääntyminen ei ole yhteydessä hirmumyrskyjen määrään tai voimakkuuteen. Lisäksi on osoitettu, että esimerkiksi Tyynenmeren Tuvalu-saaren tulvimisella on enemmän tekemistä maankäytön aiheuttaman eroosion kuin merenpinnan nousun kanssa. Tilastot osoittavat myös, että vaikka hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on lisääntynyt jatkuvasti, hirmumyrskyt eivät ole lisääntyneet tai voimistuneet, merenpinnan nousu ei ole kiihtynyt normaalista eikä ilmasto ole itseasiassa lämmennyt yli kymmeneen vuoteen, vaan on saattanut jopa hieman viilentyä.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
www.ilmastofoorumi.fi

Avoin kirje kansanedustajille

Arvoisa kansanedustaja!

Käsitellessänne Matti Vanhasen II hallituksen selontekoa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi, pyydän ystävällisesti Teitä ottamaan huomioon seuraavan näkemyksen.

Ilmastonmuutosta koskevassa tieteessä on vielä paljon epävarmuuksia ja epäselvyyksiä. Esimerkiksi YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa uusimmassa arviointiraportissaan aerosoleilla olevan jopa moninkertaisen viilentävän vaikutuksen verrattuna kasvihuonekaasujen lämmittävään vaikutukseen, mutta aerosoleja koskeva tieteellinen ymmärrys on IPCC:n mukaan vielä erittäin vähäistä. (IPCC WG1 AR4, Table 2.11)

Sama koskee muunmuassa pilvien vaikutusta ilmastoon, vielä ei voida tieteellisesti osoittaa johtuvatko pilvisyyden muutokset ilmaston lämpenemisestä, aiheuttavatko pilvisyyden muutokset lämpenemistä vai onko kyse molempien yhdistelmästä ja missä suhteessa. Tästä johtuen tietokonemallinnuksissa pilvisyys oletetaan muuttumattomaksi tai muutokset oletetaan lämpenemisen funktioksi ja positiiviseksi takaisinkytkennäksi (positive feedback).

Vaihtoehtoisia tai täydentäviä teorioita ovat esittäneet muiden muassa MIT:n meteorologian professori Richard Lindzen, jonka iiris-teorian mukaan pilvet toimisivat negatiivisena takaisinkytkentänä (negative feedback), ja Tanskan avaruustutkimusinstituutin johtaja Henrik Svensmark, jonka teoriaa kosmisen säteilyn vaikutuksista pilvien muodostumiseen tutkitaan parhaillaan Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERN:issä. Lindzenin teoria viittaisi vahvistuessaan maapallon ilmaston luultua suurempaan itsesäätelevyyteen ja Svensmarkin puolestaan auringon luultua suurempaan vaikutukseen.

IPCC:n uusin arviointiraportti (WG1 AR4) pitää ihmisen hallitsevaa vaikutusta ilmastonmuutokseen todennäköisenä. Se ei kuitenkaan ole IPCC:nkaan mukaan kiistatonta. Vaikka IPCC ei edes ota huomioon Lindzenin, Svensmarkin ja monien muiden tutkimuksia, se silti myöntää tieteellisessä tiedossa olevan edelleen lukuisia epävarmuuksia ja puutteita.

Hallituksen strategia tähtää 20% kasvihuonekaasupäästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tämä tarkoittaa vuonna 2020 jopa tuhannen euron lisälaskua yksittäiselle kotitaloudelle. Vuoden 2050 päästövähennystavoite on 60-80% vuoden 1990 tasosta.

Entä jos käykin niin, että jatkuvasti lisääntyvä tieteellinen tieto vahvistaa vuoteen 2020 mennessä jonkin tai joidenkin vaihtoehtoisista teorioista olevan lähempänä todellisuutta kuin nykyisin suosiossa oleva teoria?

Tämä on hyvin mahdollista, sillä esimerkiksi Svensmarkin teorialle odotetaan vahvistusta CERN:in CLOUD-kokeista vasta 2010-luvun alkupuolella. Lisäksi empiirinen aineisto laajenee. Kymmenen vuoden päästä satelliittiaikakauden tarkat mittaussarjat ovat 33% nykyistä pidemmät.

Jos pystytämme ilmastonmuutoksen vastaisen pakkokoneiston nyt ja vuonna 2020 toteamme olleemme väärässä, onko koneisto purettavissa helposti? Voimmeko irtautua kansainvälisistä ilmastosopimuksista tai lakkautetaanko ne? Onko väärässä olemisen vaihtoehtoa edes otettu huomioon? Hallituksen selonteko ei sitä ainakaan mainitse. Olemmeko laittamassa kaikkia munia samaan koriin?

Mitä tällöin tehdään jo toteutetuille toimenpiteille? Maksavatko kotitaloudet edelleen tuhat euroa vuodessa ilmastolisää? Saavatko ne takaisin väärin perustein perittyjä maksuja?

Mitä tällöin tapahtuu hiilivuotona kehittyviin maihin karanneille työpaikoille? Mitä tapahtuu valtavien tukijärjestelmien varaan rakennetuille uusiutuvien energiamuotojen yrityksille ja työpaikoille? Olemmeko jo luomassa seuraavaksi energiakuplaa talouden riesaksi, kun nykyinenkin talouskriisi on vielä selvittämättä?

Hyvä strategia pyrkisi varmistamaan kansalaisten jatkuvan hyvinvoinnin kaikissa olosuhteissa. Jättämällä konkreettisia ja todellisia mahdollisuuksia huomiotta hallituksen selonteko ei ole hyvä strategia. Se on huono linjaus, joka pahimmillaan maksaa paljon ja antaa vähän.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

Lisäys klo 15:22: Avoin kirje huomioitu Uudessa Suomessa.