Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Ehkä vain 100% virhe jäätiköiden sulamismallinnuksissa

Mannerjäätiköt sulavat ja hukuttavat meidät kaikki. Tämä ”ilosanoma” on kaikunut pitkin maanpiiriä ympäristöpelottelijoiden suusta. Eräänä sen perustana ovat olleet happi-isotooppeihin perustuvat epäsuorat määritykset. Näiden mukaisesti plioseenilla meren pinnan korkeutena on […]

Heinä- ja elokuu pidensivät lämpenemistaukoa

Lineaarisella trendillä laskettu globaali alailmakehän lämpenemistauko on venynyt kahdella kuukaudella sitten edellisen katsauksen, jonka kirjoitin kesäkuun lämpötilamittausten perusteella. Nyt tauon pituus on RSS TLT -satelliittimittausten mukaan 18 vuotta ja 8 kuukautta alkaen tammikuusta 1997. Se on pisin lämpenemättömyysjakso sitten hetken, jolloin YK yhdessä ilmastomallintajien kanssa julisti globaalin ja ihmisperäisen ilmaston lämpenemisen suureksi ongelmaksi. Todettakoon lisäksi, että tilastollisesti merkitsevää (yli 95% luottamusasteella) lämpenemistä ei RSS:n tietojen perusteella ole havaittu sitten helmikuun 1993 – siis 22 vuoteen ja 7 kuukauteen.

Toisen satelliittimittauksien perusteella globaalia lämpötilaa laskevan UAH TLT -sarjan ylläpitäjät saavat lineaarisen trendin mukaiseksi lämpenemistauoksi hieman lyhyemmän 18 vuotta ja 4 kuukautta.

Olen kuvassa 2 hahmottanut tilannetta. Siinä on lisäksi punainen kuvaaja, joka edustaa tuoreimman CMIP5-mallinnuskierroksen RCP8.5-skenaarion keskimääräistä tulosta. Tuo vuonna 2012 laadittu mallinnusrypäs, johon ilmastopolitiikkamme perustuu, ennustaa jatkuvasti mitattuja kuumempaa keskilämpötilaa.

Kuva 2. Yksi kuvan sarjoista ei edusta todellisuutta.

Ettei tämä bloggaus menisi vanhan toistoksi olen laatinut pari muuta graafia. Ensimmäisessä on vertailtu satelliittimittausten havaintojen perusteella elokuiden lämpötiloja. Viime elokuu sijoittuu

Kuva 3

lämpimimpään päähän, mutta mitalisijalle sillä ei ole asiaa siitä huolimatta, että Tyynenmeren trooppisilla alueilla on käynnisssä keskilämpötiloja yleisesti nostava voimakas El Nino -ilmiö, jonka edeltäjät nostivat vuosien 1998 ja 2010 elokuut kulta- ja hopeasijoille.

Tarkoista, kattavista ja muutenkin luotettavista satelliittimittauksista huolimatta olen jokseenkin varma, että em. kriteereillä huomattavasti heikompien ja poliittisesti justeerattujen maanpintamittaussarjojen ylläpitäjät julistavat muutaman viikon kuluttua viime elokuun kaikkien aikojen lämpimimmäksi. Näin tehdään, jotta poliittista painetta voitaisiin nostaa lähestyttäessä joulukuun Pariisin ilmastokokousta. Siellähän on tavoitteena sopia kansainvälisestä ilmastosopimuksesta, jolla noin 20 vuoteen mittauksissa näkymätön ilmaston lämpeneminen pysäytetään tempuilla, jotka eivät toteudu. Juu, hullultahan tuo tuntuu, mutta sellaista kansainvälinen ja aivan erityisesti YK:n politiikka minun kokemukseni mukaan usein on.

Kuva 4

Kolmanneksi graafiksi  (Kuva 4) valmistin fiksuille lukijoilleni vertailun alailmakehän ja merenpintalämpötilojen vertailun. Ensin mainitun tiedot ovat RSS:n TLT -sarjasta ja jälkimmäiset Nasan Reynolds v2 -sarjasta (Reyn. vain viime heinäkuuhun asti), Molemmat ohuet kuvaajat ovat 12 kuukauden liukuvia keskiarvoja. Olen nuo lämpötilamuutokset normalisoinut vuoteen 1997, jotta niiden vertailu olisi helpompaa. RSS osoittaa lievästi mutta tilastollisesti merkityksetöntä laskevaa trendiä (paksu sininen viiva) ja Reynolds vastaavasti nousevaa. Tuo jokseenkin mitätön ero trendeissä selittyy joko alkaneella El Nino -ilmiöllä, joka on jo nostanut merenpinnan lämpöä mutta ei ole vielä ehtinyt täysimittaisesti vaikuttaa alailmakehän lämpötilaan, tai pienillä mittausvirheillä tai molemmilla. Jos nuo trendit projisioisi vuoteen 2100, olisi silloin keskilämpötila joko -0,2 tai +0,3 °C nykyisestä poikkeavaa. Pitäisikö ilmastohälytyssireeniin panna lisää ääntä?

Kuva 5

Olipa miten vaan, sanoisin maapallolla olevan hieno luonnollinen termostaatti, joka osaa ainakin lyhyellä aikavälillä (<20v) säätää lämpötilan melko stabiiliksi ilmakehän kasvaneesta hiilidioksidipitoisuudesta huolimatta. Muistetaan, että liki kolmannes ihmiskunnan kaikista teollisen vallankumouksen alun (n. 1750) jälkeisistä hiilidioksidipäästöistä on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Kovin suurta vaikutusta tuolla kolmanneksella ei ole mittausten mukaan ollut, vaikka ilmastomallinnusten mukaan molempien lämpötilojen (alailmakehä ja merenpinta) nousun pitäisi olla melko rajusti kiihtyvää. Tässä suhteessa ilmastopolitiikkamme mallinnukset eroavat todellisuudesta noin kertaluokalla – siis kymmenkertaisesti. Isoäidin lämpömittarin asteikolla kuvattu ilmaston lämpeneminen (Kuva 5) rohkaiskoon terveen järjen käyttäjiä ilmastopolitiikan oudoilla poluilla!

Kuva 6

PS 27.9.2015 Lisäsin viimeiseksi kuvaksi 6 Alabaman yliopiston UAH-aikasarjaa pitävien tutkijoiden kuvan elokuun keskilämpötilan poikkeamasta vertailujaksosta.

Kuvassa näkyy tietysti itäisellä Tyynellämerellä käynnistynyt El Nino-ilmiö laajana vaaleankeltaisena alueena. Lisäksi huomio kiinnittyy melkoisiin lämpöalueisiin eteläisellä Atlantilla ja Etelämerellä sekä melko viileaan Arktikaan.

Syanobakteeritko villiintyvät?

Äskettäin julkaistu syanobakteeritutkimus on uhkakuviensa ansiosta päässyt myös suomalaisiin tiedotusvälineisiin (Linkki). YLEä ei voi pahasti syyttää uhkakuvien keksimisestä, sillä Science Daily kirjoittaa tästä Hutchinsin ja kumppanien tutkielmasta samaan tyyliin (Linkki). […]

Obama ja Soini Alaskassa torjumassa ilmaston lämpenemistä

Obama kutsui Arktisen neuvostonkoolle epäviralliseen GLACIER-kokoukseen Alaskaan. Mukana olivat tietysti neuvoston kahdeksan jäsenmaata (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) sekä tarkkailijamaina mm. Kiina ja Intia. Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Timo Soini.

Kuva Breitbartin jutusta.
Kokouksesta tuli presidentti Obaman hallinnon erikoinen ilmastonmuutosmanifesti, jonka esimerkkinä käytettiin Alaskan luontoa. Yleisradiomme ja muutkin mediat kertoivat tapahtumista kritiikittömästi mm. täällä ja täällä.
Olen alle kopioinut muutamia suomennettuja lainauksia Obaman puheesta. Omat kommenttini ovat normaalitekstillä.

Ymmärryksemme ilmastonmuutoksesta kehittyy joka päivä.  Ihmiskunnan toiminta häiritsee ilmastoa monin tavoin nopeammin kuin olimme ajatelleet.  Tiede on karua ja terävöityvää.  Se osoittaa, että tämä kerran kaukainen uhka on nyt erittäin paljon läsnä.

Hmmm… Ilmastonmuutos on tainnut olla läsnä jo vähän ennen Obaman presidenttikautta – sanoisin noin viimeiset 4,5 miljardia vuotta – ja ajoittain moninkertaisesti uhkaavampana ihan tieteestä riippumatta. Mutta katsotaan, miten supervallan presidentti perustelee näkökulmansa.

 

Viimeisen 60 vuoden aikana Alaska on lämmennyt noin kaksi kertaa nopeammin kuin muu osa Yhdysvalloista. 

Nojuu, noin voi tietysti väittää, kun valitsee sopivasti Alaskan kylmimmän kahden vuoden jakson (1955-1956) vertailun lähtökohdaksi. Kävin kuitenkin tarkistamassa CRUTEM4-sarjasta saman vertailun vuosilta 1910 – 2014, siis yli 100 vuoden ajalta. Tuonakin aikana Alaska on lämmennyt hieman nopeammin (+0,13 °C/10v) verrattuna muuhun mantereiseen Yhdysvaltoihin (+0,08 °C/10v), mutta ero on jo paljon pienempi.

Alaskan lämpeneminen viimeisten 22 kalenterivuoden
aikana RSS TLT -sarjan mukaan projisoituna vuoteen 2100

Oikeastaan Obaman kertomaa tärkeämpää on se, mitä hän ei kertonut: Satelliittimittausten (RSS) lineaarisen trendin mukaan Alaskan vuosittainen keskilämpötila ei ole noussut eikä laskenut sitten vuoden 1993 – siis viimeisen 22 vuoden aikana.

Viime vuosi oli Alaskan lämpimin vuosi mittaushistoriassa – aivan, kuten muuallakin maailmassa.  Ja vaikutukset täällä ovat hyvin todellisia.

Vuosi 2014 oli kyllä lämmin vuosi niin Alaskassa kuin maailmallakin. Kuitenkin Alaskan mittaushistoriassa kaikkein lämpimin on selvällä marginaalilla vuosi 1926, ja globaalisti lämpimin on ollut 1998. Sen jälkeenhän globaali keskilämpötila ei ole noussut, jos uskomme tarkimpia ja kattavimpia amerikkalaisten itsensä tekemiä satelliittimittauksia. Tästä seuraavassa bloggauksessa lisätietoa.

Jos emme tee mitään, Alaskan lämpötilan ennakoidaan nousevan 6 – 12 astetta [Fahrenheitin asteikolla = 3,3 – 6,7 °C] vuosisadan loppuun mennessä.

Alaskan lämpötilan muutos todellisuudessa (sininen) ja
ilmastomallinnusten mukaan (punainen). Huomaa jälleen
kerran mallinnusten merkkivirhe.
Tjaah, joku lienee esitellyt presidentti Obamalle ilmastomallinnusten tuloksia. Minä analysoin niitä juuri Alaskan osalta parivuotta sitten. Otin tuosta kirjoituksesta viereisen kuvan, josta näkyy hyvin, että mallinnukset kyllä näyttävät lämpenemistä, mutta reaalisessa Alaskassa lämpötilatrendi on ollut päinvastainen. Elääkö supervallan johtaja tässä maailmassa vai mallinnusten avulla luodussa fiktiossa?

  

Mutta pääasia on se, että ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen ongelma.  Se on täällä.  Se tapahtuu nyt.  Ilmastonmuutos haittaa jo maatalouttamme ja ekosysteemiämme, veden ja ruoan hankintaamme, energiantuotantoamme, infrastruktuuriamme, ihmisten terveyttä ja turvallisuutta – nyt.  Tänään.  Ja ilmastonmuutoksen suunta vaikuttaa kaikkiin trendeihin – taloudellisen kehitykseen ja turvallisuuteen.  Se vaikuttaa kaikkeen.  Ja se tulee dramaattisemmaksi vuosi vuodelta.

Kaikki tilastot kuitenkin osoittavat, että ruoantuotantomme on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Infrastruktuurit, puhtaan veden saanti ja energiantuotanto ovat niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissa paremmalla tolalla nyt kuin koskaan. Niiden ansiosta ihmisten terveys on parempi kuin koskaan ja elinajanodotteet ovat edelleen kasvussa. Valtavasta väestönkasvusta huolimatta hyvin ja tyydyttävästi toimeentulevien ihmisten osuus on tasaisesti kasvanut, ja samalla äärimmäisessä puutteessa elävien osuus sekä myös absoluuttinen määrä on pienentynyt. Kaikkein dramaattisimmin ovat vähentyneet äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat kuolemantapaukset. Kun nuo Obaman väittämiin nähden päinvastoin olevat asiat voit lukea julkisista tilastoista, en enää ymmärrä, mistä todellisuudesta supervallan johtaja puhuu?

[Vuoristojäätiköiden] sulamisvauhti käy yhä nopeammaksi.  Se on nyt kaksi kertaa nopeampaa, mitä se oli vuosina 1950 – 2000 – siis kaksi kertaa nopeampaa kuin vain hieman yli kymmenen vuotta sitten.  Ja se on yksi syy, miksi merenpinta nousi noin kahdeksan tuumaa (= 20 cm) viime vuosisadalla, ja miksi sen ennustetaan nousevan toiset 1 – 4 jalkaa (= 30 – 122 cm) tällä vuosisadalla.

Glacier Bayn jäätiköt ovat sulaneet kaikkien Yhdysvaltain
presidenttien aikana. Pääosin sulaminen on tapahtunut jo
1800- ja 1900-luvuilla.
Obaman lehdistöporukka kaivoi esimerkkejä Glacier Bayn kansallispuiston Exit-jäätikön sulamisesta. Tuo jäätikkö, joka ns. Pikkujääkauden aikana kasvoi peittäen kenties tuhansia vuosia kasvaneen metsän, alkoi jälleen vetäytyä vuonna 1815. Nopeimmillaan vetäytyminen oli 1910-luvulla, jolloin vetäytymisen huippuvauhti oli lähes 100m/vuosi. 1900-luvun lopulla vauhti oli hiipunut tasolle noin 10m/vuosi. Jos se nyt on tasolla 20m/vuosi, mikä on vähemmän kuin 1900-luvulla keskimäärin, näemmekö edessämme merkkejä ilmastokatastrofista? Kuten Exit-jäätikön tapauksesta opimme, vuoristojäätiköt välillä kasvavat ja välillä vetäytyvät varsinkin jääkausien välisinä lyhyinä lauhoina aikoina. Todettakoon vielä, että suhteellinen merenpinta on ollut laskussa lähes kaikissa Alaskan mittauspisteissä koko mittaushistorian ajan.

No, mitä oma ulkoministerimme sanoi kokouksessa? Julkisten lähteiden mukaan hän osasi vihjata teollisuudellamme olevan teknologista osaamista ja tuotantokykyä arktisiin olosuhteisiin, mikä onkin totta. Mutta Soininkin kohdalla on tärkeämpää kuunnella, mitä hän ei sanonut ainakaan toimittajien läsnä ollessa. Hän ei sanonut mitään katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta, jäättömästä Jäämerestä tai olemattomista ekokatastrofeista pohjoisessa, vaikka niistä epäilemättä saisi hyvinkin populistisia juttuja. Olisiko kehnot henkilökohtaiset USA-suhteet omaava entinen ministeri Tuomioja osannut hallita puhenystyröitään yhtä jäätävän kylmähermoisesti mutta kuitenkin kohteliaasti? Suhteutettuna Obaman sanomaan ja Tuomiojan vanhoihin ilmastonmuutoshoureisiin Soini tuntui kerrassaan tietävältä ja viisaalta. Ehkä Timo Soini käy monien muiden realistien lailla lukemassa Ilmastorealismia-blogia kartuttaen siten perustietojaan?

Me realistit tiedämme, että Obaman hallinnon Alaska-show oli suunniteltu Pariisin ilmastokokouksen valmistelujen vauhdittamiseksi. Siksipä siellä esiteltiin julkilausuma, jossa arktisen alueen tilaan vedoten vaadittiin valtioita tekemään enemmän tauolla olevan ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Mahtoiko julkilausuma kääntyä Obaman tavoitteita vastaan, sillä paikalla olleet Kiinan, Venäjän ja Intian edustajat eivät sitä suostuneet allekirjoittamaan? Ehkä noiden maiden päättäjät eivät uskoneet Obaman juttuja? Ihmekös tuo, sillä eihän niissä juuri perää tai realismia ollut.

Share This