Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Fyysikkokuohuja Pilsenistä

Pilsenissä on kuohunut muukin kuin laatuolut. Nimittäin seuraamani tsekkiläinen fyysikko, Luboš Motl, ei ilmaisukyvyssään pihtaile pannessaan nippuun muutamia itseään vanhempia Nobel-palkinnon saaneita. Motlin vuodatus on sen verran reipas, että tässä blogissa sellaiseen on harvoin ylletty. No, professori Antero Järvisen lähes sinfoniatasolle yltänyt kirjoitus on tietysti edelleen omissa korkeuksissaan.

Luboš Motl

Seuraavassa on Motlin vuodatus ”David Gross’, Nobelists’ painful AGW publicity stunt” kokonaan käännettynä. En sitä lähde enempää selittelemään, mutta ehkä muutama sana kuitenkin Motlin taustasta. Hän syntyi vuonna 1971 Pilsenissä, joka tuolloin oli tsekkoslovakialainen kaupunki. Perustutkintonsa fysiikassa hän suoritti kotimaassaan Prahan Kaarlen yliopistossa, väitteli Yhdysvalloissa Rutgersin yliopistossa erikoistuen säieteoriaan ja toimi 2004 – 2007 Harvardin yliopistossa apulaisprofessorina. Tuon jakson jälkeen Motl palasi takaisin tsekkeihin.

Motl on poikkeuksellisen sanavalmis ja ulospäin suuntautunut teoreettiseksi fyysikoksi. Sanansäilä heilahtaa melko nopeasti paitsi säieteorian kriitikoille myös ilmastopanikoijille. Ja yhtälailla osansa saavat marksilaisuudelta haiskahtavat tai uskonnon ja tieteen sekoittavat.

Pitkähköä mutta toivottavasti mielenkiintoista lukuhetkeä toivottaen

Mikko

                            _________________________________________________________

David Grossin ja nobelistien tuskallinen julkisuustemppu

by Luboš Motl 

Kuusikymmentä vuotta sitten, 15. heinäkuuta 1955, Max Born, Werner Heisenberg, Hideki Yukawa, Otto Hahn, ja 14 muuta Nobelin palkinnon saajaa allekirjoittivat Mainaun julistuksen ydinaseiden käyttöä vastaan. Se tapahtui kymmenen vuotta Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen, jolloin huoli oli perusteltua.Suurvalloille oli kertynyt paljon ydinaseita, ja niiden tuhoisa luonne oli ymmärretty.

Nyt Nobel-palkinnon saajilla on toinen kokous Lindaussa. Nobel-voittajat ml. David Gross esittivät jotain, mitä kyyninen Deutsche Welle kutsui ”asianmukaisuuden puukotukseksi” tai ”mainostempuksi”: Tässä 2015 Mainaun julistus ”ilmastonmuutoksesta” (täällä PDF-tiedosto).

Brian Schmidtistä, joka sai 2011 Nobelin fysiikan palkinnon pimeän energian kokeellisesta löydöstä, tuli tämän julkisuustempun tiedottaja . David et al., eiko tunnu vähän tuskalliselta? Tai tarkemmin sanottuna liian tuskalliselta?

Jatketaanpa tätä tärkeintä esimerkkiä minun näkökulmastani. David Gross on hämmästyttävä fyysikko. Mutta hän on silti osa äärivasemmistolaista ajattelusiipeä, joka on saastuttanut suurimman osan tieteellisistä instituutioista Yhdysvalloissa ja useimmissa muissa länsimaissa. Olen kuullut hänen puhuvan ”ilmastonmuutoksesta” muutaman kerran.

Yhdessä näistä monologeista – ja luulen, että saatat löytää samankaltaisen julkisuudesta – oli jotain, mitä en voinut unohtaa, koska se valottaa aiemmin aliarvioitua motivaatiota tällaiseen asenteeseen. Hän sanoi ylpeänä jotain tämänkaltaista: ”Tiedemiehet ovat hämmästyttävän vaikutsvaltaisia. Esimerkiksi ilmaston tutkijat sanovat jotain CO2:sta, ja satoja miljardeja dollareita välittömästi ohjataan uudella tavalla. Eikö se hienoa?”

No, se voi olla hienoa, mutta eikö se ole samalla huolestuttavaa tai hämmentävää? Vai uskotteko todella, että jos ja kun jostakusta tulee vaikutusvaltainen, hän on automaattisesti viisas ja hänen päätöksensä ovat viisaita? Mikä tekee David Grossin asenteen mahdolliseksi? Hänen on tunnettava kuuluvansa samaan yhteisöön, jossa on huijarijäseniä kuten Michael Mann ja kaltaisensa. Minä en voinut samaistua heihin. Nämä henkilöt eivät ole todellisia tiedemiehiä, joita ohjaavat rehellisyys ja muut ominaisuudet, jotka kuuluvat tiedemies-sanan vaatimuksiin. Todellinen yhteys David Grossin ja esim. Michael Mannin välillä ei ole tiede; se on vasemmistolainen ideologia. On häpeällistä, jos David ja muut yrittävät teeskennellä jotain muuta – valehdella itselleen.

Mainaun julistus vuonna 2015 ilmastonmuutoksesta

Me allekirjoittaneet tiedemiehet, joille on myönnetty Nobel-palkinto, olemme tulleet Bodenjärven rannalle Etelä-Saksaan jakamaan oivalluksia lupaavien nuorien tutkijoiden kanssa, jotka laillamme tulevat tänne ympäri maailmaa. Lähes 60 vuotta sitten, täällä Mainaussa samanlainen tieteen Nobel-palkittujen kokoontuminen  antoi julistuksen vähän aiemmin kehitettyyn ydinaseteknologiaan liittyvistä vaaroista. Tuo teknologia oli peräisin tieteen perustietämyksen edistysaskeleista . Toistaiseksi olemme välttäneet ydinsodan, vaikka uhka pysyy. Uskomme, että maailmallamme tänään on edessään suuruusluokaltaan tuohon verrattava toinen uhka.

OK, ensimmäisessä virkkeessä ylpeillään, että he ovat älykkäimmät ihmiset Linnunradalla. He tulevat ”ympäri maailmaa”. Se ei oikeastaan ole totta, koska ne tulevat lähinnä Yhdysvalloista ja paikoista, joissa Nobel-palkinnot usein voitetaan. Mutta älkäämme olko niuhottajia tuon vuoksi.

Huolimatta Nobelin palkinnoistanne tärkeämpää on se, että ette esitä mitään todisteita, joilla on merkitystä. Ja se johtuu siitä, että teillä ei todellakaan ole pienintäkään aavistusta ongelmasta. Vaikka omaatte Nobelin palkinnot, olette lähinnä joukko vanhoja herrasmiehiä, jotka mielellään allekirjoittavat minkä tahansa vasemmistolaisen vetoomuksen, jonka joku teille tarjoaa.

Jorge Mario Bergoglio

Kerskaamisenne on samantasoista erään argentiinalaisen eläkeläisen nimeltään Jorge Mario Bergoglion kanssa, joka julisti itsensä toiseksi tärkeimmäksi ihmiseksi maapallolla (jälkeen Jeesuksen), ja joka niinikään päätti (kirjaimellisesti) saarnata ilmaston lämpenemishuijauksesta. Ero on se, että kun tämä katolisen kirkon ylhäinen apparatsikki on edes kirjoittanut 100 sivua tekstiä tästä asiasta, te Nobel-voittajat olette onnistuneet muodostamaan yhdessä vain viisi pinnallista kohtaa, jotka eivät millään tavoin ylitä sitä, mitä voisimme odottaa vaikkapa Leonardo DiCaprion kaltaisten henkisten jättiläisten tasolta.

Muuten, vaikka ydinaseuhka 60 vuotta sitten oli todellinen, tuomiopäivän ennustukset ovat osoittautuneet vääriksi – kuten myös ne suositukset, jotka [alkuperäisen Mainaun julistuksen] allekirjoittaneet antoivat. Yhtään ydinsotaa ei ole alkanut vetoomuksen jälkeisinä kuutena vuosikymmenenä. Ja olemassa oleva suuri määrä ydinaseita voi itse asiassa olla osittain tai pääosin syynä siihen, että kehittyneet maat ovat nauttineet rauhasta sitten toisen maailmansodan.

Entä väittämä, että ilmaston lämpenemishuijaus on vertailukelpoista suuruusluokkaa oleva uhka kuin ydinaseiden Harmageddon? Hyvänen aika, te ette usko niin, ettehän? Nykyiset ydinpommit epäilemättä riittävät tietyllä tavalla käytettynä tappamaan valtaosan ihmiskunnasta. Mutta entä ilmaston lämpeneminen? Vaikka kaikkein mielettömin ja liian suuri ennuste 5°C lämpenemistä (vuoteen 2100 mennessä) olisi oikeassa, et vain tulisi kuolemaan lämpötilaan. Useimmille ihmisille maapallolla tällainen lämpeneminen olisi nettohyödyllistä. Ja niillä, joille se olisi huono asia, olisi monia yksinkertaisia tapoja sopeutumiseen. Mutta todellinen odotettavissa oleva muutos maailman keskilämpötilassa on suuruusluokassa 1 °C, ja jopa sen etumerkki on melko epävarma, vaikkakin lämpeneminen on hieman todennäköisempää kuin jäähtyminen.

Peräkkäisten sukupolvien tutkijat ovat auttaneet luomaan yhä vauraamman maailman. Tämän vaurauden hintana on ollut maailman resurssien kulutuksen nopea nousu. Jos siihen ei puututa, alati kasvava ruoan , veden ja energian kysyntä lopulta voittaa maapallon kyvyn tyydyttää ihmiskunnan tarpeet, ja johtaa kokonaisvaltaiseen inhimilliseen tragediaan.  Maapallon ilmastoa tutkivat  tiedemiehet ovat jo nyt havainneet ihmistoiminnan vaikutuksen.

Tällainen päättely osoittaa, että kun mennään hyvien Nobel-palkittujemme melko kapean asiantuntemuksen ulkopuolella, he pystyvät järkeilemään korkeintaan keskimääräisen peruskoululaisen tasolla. Ensinnäkin kasvava kulutus todella tarkoittaa ihmiskunnan kykyä käsitellä resursseja – se on merkki edistyksestä, eikä jotain, mistä pitäisi olla lähtökohtaisesti peloissaan. Ja lause, joka alkaa ”Jos siihen ei puututa”, ei ole mitään muuta kuin toistuvasti vääräksi osoitettua malthusilaista järjettömyyttä, josta kukaan järkevä ihminen ei voi vakuuttua.

Jos jostakin resurssista tulee niukkuutta, tai jos lähestymme sen rajoja, sen hinta nousee. Tämä kasvanut hinta automaattisesti johtaa ihmiset alentamaan kulutusta tai löytämään vaihtoehtoja. Ihmiskunta ei voi koskaan ”ylittää” tällaisen luonnonvaran kulutusta, koska se on matemaattisesti mahdotonta! Eikä mikään todella tarvitsemistamme resursseista ole lähelläkään ehtymistä. Esimerkiksi maapallon koko vesimassa on 1,4 x 1021 kiloa – siis noin 4 miljardia kertaa ihmiskunnan kokonaismassan verran. Maailmanlaajuisesti emme voi kuluttaa vettämme loppuun seuraavalla vuosisadalla (ja pitkään aikaan sen jälkeenkään).

Otetaanpa ajankohtaisemmaksi esimerkiksi ruoka, jota ihmiset kuluttavat korkeintaan niin paljon, kuin he voivat tuottaa. Kasvattamamme ruoan kokonaismäärä ruokaa voimme on noussut merkittävästi, koska monista syistä – mukaan lukien entistä kehittyneemmistä viljelytekniikoista, geenitekniikoista, ja ilman CO2-pitoisuuden kasvusta (josta on kiittäminen noin 20% suuruisesta vaikutuksesta satoon). Maa on todistettavasti pystynyt ruokkimaan 7 miljardia ihmistä. Se tekee niin joka vuosi. Väestön voi kasvaa 8 000 000 000 ihmiseen jossain vaiheessa. Pystyykö maa ruokkimaan nuo 8 000 000 000?

No, jos väkiluku nousee kahdeksaan miljardiin, vastaus on selvästi kyllä! Jos maapallo ei pysty ruokkimaan niin montaa ihmistä (tai jotain muuta lukua), väestö yksinkertaisesti ei kasva. Sivistysmaissa ihmiset saisivat vähemmän lapsia, koska he ajattelisivat, että he eivät voi ruokkia heitä. Köyhemmissä maissa, joissa ihmisen elämän [kotimainen] arvo ei ole yhtä suuri, ihmiset voivat saada saman määrän lapsia, mutta pienempi osuus heistä saavuttaisi aikuisuuden – he voisivat kuolla nälkään.

Joka tapauksessa luonto väistämättä säätelee ihmisväestöä, aivan kuin se säätelee monia muita asioita. Seitsemän miljardia ihmistä voi näyttää suurelta suhteessa aiempaan väkilukuun, mutta väestö vuonna 1900 oli niinikään suurempi kuin vuonna 1800. Ei ole mitään syytä ajatella, että nykyinen väestö on millään tavalla lähellä mitään ”lopullista” tai ”fyysistä” rajaa. Sen ehdottaminen, että nykyinen väestö olisi lähes fyysisellä [maksimi-]rajallaan, ei ole mitään muuta kuin järjetöntä malthusilaista pelon lietsontaa, joka on loogisesti vastaa Jehovan todistajien väittämiä tuomiopäivän välittömästä tulosta. (Ja toisin kuin ilmastonmuutoksella hälyyttäjät nuo uskonnolliset ihmiset ovat oppineet olemaan toistamatta väitteitä joiden määräjat ovat jatkuvasti myöhässä . Heidän ennustuksensa ovat epäonnistuneet liian monta kertaa, ja he ovat jo ymmärtäneet, kuinka tuskallisia ne ovat olleet.)

Väite, että ilmaston tutkijat ovat ”jo nyt havainneet ihmistoiminnan vaikutuksen”, on vähintäänkin kyseenalainen. Mutta vaikka päättäisimme sen olevan totta, ei se ole niin iso asia olisi. Voimmehan havaita merkkejä ihmisen toiminnan ilmastossa ja muissakin maapallon kerroksissa. Mikroaaltotaajuuksilla maapallo näyttää kirkkaalta tähdeltä – koska ihmiset. Halusimmepa sitä tai emme, olemme todella tämän sinisen –  ei vihreän – planeetan mestareita. Jossain määrin ja eri suhteissa näin on ollut jo vuosisatojen tai tuhansien vuosien ajan. Tästä seikasta ei ole mitenkään syytä huoleen. Siitä voi olla ylpeä. Jos jotain havaitaankin, se on hyvin kaukana tasosta, joka olisi vaarallista. Mitä tarkempia mittauslaitteita ja -menetelmiä meillä on, sitä suurempi kuilu ”havaittavalla tasolla” ja ”vaarallisella tasolla” on.

Vastauksena mahdolliseen ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen YK perusti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC), joka antaa maailman johtajille tiivistelmän nykytilasta ja asiaa koskevan tieteellisen tiedon. Vaikka se ei suinkaan ole täydellistä, uskomme ponnistelujen, jotka ovat johtaneet nykyiseen IPCC:n viidenteen arviointiraporttiin, edustavan parasta tietoa tietoa ilmastonmuutoksen nykytilasta. Emme sano tätä, koska olisimme ilmastonmuutoksen asiantuntijoita, vaan siksi, että olemme monipuolinen joukko tutkijoita, joilla on syvä kunnioitus ja ymmärrys tieteellisen prosessin eheyteen.

Anteeksi, mutta jos pystytte kehumaan IPCC:tä, joka on raporttejaan valmistellessaan rikkonut tonnikaupalla kaikkein perustavimpiakin tieteellisiä laatuvaatimuksia (monet ovat niitä dokumentoineet ja analysoineet kuten Robbert Dijkgraaf n IAC, joka on maailman tiedeakatemioiden kattojärjestö. Se laati suosituksia IPCC:lle menetelmien parantamiseksi, mutta kaikki nämä suositukset jäivät täysin huomiotta seuraavassa viidennessä raportissa), ette yksinkertaisesti omaa syvää kunnioitusta tai ymmärrystä tieteellisen prosessin eheyteen . Kusette tieteen rehellisyyden päälle.

IPCC:n työ on yksi halveksittavimmista esimerkeistä tieteen poliittisesta väärinkäytöstä eugeniikan aikakauden jälkeen. Ja syy ei ole vain se, että Rajendra Pachauri, äskettäin potkut saanut IPCC:n pomo, on kieroutunut seksuaalinen peto – joskin luultavasti on olemassa korrelaatio hänen seksuaalisen käyttäytymisensä ja hänen valvomansa samalla tasolla olevan tieteen tai pseudotieteen välillä. Perusteluna tähän on se, että IPCC ei yksinkertaisesti käsitellyt dataa objektiivisesti eikä rehellisesti. Jokainen henkilö, joka ei ole täysin sokea mutta on kiinnostunut näistä asioista, on tajunnut asiantilan.

IPCC:n päätelmät perustuivat valikoivaan ”kirsikanpoimintaan”, näytön vääristämiseen, kansalaisjärjestöjen painaman epätieteellisen kirjallisuuden sisällyttämiseen aineistoihin, rehellisten tiedemiesten kiristämiseen ja niin edelleen, ja niin edelleen.  Vuoden 2009 Climategate-skandaalissa paljastuneen IPCC jäsenten välisen kirjeenvaihdon tarkkailijoille koko maailmassa tuli selkeä käsitys siitä uskomattomasta korruptiosta, joka määrittää lähes kaikkea toimintaa IPCC:ssä.

Vaikka edelleenkin on epävarmuutta ilmastonmuutoksen tarkasta laajuudesta, tiedeyhteisön viimeisimpään IPCC:n raporttiin sisällyttämät päätelmät ovat hälyttäviä. Näin on varsinkin tunnistettujen riskien osalta  ihmiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä yli 2°C globaalin keskilämpötilan nousun edessä. Raportissa todetaan, että ihmisen toiminnasta johtuen kasvihuonekaasupäästöt ovat todennäköisesti syynä nykyiseen maapallon ilmaston lämpenemiseen. Joukko ilmastomalleja ennustaa, että tämä lämpeneminen hyvin todennäköisesti lisää maapallon lämpötilaa seuraavaan vuosisataan mennessä yli 2°C yli esiteollisen ajan tason, ellei dramaattisia ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tehdä tulevina vuosikymmeninä.

IPCC:n raporttiin ei sisälly mitään todellista näyttöä siitä, että jotain vaarallista olisi tapahtumassa ilmastossa. Myös meemi noin 2°C rajasta ei ole mitään muuta kuin puhdasta taikauskoa sattumanvaraisesti valitun numeron ympärille. No ei ehkä aivan sattumanvaraisesti, koska numero tietoisesti valittiin ”vain hieman korkeammaksi” kuin todettu lämpötilan muutos, jotta ennustettu tuomiopäivä saataisiin nurkan taakse. Mitään erityistä ei tapahdu, kun keskilämpötila jollakin alueella nousee 2°C suhteellisen satunnaiseen perustason nähden – ja jopa älykkäämmät ja rehellisemmät alarmistit ovat tunnustaneet tämän ilmeisen tosiasian.

IPCC arviointiin perustuen maailman on edistyttävä nopeasti nykyisten ja tulevien kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa, jotta ilmastonmuutoksen huomattavia riskejä voidaan vähentää. Uskomme, että maailman kansakuntien on käytettävä mahdollisuus Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokouksessa Pariisissa joulukuussa 2015 ja ryhdyttävä päättäväisiin toimiin rajoittaakseen tulevia maailmanlaajuisia päästöjä. Tämä pyrkimys edellyttää yhteistyötä kaikkien kansojen, niin kehittyneiden kuin kehittyvien kesken, ja sitä on jatkettava tulevaisuudessa sopusoinnussa päivitetyn tieteellisen arvioinnin mukaisesti.

IPCC:n raporteissa ei ole tehty laadukasta tieteellistä arviointia. Niihin on valittu kirjallisuutta puolueellisesti, eikä sen päätelmiin voi luottaa. Mutta yleisemminkin tiede ei voi yksinkertaisesti koskaan sanoa esimerkiksi, että ”maailman on edistyttävä nopeasti kohti jotain”. Tiede ei ole ”normatiivista”. Vuosisata sitten, tiede ei oikeasti ”vihjannut” että vammaiset tai joidenkin etnisten ryhmien jäsenet olisi täytynyt poistaa siitä huolimatta että rodunjalostajat yrittivät alarmistisesti ja isomorfisesti moista väittää. Jos ihmiset päättävät luopua yhdestä tai toisesta tekniikasta, se riippuu heidän arvoistaan ja painopisteistään, mutta niitä ei voi ”sanella” edes tieteellisesti luotettavilla raporteilla, ja sitähän IPCC raportit eivät ole koskaan olleet.

Toisella Lindaun kokouksen sivulla Peter Doherty (1996 Nobelin lääketieteen palkittu) sanoi:

He sanovat, että voimme odottaa yhteiskunnan romahtamista 21. vuosisadalla. Ja köyhät planeetalla kärsivät eniten, kuten aina.

 Ajatus siitä, että ”köyhät planeetalla kärsivät eniten” ei ole muuta kuin laajalle levinnyt marxilainen yhteiskuntavalhe. Lopun perin kapitalismi ja teknologinen kehitys (erittäin erityinen ja tärkeä kiitos myös fossiilisille polttoaineille!) ovat ensisijaisesti parantaneet useimpien tavallisten ihmisten elämää, ja hyvin dramaattisesti ovatkin. Juuri heidän elämänsä – siis aivan tavallisten ihmisten – on nyt parempaa kuin minään aiempana hetkenä ihmiskunnan historiassa. Ja ei ole olemassa syytä olettaa, että nämä parannukset olisivat pysähtyneet tai ne peruttaisiin. Tästä syystä lainaus on häpeällinen valhe. Kun fyysikot kuuntelevat samanlaisia ”parsia”, he eivät huomaa, että heidän vetoomuksensa ei ole mitään muuta kuin aihio heidän kieroutuneessa ja ääriainesten poliitkasta värittyneessä harhaluulossaan, eikä sillä on mitään tekemistä tieteen kanssa – siis sen ihmisen toiminnan kanssa, josta he ovat erityiset saavutuksensa ansainneet?

David Gross

Deutsche Wellen sivulla Grossin kerrotaan sanoneen:

2015 on kriittinen vuosi ilmastonmuutokselle, toteaa Gross.

Uskotko todella tähän harvinaisen tyhmään ja itsestään selvästi järjettömään väitteeseen? Olet laskenut QCD beeta-funktion  olevan [\beta (g)=-\left(11-{\frac {2n_{f}}{3}}\right){\frac {g^{3}}{16\pi ^{2}}}. \]  Kiva tulos. Nyt näytä minulle vastaava laskelma, jossa todistetaan, että ”2015 on kriittinen vuosi ilmastonmuutokselle”! Miksi se ei olisi 1871 tai 1917 tai 1945 tai 1968 tai 2009 (Kööpenhamina + Climategate) tai 2035 tai 2055 tai 2350? Tiedät, että tämä lausuntosi – ja kaikki muutkin laatimasi lausunnot [tästä aiheesta] – on täyttä valhetta, eikö niin? Se on halvin kuviteltavissa oleva tapa saada huomiota kaikkein hyväuskoisimmilta kuulijoilta sekä luoda kiireellisyyden tunnelmaa väitteellä, jolle ei ole mitään perusteita.

Myöhemmin, David Gross valitti DW:lle, että media oli huonosti kiinnostunut vaatiessaan yksityiskohtaisia tietoja ja taustoja julistuksen sisällöstä. No, se on vähän vaikeaa, kun et saa nähdä sisältöä. Meille oli tehty ansa.

No, olen jäljentänyt kaikkien nähtäväksi vetoomuksenne koko tekstin, mistä näkyy millaisia julmia toimintoja olette tekemässä lomallanne Saksassa. Väite, jonka mukaan ”tiedotusvälineet eivät tee tarpeeksi” levittäessään hysteriaa on aika uskomaton. Lukijat ovat yhä hukkumassa tämän haisevan roskiksen hehtolitroihin, vaikkakin tilanne oli vielä huonompi vuonna 2007 tai niihin aikoihin, kun ilmaston lämpenemishysteria oli huipussaan.

Silti palkinnonsaajat sanovat, että on osittain median vastuulla vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Anteeksi, mutta eettisen median vastuulla on rehellisesti tiedottaa lukijoille ja katsojille.

On noloa, että nämä kuuluisat fyysikot ovat hyväksyneet tämän halveksittavan vetoomuksen. Suhteellisella tunnettavuudellaan he alentavat arvostusta fysiikkaan, jota ei ole pidetty vain yhtenä ihmisen toimintana vaan kovana tieteenä. Olen myös varma, että tällaiset esiintulot vähentävät nuorten lahjakkaiden ihmisten halua tehdä tärkeitä läpimurtoja ja voittaa Nobelin palkintoja.

Muuten, myös Ivar Giaever oli 65. Lindaun kokouksen 65 osallistujan joukossa. Ainakin siellä oli yksi, joka ei ole menettänyt järkeään kokonaan, saattaisit sanoa. No, vetoomuksen allekirjoittajien määrä on vain 36, joka on noin 55% osallistujista – ja tämä osuus todennäköisesti liioittelee todellista osuutta, koska jotkut 36 allekirjoittaneista eivät olleet läsnä kokouksessa (ts. 36 ei ole 65:n osajoukko). Mahtoivatko he unohtaa korostaa sitä, että 97% tutkijoista ovat yhtä mieltä, että 36/65 = 0,97? Tai ehkä he päättivät tuon väitteen olleen aivan liian järjettömän? Valitettavasti lausunnot, joita he eivät jättäneet pois, ovat vertailukelpoisesti yhtä järjettömiä.

Meillä kesäkuu oli tavanomaista viileämpi, mutta globaalisti lämpeni hitusen

Kesän ensimmäiset helteet saapuivat Suomeen heinäkuun alun myötä läntisestä Euroopasta, jossa lämpimästä ilmasta on nautittu ja kärsitty jo viikon ajan. Sinnehän ne saapuivat Pohjois-Afrikasta puhaltaneiden virtausten mukana. Kun helteet ovat olleet kateissa tavanomaista pidempään oikeastaan

Pariisissa vilvoiteltiin eilen 2.7.2015

koko maanosan länsiosista, on niistä nyt tietysti tehty iltapäivälehdistössä etusivun uutisia. Aivan kuin normaali ja vuosittain kesällä toistuvassa sääilmiössä olisi jotain kummallista. Hyvä, että on välillä lämmintä. Siitä luonto kiittää kasvun ja hyönteisten lisääntymisenä. Se tietää lisäruokaa kesäasukeillemme – muuttolinnuille – ja monille muille täällä pysyvästi asustaville eläimille.

Heinäkuun helteiden tulon myötä valmistuivat molempien satelliittiaikasarjojen mittaukset kesäkuulta. Niissä ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta otan kuitenkin muutaman pintaraapaisun asiaan. Seuraavassa puheena olevat kaksi lämpöaikasarjaa, jotka ovat alueellisesti kattavimmat ja tarkimmat, ovat hyvin lähellä toisiaan, kuten alla olevasta vuodesta 1979 alkavasta mittaushistoriasta näkyy. Sarjojen ero syntyy lähinnä anomalioiden laskennassa käytetyistä eri perusjaksoista, mutta kuukausittaiset ja vuosittaiset erot ovat hyvin pieniä – yleensä asteen sadasosilla ilmaistavia.

Kuva 2

Kesäkuun globaalit anomaliat vuoden takaiseen verrattuna nytkähtivät hitusen ylöspäin molemmissa sarjoissa, RSS:ssa 0,05 ja UAH:ssa 0,04 °C. Eniten tähän vaikutti lämpeneminen pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyspiireillä. Eteläinen pallonpuolisko ja myös trooppiset alueet (20N – 20S) jäähtyivät hitusen. Kuvassa 3 samat aikasarjat on esitetty mummolan akkunassa olleen ulkolämpömittarin asteikolla.

Kuva 3

Lineaarisella trendillä laskettu lämpenemistauko ei em. pienestä lämpenemisestä johtuen venynyt. Sen pituus on RSS:n mukaan edelleen 18 vuotta ja 6 kuukautta alkaen nyt tammikuusta 1997. Olen kuvassa 4 hahmottanut tilannetta. Siinä on lisäksi punainen kuvaaja, joka edustaa tuoreimman CMIP5-mallinnuskierroksen RCP8.5-skenaarion keskimääräistä tulosta. Tuo vuonna 2012 laadittu mallinnusrypäs, johon ilmastopolitiikkamme perustuu, ennustaa jatkuvasti mitattuja kuumempaa keskilämpötilaa.

Kuva 4

Kuvan aikajakso muuten ei ole ns. kirsikanpoimintaa. Se on laskettu lineaarisella trendillä. Minä en voi sille mitään, että globaali lämpeneminen pysähtyi lähes 20 vuotta sitten tai oikeastaan jo useita vuosia kauemmin, jos mittausten virhemarginaalit huomioitaisiin. Mittaustulokset ja matematiikka ovat!

Muistetaan kuitenkin, että ilmasto on hieman lämmennyt 1970-luvun lopulta, jolloin satelliittiaikasarjat saivat alkunsa. Mutta lämpeneminen ei ole ollut mitenkään tasaista, kuten kuvan 4 mallinnuskuvaaja antaisi ymmärtää

Kuva 4

Sininen kuvaaja kertoo yksittäisen 120 kuukauden lämpenemistrendin. Kovinta lämpenemisvauhti oli siis sinisen kuvaajan huippukohdassa – pisteessä noin 2000 – jolloin lämpeneminen sitä edeltäneen 120 kuukauden aikana oli kaikkiaan lähes 0,5 °C. Aika paljon on lämpenemisvauhti siis vaihdellut tämän lyhyehkönkin tarkastelujakson aikana.

Punainen kuvaaja kertoo lämpenemisvauhdin vuodesta 1979 alkaen. Siitä näkyy, että moderni lämpenemisjakso – olipa sen syy mikä tahansa – alkoi tosiasiassa vasta 1990-luvulla ja saavutti huippunsa 2005, mistä alkaen vauhti on ollut hiipumaan päin. Jos lämpenemistauko jatkuu vielä 10 vuotta tai pidempään, trendi hiipuu niin mitättömän pieneksi, että siitä ei riitä jutun aihetta. Tai ehkä siitä varoittavan jutun aiheen vielä silloinkin saa?

Uusiutuva energia vastatuulessa

Ainakin jos johtopäätöksiä tekee vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden (green bond) perusteella. Viime vuonna markkinoiden arvo oli 37 miljardia dollaria, ja tälle vuodelle kaupan ennustettiin kolminkertaistuvan kuten viime vuonna tapahtui. Viime keskiviikkoon mennessä kauppoja oli tehty vain 18,3 miljardilla kun viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla kauppoja tehtiin 20 miljardilla.

Asiantuntijat arvelevat kaupan taantumisen johtuvan sijoittajien epäillyksistä, että vihreillä…

Pohjois-Atlanti viilenee vauhdilla

Meret ja niiden lämpötila näyttävät painavan muutamien Ilmastorealismin vakiokommentoijien mieltä niin paljon, että minkä tahansa aiheen kommentointiosuus viedään vaikka väkisin meriin. Annetaanpa nyt meriin fakkiutuneille mahdollisuus keskusteluun bloggauksen aiheesta. Valitettavasti liitän aiheeseen lopuksi myös ilmastonmuutosfilosofisen näkökulman.

Argo-poijujen toimintaperiaate

Kävin hakemassa tarkinta mahdollista lämpötiladataa merialueelta, joka kaiketi eniten vaikuttaa Suomen ilmastoon. Kyseessä on tietysti Argo-poijujen mittaama Pohjois-Atlanti ja aivan erityisesti alue, joka vähän yksinkertaistaen tuo keskisellä Atlantilla lämmennyttä vettä pintavirtauksessaan Jäämerelle ja vie vastaavasti pohjavirtauksessaan Jäämeren kylmää vettä takaisin Atlantille. Alue näkyy alla olevassa kuvassa, jonka vasemmassa yläkulmassa näkyy Grönlanti, ja oikeassa alakulmassa ovat Brittein saaret.

Kuva 2

Kuvassa 2 näkyy Argo-poijujen mittaama ko. merialueen päällimmäisen 1900 metrin ”vesipatjan” keskimääräinen lämpötila tarkastelujaksolla tammikuusta 2004 helmikuuhun 2015. Katsotaanpa sitten tarkemmin veden lämpötilan muutoksia eri kerroksissa.

Kuva 3

Viereisessä kuvassa 3 näkyy päällimmäisen 200 metrin kerroksen lämpötila. Tuo kerros lämpenee ja viilenee lähes kahden asteen verran vuodenkierron aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on myös melkoisesti viilentynyt. Vuosien 2005 ja 2014 vuosikeskiarvojen erotus on -0,65°C.

Tuo viilentynyt pintakerros on juuri se osa Pohjois-Atlantin virtausta, joka tuo tropiikissa lämmennyttä vettä Pohjolaan ja pitää Fennoskandian paljon lämpimämpänä verrattuna useimpiin samalla leveyspiirillä oleviin alueisiin.

Katsotaanpa sitten, miten vesikerrokset syvempänä ovat lämmenneet. Kuvassa 4 näkyy 1000 – 1900

Kuva 4

metrin syvyydessä olevan vesikerroksen lämpötila samalta jaksolta. Tuossa kerroksessa vesi on reilut neljä astetta viileämpää kuin päällimmäisessä parinsadan metrin vaipassa. Noin syvällä ei myöskään vuodenkierto näy lämpötilassa. Ja kokonaisvaihtelukin on sen myötä oleellisesti pienempää – vain 0,2°C verrattuna kuvan 3 pintaveden lähes 3°C:n vaihteluun. Kuvan 4 vaihtelu siis mahtuisi kuvan 3 pystyakselin kahden jakoviivan väliin.

Tuon syvemmän veden lämpötilan vähäinen vaihtelu tietysti selittyy pääosin sillä, että auringon säteily ei pääse tunkeutumaan noin syvälle. Alhaisempi lämpötila selittyy sillä, että noissa syvyyksissä on mukana Jäämerellä jäähtynyttä vettä, joka osana noita Atlantin virtauksia on palaamassa takaisin etelään.

Syvän veden lämpötilavaihtelussa on jotain jännää, mitä en osaa selittää. Lämpötila on pysynyt liki samana välillä 2004 – 2008, sitten noussut nopeahkosti 2009 – 2011 ja sen jälkeen hitaasti laskenut. Se helpoin ja yleisimmin käytetty AGW-selitys (ihmisperäinen globaali lämpeneminen) ei tähän oikein sovi, eikä se kyllä sovi kovin hyvin tuohon jäähtyvään pintakerrokseenkaan. Eikä tähän oikein sovi se ilmakehän lämpenemispaussin hätäselityskään, jonka mukaan hiilidioksidin aiheuttaman säteilypakotemuutoksen lämpö olisi piiloutunut syviin meriin.

En ole kovin huolissani tuon syvän veden lämpötilamuutoksista viimeisen 11 vuoden aikana. Mutta pintakerroksen muutos askarruttaa, koska sillä on vaikutusta meidän pohjoiseen ilmastoomme. Tarkastelualueen suunnasta puhaltavat vallitsevat länsi- ja lounaistuulet nimittäin tulevat lähes puoli astetta kylmemmän merenpinnan päältä verrattuna aikaan 10 vuotta sitten. Jos viileneminen jatkuisi vaikkapa seuraavat 10 – 40 vuotta, kuten jotkut Atlantin virtauksia tutkineet ovat yhtenä mahdollisuutena vihjanneet, voisi tänne tulla aika vilpakkaat kelit.

Kuva 5

Mennäänpä lopuksi oikeaoppisen AGW-tiedottamisen puolelle. Jos minä harrastaisin vastaavaa, olisin laatinut kirjoituksen loppuun mallinnuksen, jossa kuvan 3 lämpötila jatkaa laskuaan. Ehkä siitä olisi tullut jotain kuvan 5 kaltaista? Siinähän  lämpötilatiedolle on laskettu yksinkertaisesti lineaarinen trendi, jonka mukaan Irlannin ja Grönlannin välinen merialue muuttuisi arktisen merijään peittämäksi joskus vuonna 2150, ellemme heti vaihda elämäntapaamme ja yhteiskuntajärjestystämme tai vähintään ruokavaliotamme ja energiajärjestelmäämme. Vaikka aiheesta saisi monta hauskaa juttua, päätin vetää hylkäävän ristin tuon trendiviivan päälle.

Mutta jos joku lukija haluaa pohtia esittämiäni tietoja asiallisesti, seuraavassa muutamia ihan relevantteja kysymyksiä:

  1. Miksi Pohjois-Atlantin pintavedet ovat lähteneet jäähtymään? Kuinka kauan jäähtyminen jatkuu? Miten se vaikuttaa pohjoisen merijäähän ja arktisen alueen ilman lämpötilaan?
  2. Miksi ilmastomallinnukset, joihin ilmastopolitiikkamme 100-prosenttisesti perustuu, eivät ole osanneet ennustaa kuvien 3 – 4 muutosta?
  3. Mikä osa Pohjois-Atlantin pintaveden jäähtymisestä voidaan laskea ihmiskunnan syyksi, ja mikä osa on luonnollista globaalin termohaliinikierron vaihtelua?
Toki muistakin merien lämpötiloihin liittyvistä asioista voidaan keskustella. Mutta nyt olen kommenttien jälkimoderoinnissa tavanomaista tarkempi. Heitän pois kaikki sellaiset kommentit, joissa on vain linkki tai puutaheinää ja linkki. Jos siis haluat kommentoida tätä bloggausta tai sen kommentteja, avaat ajatuksesi ytimen ensin selvästi omin sanoin, suomeksi ja yhdellä tai useammalla virkeellä.
Ehkä lopuksi annan vielä pari vinkkiä kahden vuoden takaisiin bloggauksiini, jotka sivuavat Pohjois-Atlantia. Ne löydät täältä ja täältä.

PS. Lisäsin vielä kuvan 2 alueelta kahden merenpinta-aikasarjan, HadSST3:n ja Reynolds v2:n, lämpötilapoikkeamat verrattuna vuosien 1981 – 2010 keskiarvoon. Ne näkyvät alla olevassa graafissa.

Kuva 6

Noista kuvaajista on siis puhdistettu pois vuodenkierron signaali, jolloin esiin nousevat pidempiaikaiset muutokset, joista merkittävimmät näyttäisivät silmämääräisesti olevan noin 9-13 vuoden ja noin 60 vuoden jaksoissa toistuvat. Niitä olen korostanut selvemmiksi 36 kuukauden liukuvalla keskiarvokuvaajalla ja polynomikuvaajalla. Pienenä kuriositeettinä mainittakoon, että HadSST:n mukaan tuon alueen pintavesi ei ole lineaarisen trendin mukaan lämmennyt sitten elokuun 1924.

Share This