Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta
Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.
Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset
Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.
Tule mukaan
Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.
Lahjoita Ilmastofoorumille
Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.
Skeptikon käsikirja
Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.
NIPCC:n ilmastoraportti
Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.
Ilmastoskeptikoiden ansiosta...
”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.
Tieteellinen epävarmuus
Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.
Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.
Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.
Suomen osuus ilmaston lämpenemisestä vähintään 0,00 astetta
Selatessani blogistania lukaisin Carbon Counteria, jossa oli mielenkiintoinen juttu maailman suurimman energian kuluttajamaan, Kiinan, energian kulutuksesta. Tuon jutun juoni oli kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että huolimatta suhteellisesta kasvusta Kiinassa ei ole merkkejä sellaisesta uusiutuvan energian vallankumouksesta, josta satuhassit ja muut punavihreät kellokkaat aina välillä
yrittävät todistaa. Viereisessä kuvassa on esitetty punaisella palkilla Kiinan primäärienergian kulutuksen keskimääräinen kasvu vuodessa viimeisen 10 vuoden aikana. Sinisellä palkilla on esitetty tuuli- ja aurinkovoiman osuus siitä viime vuoden aikana. Tuuli- ja aurinkovoiman ennätyskasvu riitti siis noin viiden prosentin osuuteen primäärienergian kulutuksen keskimääräisestä kasvusta. Markkinaehtoisesti kannattamattomien uusiutuvien energialähteiden vallankumousta ei taida puhjeta edes tuuli- ja aurinkovoimateollisuuden supervallassa?
Carbon Counterin sivuilta eksyin jälleen kerran BP:n vuotuisen energiakatsauksen sivuille. Sieltä ladatusta taulukosta selvisi taas muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia, joista muutaman jaan tässä lukijoille.
Arvatkaapa, kuinka ”hyvä” Suomi oli viime vuonna ns. uusien uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Tarkoitan siis uusilla uusiutuvilla maalämpöä, biopolttoaineita, aurinkovoimaa ja tuulivoimaa. Vanhastaan käytetty vesivoima ei siis kuulu nyt joukkoon, vaikka se on mielestäni uusiutuvista selvästi paras. BP:n tilastojen mukaan Suomessa kulutetusta primäärienergiasta 11% tuotettiin noilla ”uusilla uusiutuvilla”, ja tuo prosenttiluku oli neljänneksi korkein maailmassa. Edelle pääsevät vain Tanska (24%), Portugali (15%) ja Espanja (12%). Energian suurkuluttajat Kiina (2%), Yhdysvallat (3%), Intia (2%) ja Venäjä (0%) jäävät kauas jälkeen. Ne luottavat energiahuollossaan lähinnä öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun, eikä niillä muuta markkinaehtoisesti järkevää vaihtoehtoa olekaan pitkään aikaan, ellei jossainpäin keksitä sellaista uutta energialähdettä, joka syrjäyttäisi em. fossiiliset hinnalla ja olisi lähes välittömästi monistettavissa valtavaan tuotantoon.
Pikanttina yksityiskohtana voisi vielä mainita, että yli miljardin asukkaan Afrikassa em. uusista uusiutuvista saadaan energiaa saman verran kuin Suomessa. Ehkä Afrikassa aurinko ei paista tai tuule kuin Suomessa?
Ilmastonmuutoksesta äärimmäisen huolestuneena katsoin vielä BP:n tiedot hiilidioksidipäästöistä maittain. Suomen päästöt olivat vuodesta 2013 vähentyneet 6,5 %lla eli 3,3 miljoonaa tonnia. Siitä huolimatta maamme osuus maailman päästöistä oli edelleen hurjat 0,1 %. Joudumme siis ottamaan ilmastotieteen vallitsevan paradigman mukaan vähintään sen osuuden ihmiskunnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Laskujeni mukaan se on tähän mennessä vähintään 0,000375°C, vaikka mummon lämpömittarista tuota syyllisyyttä ei voi havaita. Ja muistetaanhan, että osa tutkijoista on sitä mieltä, että lämpenemisestä paljon isompi osa selittyy ilmaston luonnollisella vaihtelulla, jolloin syyllisyytemme voi olla vain asteen sadastuhannesosia.
 |
| Helenin Hanasaaren hiilikasoja ja nostureita |
BP:n tilastojen mukaan Suomen vuosittaisiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna muutamat maat ovat aika paljon kovempia päästäjiä. Niillä kuluu aikaa Suomen vuosittaisiin päästöihin ajallisesti suhteutettuna
- Kiinalla 43 tuntia
- Yhdysvalloilla 70 tuntia
- Intialla 8 päivää
- Venäjällä 11 päivää ja
- Saksalla 22 päivää.
Willie Soon mitätöinnin kohteena
Olen tutustunut Willie Sooniin lähinnä ICCC-ilmastokokousten videoesitysten kautta. Mies vaikuttaa asiastaan innostuneelta ja huumorintajuiselta. Tähän nähden on yllättävää se virtuaalisen virtsan määrä, joka hänen päällensä on kaadettu netissäkin. On kuitenkin […]
ICCC10
Kriittis-republikaaninen ilmastokonferenssi ICCC10 pidettiin torstaina 11. ja perjantaina 12.6.2015, eli tilaisuus päättyi eilen tätä kirjoitettaessa. Edellisestä tapahtumasta tein laajan katsauksen, josta linkit sitten hävisivät muuttuneiden video-osoitteiden vuoksi. Tässä esittelenkin vain […]
Sähköauto ei toimi Bhutanissakaan
Reuters uutisoi (Linkki), etteivät sähköautot menesty Bhutanissakaan. Toisaalta saamme tietoa, että Bhutanissa Nissan Leaf -sähkötaksi liikkuu latausten välillä vain 50 km, eikä luvattua 170 km (Linkki). Latausaika on neljä tuntia. […]