Ei tuloksia
Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.
Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta
Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.
Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset
Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.
Tule mukaan
Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.
Lahjoita Ilmastofoorumille
Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.
Skeptikon käsikirja
Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.
NIPCC:n ilmastoraportti
Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.
Ilmastoskeptikoiden ansiosta...
”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.
Tieteellinen epävarmuus
Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.
Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.
Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.
Kesä tulee Kilpisjärvellekin
Uudenmaan asukkina ja siellä luontoa seuraavana olen tietysti bloggauksissani painottanut paljon kotiseutuani. Näin oli myös edellisessä kirjoituksessa, jossa vaimoni pyynnöstä tarkastelin yli 20 asteen maksimilämpötilan päivien esiintymistä Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan sääaseman ja
 |
| Tunturikoivu puhkeaa lehteen |
omien mittausteni valossa.
Korjataanpa asiaa vähän tasapuolisemmaksi ainakin pohjois-etelä -akselilla. Sain nimittäin Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologiselta asemalta tänään mielenkiintoisen sähköpostiviestin, mistä osa seuraavassa:
Keräämäni aikasarja tunturikoivun lehtimisestä eli hiirenkorvalle tulemisesta Kilpisjärvellä on napapiirin pohjoispuolisen alueen pisin sarja (43 vuotta) koko Fennoskandiassa. Aloin kerätä koivudataa ensimmäistä kertaa kesällä 1973 eli aikana, jolloin murehdittiin ilmaston kylmenemistä. Olen jatkanut työtä vuosittain samalla alueella. En ole sovittanut kuvan pistejoukkoon mitään matemaattista mallia, koska mielestäni originaalidatasta näkyy paljaalla silmällä kaikki oleelliset asiat.
Hyvää kesää Ilmastorealismia-palstan lukijoille! Antero
Viestin lähettäjä on kyseisen aseman pitkäaikainen johtaja, professori Antero Järvinen, joka ystävällisesti antoi luvan lainata viestiä Ilmastorealismissa. Viestin mukana tuli alla oleva selkeä graafi tunturikoivun puhkeamisesta hiirenkorvalle Kilpisjärvellä.
 |
| Mitä suurempi luku pisteellä on pystyakselilla, sitä myöhemmin hiirenkorvat tuona vuonna puhkesivat. |
Jos oikein tuota graafia tulkitsen, tänä vuonna hiirenkorvat ilmestyivät kesäkuun 22. päivän seutuvilla. Se näyttäisi olevan noin viikkoa tuon 43 vuoden havaintojen mediaania myöhemmin. Tunturikoivu siis luottaa siihen, että kesä alkaa Kilpisjärvelläkin. Melkoista on kyllä vaihtelu vuosien välillä – yli 30 päivää.
NOAA: El Niño ei alkanutkaan viime vuonna
Lueskellessani WUWT-sivustoa törmäsin tietoon (Linkki), että NOAA on onnistunut hävittämään jo alkaneeksi ilmoitetun El Niñon uudella aineiston käsitelyllään. Kuvassa 1 näkyy toukokuulta ONI-indeksi ja kuvassa 2 näkyy uusi tilanne. Olen […]
Uskovaisella orastaa epäilys kesän tuloon?
Iltapäivälehdet ovat jo muutaman kerran kysyneet meteorologeilta, milloin kesä alkaa. Milloin vaikkapa Etelä-Suomeen saadaan ensimmäiset hellepäivät? Helteet ovat kieltämättä olleet kateissa ainakin Helsingin pohjoispuoliselta Uusimaalta. Minun sääasemani on näyttänyt korkeimmillaan lämpötilaa 23.9 °C, mikä tapahtui lauantaina 13.6.
 |
| Tilanne 25.6.2015 mennessä |
Vaimoni, jota hellepäivien puuttuminen ei ole häirinnyt ollenkaan, kuitenkin oli kiinnostunut sellaisista tavanomaisen lämpimistä alkukesän päivistä, joina lämpötila kipuaisi sentään yli rajan +20 °C. No minähän jouduin ne laskemaan, ja tähän mennessä niitä on kertynyt neljä kappaletta. Se ei ole paljoa, sillä keskimäärin touko- ja kesäkuussa on näillä seuduilla tuon rajan ylittäviä päiviä noin 20. Näin siis Helsinki-Vantaalla olevan sääaseman vuodesta 1959 alkaneen mittaushistorian mukaan. Laitanpa tuon tilaston kaikille näkyviin viereiseen kuvaan, josta myös selviää se melkoinen luonnollinen vaihtelu, mikä on tyypillistä Etelä-Suomen alkukesille.
 |
| Blogistin viinirypäleiden nuput 25.6.2015 |
Sääennusteita silmältyäni epäilen Helsinki-Vantaan sääaseman lämpömittarin mittaavan yli 20 asteen lämpötilan vielä 30.6. ja ehkä myös 29.6. Enempää noita päiviä ei ehdi ennen heinäkuuta tulla, joten tänä vuonna jäämme siis 5 – 6 päivän lukuun. Se on toiseksi alhaisin luku viimeisen 56 vuoden aikana. Vuonna 1991 oli heinäkuun alkuun mennessä vain kaksi yli 20 asteen päivää, mutta kannustukseksi kerrottakoon, että kesä tuolloin repesi vasta heinäkuun toisena päivänä. Siitä alkaen noita oikeita kesäkelejä riittikin sitten lähes joka päiväksi aina syyskuun 3. päivään asti.
Kenties näemme nytkin jotain samanlaista? Toivotaan niin, sillä muuten punavihreän kuplan Helsingin Iso-Roban alkanut ilmastokatutempaus voi hyytyä ilmastollisista syistä, ja minun takapihallani viinirypäleet eivät ehdi kypsyä. Eivät muuten ehtineet viime kesänäkään! Olenko uskonut liian lujasti ilmastonmuutokseen? Ei p.rk.l… En takuulla repinyt turhaan muutama vuosi sitten kaunista suomalaista puutarhaani auki ja tehnyt siitä keski-eurooppalaista viinitarhaa?!?
Ei auta itku ilmastomarkkinoilla. Data voittaa aina!
Olen saanut sähköpostia useammalta Ilmastorealismin lukijalta koskien graafiani taannoisessa bloggauksessa. Panenpa tuon graafin heti tähän alle, jotta tämän lukijat pääsevät juonesta kiinni.
 |
| Kuva 1 |
Yksi lukija moittii minua ns. kirsikanpoiminnasta, koska en näytä ko. RSS-aikasarjaa pidemmältä ajalta. Hän epäilee, että haluaisin peitellä lämpenemistä.
No, en halua peitellä mitään. Olen aiemmissa bloggauksissa näyttänyt ainakin seitsemää merkittävää aikasarjaa niiden alkuvuodesta alkaen, eikä minulla ole niiden perusteella epäilystä siitä, etteikö keskimääräinen ilmastomme – siis globaalisti – olisi viimeisen 100 – 200 vuoden aikana hieman lämmennyt. Nyt vain tuolla graafilla haluttiin näyttää aivan muuta. Sillä osoitin, että RSS-satelliittimittausten mukaan lämpeneminen on pysähtynyt noin 18 vuotta sitten, jos hyväksymme kriteeriksi lineaarisen trendin. RSS-data kertoo niin, enkä asialle mitään voi. Eivät sille muutkaan enempää mahda, sillä tuo minun graafinihan on kenen tahansa haastettavissa omalla laskelmalla.
Kahdessa muussa sähköpostissa epäiltiin, että käytän tarkoituksellisesti RSS-sarjaa, joka kirjoittajien mukaan poikkeaa muista. Näiden muiden mukaan lämpeneminen kirjoittajien väittämän mukaan jatkuu ellei ole peräti kiihtynyt. Näille sähköpostiystävilleni tarjoan seuraavan graafin, joka osoittaa, että viisi merkittävintä amerikkalaista ja eurooppalaista aikasarjaa ml. RSS ovat täysin yksimielisiä lämpenemisen hidastumisesta ja jopa pysähtymisestä.
 |
| Kuva 2 |
Yllä olevassa kuvassa on esitetty viiden eri sarjan (HadCRUT4, GISS, NCDC, UAHv6beta ja RSS) lämpenemisvauhdit 10 vuoden jaksoissa vuodesta 1980 alkaen. Miksi ei pidemmältä ajalta? Siksi, että vasta tuolta ajalta meillä on edes jotenkin globaalisti kattavia satelliittimittauksia (RSS ja UAH). Graafin kuvaajat siis kertovat lämpenemisvauhdin yksittäisen kuvaajalla olevan pisteen edelliseltä 10 vuodelta (esim. tammikuun alusta 2000 joulukuun loppuun 2009, jota edustava piste löytyy mustalla merkitystä HadCRUT-sarjasta vuoden 2009 lopusta arvolla 0).
Nuo kaikki viisi sarjaa ovat täysin yksimielisiä siitä, että lämpeneminen oli voimakkainta noin 1992 – 2001, ja siitä alkaen lämpeneminen hidastui. Mikään sarja ei osoita lämpenemistä vuosina 2004 – 2013. Vuoden 2014 puolivälistä alkaen edellisen 10 vuoden jakso osoittaa taas pientä lämpenemistä. Tuo johtunee Tyynenmeren el-Nino -ilmiöstä, joka saattaa kiihdyttää lämpenemistä vielä vajaan vuoden ajan, mutta yleensä sen jälkeen alkava la-Nina -ilmiö laskee nousun taas nollaan vuoden tai parin sisällä. Vaikka noissa aikasarjoissa on eroja, ja osinhan ne mittaavat eri asioitakin ilmakehästä, kyllä ne liikuttavan yksimielisiä ovat muutoksen suunnasta. Laitoin graafiin vielä varmuudeksi lämpenemisvauhdin muutostrendit (siis lämpenemisen kiihtyvyyden) kahdesta ääripäästä (RSS ja NCDC), ja molemmat osoittavat lämpenemisen hidastuneen sitten jakson 1980 – 1989.
Tuon edellisen graafin valossa ne, jotka edelleen kiistävät lämpenemistauon tai väittävät jopa lämpenemisen kiihtyneen, ovat totaalisen väärässä. Eikä auta sekään, vaikka asian laskisi 10 vuotta pidemmistä trendeistä. Ei auta edes vetoaminen vanhoihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, sillä nekin häviävät fysiikassa 10-0 empiiriselle datalle.
Kovin on myös kyselty taannoisen Helenin aurinkovoimalaskelman oikeansuuntaisuuden perään, sillä laskelma ei tukenut Helsingin punavihreän kuplan poliittista agendaa. Harmillisesti Helenin uusiutuvan energian asiantuntija vahvisti laskelmani oikeansuuntaiseksi. Miksi ihmeessä minä haluaisin Ilmastorealismin nimissä esittää vääriä laskelmia? Sehän olisi varma keino vähentää lukijoita, eikä sellaista kai ainutkaan vakavamielinen ja aiheeseensa perehtynyt blogisti halua.