Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Keravan Energian huima loikka kohti uusiutuvaa energiaa

Panin ilokseni merkille, että pieni mutta ponteva energiayhtiö, Keravan Energia, on lähtemässä aurinkoenergian tuottajaksi ilmeisesti samalla konseptilla kuin vähän isompi helsinkiläisyhtiö Helen. Keski-Uusimaa –lehti osasi kertoa asiasta jutussaan 19.8.2015 mm. seuraavaa:
Keski-Uusimaa -lehden jutun alkua
Kaupunki ja sen omistama Keravan Energia ottavat uuden loikan kohti uusiutuvan energian hyödyntämistä. Energia rakentaa syksyn kuluessa Suomen suurimpiin lukeutuvan noin 800 – 1000 paneelin aurinkovoimalan.

Olemme valmistelleet tätä aurinkovoimalahanketta jo kauan. Aiomme tarjota asiakkaillemme nimikkopaneeleja, ettei keravalaisten pientaloasukkaiden tarvitse kiipeillä katoilleen ruuvaamaan paneeleita. Myös kerrostaloasukkaat voivat osallistua voimalamme kautta aurinkoenergian hyödyntämiseen, Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto kertoo.

Konsepti on siis samankaltainen kuin Helenin tällä hetkellä Suomen suurimmassa Suvilahden aurinkovoimalassa ja rakenteilla olevassa Kivikon voimalassa. Keravan Energia on ilmoittanut paneelin vuokrahinnaksi 4,20 euroa kuukaudessa. Tein aikanaan Kivikkoon valmistuvan voimalan paneelien vuokraajille laskelman, jossa oletuksena oli sähkön tukkuhinta 3 senttiä / kilowattitunti. Samalla oletuksella Keravan tarjous näyttäisi seuraavalta ilman diskonttokorkoja tai muita normaaleja tuotto-odotuksia.

Vuokraaja siis maksaa paneelistaan vuokraa 12 * 4,2 euroa = 50,40 euroa vuodessa ja saa ostamansa sähkön hinnan kompensaationa paneelin laskennallisen tuoton (280 kWh), jonka pörssiarvo on 280 * 0,03 euroa = 8,40 euroa. Keskimääräinen kuukausittainen kompensaatio on siis 8,4 / 12 = 0,70 euroa. Jos vuokra on kuukaudessa 4,20 euroa, on aurinkosähkötuottajan voitto 0,70 – 4,20 = -3,50 euroa. Vuodessa voitto on tietysti 12-kertainen, eli huikeat -42 euroa.

Huomautan saman tien, että aurinkovoimatuottajan voittolaskelman edessä oleva miinusmerkki ei ole kirjoitusvirhe. Käytännössä siis Keravan innovatiivinen energiayhtiö tarjoaa pientaloasiakkailleen mahdollisuutta välttää katolle kiipeilyä ja siellä paneelien ruuvailua reilun 40 euron vuosikorvausta vastaan. Tarjous voi olla ihan hyväkin, jos Sinulla on pakkomielle aurinkopaneeleihin ja satut olemaan onnettomuusherkkä. Yhden katolta putoamisen ja siitä seuranneen lantiomurtuman hinnalla maksaisit helposti ainakin 100 vuotta vuokrapaneelia energiayhtiöllesi. Mutta valitettavasti kaltaiselleni vanhalle realistille, jolla ei ole oman talouden ylläpitämisen lisäksi juuri muita intohimoja, Keravan Energian tuleva tarjous on yhtä arvoton kuin Helenin vastaavat, vaikka keravalainen tarjous voittaakin helsinkiläisen muutamalla eurolla vuodessa.

Toivottavasti Keravan Energia on laskenut aurinkovoimaliikemallinsa oikein. Tarkoitan lähinnä kysynnän arviointia, sillä se näyttää tökkivän Helenin Kivikon voimalassa. Sinnehän tulee lähes 3000 paneelia, joista lähes 2000 on edelleen vuokraamatta. Viimeisen parin kuukauden aikana paneeleita on vuokrattu tahtiin 1 kpl/vrk, ja markkina-alue on sentään Helsingin vihreä kupla. Tällä tahdilla Kivikon viimeinen vapaa paneeli löytäisi vuokraajansa joskus vuoden 2021 alkupuolella.

Keravan aurinkokylää
Kerava on ollut innovatiivinen aurinkovoiman suhteen aiemminkin. Siitä muistona alueella on oikein aurinkokyläkin, josta kuva vieressä. Tuon kylän aurinkovoimasuunnittelusta vastasi Peter Lund, jonka nykyisin tunnemme irrationaalisia lausuntoja antavana Aalto-yliopiston professorina. Aurinkokylässä ei nykyisin mikään toimi aurinkovoimalla. Keravalainen turpeenpoltolla aikaansaatu kaukolämpö kylän lämmittää ja tavallisella ydin/vesi/hiilisähköllä siellä kodinkoneita käytetään. Keravan ensimmäinen ”loikka” ei siis oikein onnistunut.
Tätä juttua valmistellessani kävin tutustumassa internetin kautta Keravan Energiaan, jonka voimaloiden ohi ajelen harva se päivä. Minua tietysti kiinnosti yhtiön ympäristötietoisuus ja –vastuullisuus. Pannaanpa sivuilta löytämäni lauseet vielä esille:

Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta.

Hmmm… Voimalaitosrekisteristä löysin Keravan Energian kolme maakaasua ja yhden turvetta käyttävää CHP-voimalaa, joiden yhteenlaskettu maksimiteho oli noin 32 megawattia. Sillä on lisäksi pieniä osuuksia ydin- ja vesivoimaan sekä Pohjolan Voiman että Fennovoiman kautta. Tuulivoimaakin Keravan Energia omistaa 15 %:n osuudella Propel Voima Oy:sta, jolla on kaksi pienehköä tuulivoimalaa Uudessakaupungissa. Niiden tarina on alla olevan Propel Voiman tiedotteen mukaan finaalissa.
Propel Voima ei enää tarjoa hyvää tuulta pistorasiaasi…

Päämääränämme on toiminnastamme aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja ehkäiseminen. Käytämme tehokkaammin toiminnassamme tarvittavia materiaaleja ja  polttoaineita sekä tehostamme jätelajittelua. Kiinnitämme erityishuomiota ympäristövahinkojen ehkäisyyn, minimoimalla öljyvuotoriskit, estämällä vaarallisten aineiden pääsyn maaperään ja varautumalla hätätilanteisiin. Energiantuotannossa teemme jatkuvaa työtä tuotannon hyötysuhteen parantamiseksi sekä ilmanpäästöjen [sic] vähentämiseksi.

Sanoisin, että energiayhtiö, joka keskittyy ”ilmanpäästöjen” vähentämiseen turpeella ja maakaasulla, ei ole välttämättä vihreiden suosiossa. Ehkä siksi Keravan Energia on päättänyt tehdä ”loikan” uusiutuvien suuntaan. Jos tuon loikan pituutta – siis aurinkovoimalan tehoa – vertaisi yhtiön CHP-laitoksiin, on pituus promillen luokkaa. Sen verran – tuhannesosan CHP-voimaloiden maksimienergiasta – se tuottaa sähkönä, jos kunnossa pysyy ja kesät eivät ole kovin pilvisiä. Jotta Keravan Energia pääsisi aurinkosähkön tuottajana 20% uusiutuvien osuuteen tuotannossaan, pitäisi nyt rakennettavan aurinkolaitoksen lisäksi rakentaa vielä 199 vastaavaa. Epäilen, että Keravalta tai lähistöltäkään ei löydy sen paremmin tarvittavaa joutomaata kuin paneelien vuokraajia. 
Mutta loikka mikä loikka, vaikka Keski-Uusimaa –lehden kielikuva vähän naurattaakin. Pituushypyn maailmanennätykseen (895 cm) rinnastettuna loikka oli peräti vajaan sentin mittainen. Jostain on tietysti aloitettava harjoittelu.

Ovatko USA:n lämpötilakorjaukset tapahtuneet CO2:n tahdissa?

Viime perjantaina, eli 14.8. uudelleenbloggasin stevengoddardin artikkelin, jossa oli tämä kuva (Linkki). Jos kuvassa näkyvä kuvaaja pitäisi kutinsa, USA:n mannerosan lämpötilakorjaukset, eli raaka-aineiston jalostukset, olisivat lähes täysin synkronissa ilmakehän hiilidioksdipitoisuuden […]

MyWorld-kyselyn viesti kehitysmaista

Yhdistyneet Kansakunnat on jo yli kahden vuoden ajan selvittänyt suoralla MyWorld-internetkyselyllä, mitä asioita ihmiset eri puolilla maapalloa haluavat eniten vuoden 2015 jälkeen. Jokainen vastaaja saa valita 16 vaihtoehdon joukosta kuusi eniten kaipaamaansa asiaa. Vaihtoehtojen joukossa ovat mm. puhtaan veden, kohtuuhintaisen ja ravitsevan ruoan sekä paremman terveydenhuollon saanti, parempi koulutus, sukupuolten välinen tasa-arvo, paremmat työmahdollisuudet, kansalaisiaan kuunteleva hallitus jne. Yhtenä vastausvaihtoehtona on myös toimet ilmastonmuutosta vastaan.

Nyt tuohon kyselyyn on vastannut jo lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä liki kaikista maailman maista, joten kaiketi sitä voidaan pitää yhtenä suurimmista mielipidekyselyistä kautta aikain. Toki sitovia ja neuvoa antavia kansanäänestyksiä on yksittäisistä asioista järjestetty eri maissa, ja niihin on osallistunut suurempiakin ihmismääriä, mutta en muista vastaavaa globaalisti avointa ja laaja-alaista kyselyä koskaan aiemmin tehdyn.

Voit edelleen osallistua kyselyyn tästä linkistä, ja suosittelenkin niin tekemään saman tien, sillä seuraavaksi kerron joitakin havaintoja kyselyn tuloksista, joiden en enää usko olennaisesti syksyn aikana muuttuvan. Käy siis antamassa omat vastauksesi ennen seuraavien kappaleiden lukemista, jotta et tulisi syyttämään blogistia mielipiteidesi manipuloinnista.

MyWorld-kyselyn globaali tulos
Vastaajista pääosa on Aasian ja Afrikan maista, mistä syystä tässä kyselyssä niiden ääni kuuluu selvimmin. Globaalisti kuusi tärkeintä ihmisten kaipaamaa asiaa ovat

  1. Hyvä koulutus,
  2. Parempi terveydenhoito,
  3. Paremmat työmahdollisuudet,
  4. Rehellinen ja herkästi reagoiva hallinto,
  5. Edullinen ja ravitseva ruoka sekä
  6. Suojelu rikoksilta ja väkivallalta.

Syy sille, että kirjoitin tästä kyselystä tylsän yksiniittisesti ilmastoaiheista kertovaan blogiin, on se, että vähiten kaivattu asia oli toimenpiteet ilmastonmuutosta vastaan. Kun kävin selaamassa globaalin vastauksen lisäksi maaryhmien ja yksittäisten maiden vastauksia, vaikutelmaksi jäi seuraava: Mitä köyhemmästä tai trooppisemmasta maasta on kysymys, sitä vähemmän kaivattiin ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tuo asia ei noussut kärkisijoille edes useimmissa niissä saarivaltioissa, joiden pikaista hukkumista vihreä propaganda on rummuttanut kaikkein äänekkäimmin.
Tulos on aika nöyryyttävä monille maailman johtajille alkaen nykyisistä YK:n pääsihteeristä, Yhdysvaltain presidentistä ja EU:n johtajista, jotka ovat koettaneet saada ilmastonmuutoksen valtavan kalliille torjunnalle tukea kehitysmaista. Ilmastonmuutostahan on kuvattu ”suurimmaksi ihmiskuntaa koskaan kohdanneeksi uhaksi”, ja sen pahimpia vaikutuksia on ennustettu trooppisille ja subtrooppisille alueille, joissa köyhimmät ihmiset asuvat vähän kehittyneissä yhteisöissään. Eivätkö nuo ihmiset ole kuulleet Ban Ki-moonin, Obaman, Merkelin, Hollanden ja Sanni Grahn-Laasosen varoituksia ja vaatimuksia globaalien toimien välttämättömyydestä? Vai ovatko he todenneet vaadittujen toimien olevan niin kalliita ja toisarvoisia, että rahat pannaan tärkeämpiin hankkeisiin ensin?

Ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimaton priorisointi ei tullut minulle yllätyksenä. Nimittäin viime vuosikymmenien muutamien asteen kymmenesosien globaali lämpeneminen ei ole hetkauttanut ilmastoa oikeastaan juuri mihinkään Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan lämpimillä alueilla. Siellä muutoksia ei voi havaita samalla tavalla kuin täällä pohjoisessa, jossa muutokset ovat vuodenaikojen selvemmistä eroista ja polaarisesta ”vahvistumisesta” johtuen suurempia sekä ainakin joinakin vuosina havaittavissa  – joskaan ei millään tavalla nettovaikutukseltaan vahingollisesti. 
Olen melko varma, että tulos on ikävä yllätys useimmille poliitikoillemme, heidän suojeluksessan toimiville tuulivoimayhdistyksille yms. ja erilaisille ympäristölobbareille, jotka ovat vaihtaneet alansa aidosta ympäristönsuojelusta ilmastopolitikointiin. Heille se on niin ikävä asia, että tuskin pääset lukemaan tai kuulemaan MyWorld-kyselyn tuloksista valtamediasta. Se on ikävä asia myös ensi joulukuun Pariisin ilmastokokoukselle ja sieltä merkittäviä tuloksia odottaville. Aasian ja Afrikan johtajat kyllä tietävät, mitä asioita heidän kansansa odottavat paljon ennen virtuaalisen ilmastonmuutoksen taklaamista.

Kun luen kehitysmaiden ihmisten vastauksia, sieltä pilkistää mielestäni yksi ristiriita. Luotettavan energian saanti on arvotettu vain keskivaiheille. Kuitenkin kaikki noista kärkeen priorisoiduista asioista vaatisivat toteutuakseen luotettavaa ja edullista energiaa. Kuka kehitysmaiden energiahuollon hankintamahdollisuuksille millä tahansa verukkeella hinta- tai teknologiakynnyksiä asettaakin, hän samalla hidastaa ellei peräti estä noiden maiden ihmisten pyrkimyksiä kohti parempaa koulutusta ja terveydenhuoltoa, edullista ja ravitsevaa ruokaa sekä työmahdollisuuksia. Ne kaikki ovat avaintekijöitä äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi ja joillakin alueilla hallitsemattoman väestönkasvun lopettamiseksi.

Lopuksi vielä filosofinen kysymys, jonka kuulin 1960-luvun lopussa taistolaissiipeä edustaneilta keskustelukumppaneiltani: Voiko miljoona kärpästä olla väärässä? Tuolloin heidän vastauksensa oli ”Ei”. Mikä mahtaa olla nykyisen punavihreän porukan vastaus?

Pientä ilmastokuplintaa oluessakin

Stubbikylän* kokoluokan uutinen USA:sta: panimoiden hiilensyrjintä johti oluen boikotointiin (Linkki). Ei siis kaikkien oluiden boikottiin, vaan esimerkiksi New Belgium -panimon oluiden, koska tämä panimo on ilmastosyyllä syrjimässä kivihiilen polttoa. Kuvaan […]

Share This