Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Kun jää paljastaa kiusallisia ilmastosalaisuuksia

Minulla on ollut muissa hommissa kiireitä, josta syystä blogin päivitykset ovat hieman harventuneet syyskuussa. Siksi koetan nytkin päästä helpolla ja lainaan Antero Ollilan mainiota Tebatti-puheenvuoroa, jota kommentoin muutamin osin. Ollilan teksti on sisennetty ja kursivoitu.

Mendenhallin jäävirran suu vuonna 2011 

 Alaskan jäätiköiden alta paljastuu puita

Kahdeksan maan ulkoministerit pitivät elokuun lopussa Alaskassa kokouksen ilmastonmuutoksen torjunnasta. Yhteistä kannanottoa ei kuitenkaan saatu aikaan, koska Kanada ja Venäjä vastustivat sitä.

Alaskan Mendenhallin jäätikön alta paljastuu
hautautunut metsä.

Kirjoitin tuoreeltaan tuosta presidentti Obaman hallinnon erikoisesta ilmastonmuutosmanifestista, jonka esimerkkinä käytettiin Alaskan luontoa.

Media uutisoi mielenosoittajien esityksistä, joissa oltiin huolissaan jääkarhujen selviytymisestä ja jäätiköiden sulamisesta. Medialle olisi voitu esittää myös niitä näkymiä, joita Alaskan sulavat jäätiköt ovat paljastaneet. Samanlaisia löytöjä on tehty ainakin Alaskan suurimman jäätikön Bearingin liepeiltä sekä Mendenhall-jäätikön alueelta läheltä eteläistä Juneaun kaupunkia.

Molemmissa paikoissa on paljastunut jäätikön alta muinaisten metsien hyvin säilyneitä jäänteitä. On löytynyt halkaisijaltaan jopa 1,6 metrisiä pystyssä olevia kantoja juurineen sekä puunrunkoja, joissa on vielä kaarnaa tallella. Alustavat ikämääritykset osoittavat puiden kasvaneen vuosien 600 ja 1000 välisenä aikana.

Laajentunut jäätikkö on katkaissut kasvaneen
puun kuin tulitikun.

Niinpä! Me tiedämme asiaa selvittäneistä tutkimuksista, että lähes kaikki tutkitut pienet vuoristojäätiköt ovat sulaneet holoseenin aikana ainakin kertaalleen. Ne ovat myös olleet jäättömiä pitkiä aikoja, sillä metsä ei ihan äkillisesti jäätikön pohjalle kasva. Myös muut asiat viittaavat aiempiin lämpimiin jaksoihin, jolloin mm. puuraja Fennoskandiassa ulottui Jäämerelle ja puusto peitti liki kaikki Suomen suurtunturit. Korjatkaa, jos olen väärässä (lähteet mukaan).

Myös Alpeilla jäätiköt ovat viime vuosikymmeninä sulaneet. Mutta samalla ne ovat paljastaneet vain sata vuotta sitten kasvaneiden jäätiköiden alle hautautunutta historiaa tai 4000 vuotta vanhaa vahvaa metsänpohjaa. On tutkimustuloksia, joiden mukaan Alppien nykyiset jäätiköt – ainakin korkeudeltaan alimmat – ovat syntyneet hiljalleen vasta 500-2000 vuotta sitten. Tietysti Veiksel-jääkauden aikana Alpit vuoristolaaksoineen olivat jään peitossa, mutta ne ovat saattaneet olla ympärivuotisesta jäästä vapaina pääosan holoseenia



Italian Trentinossa oleva Ago de Nardis -vuoren läheinen jäätikkö on viime vuosina kutistunut ja paljastanut suorastaan räjähdysherkän salaisuuden ilmastosta.Yllä olevissa kuvissa on vuoristotykistön kranaatteja. Sulaneen jään alta löydetyt ampumatarvikkeet olivat I maailmansodan aikaisia ja hautautuneet vielä tuolloin kasvaneen jäätikön alle, joka alue sota-aikana oli jäätiköstä vapaata rinnettä.

I maailmansodan aikaisia kranaatteja paljastui Italiassa 2010

Vastaavia tietoja meillä on Andien jäätiköistäVuonna 2010 patagonialaisen Jorge Montt-jäätikön vapauttamalta alueelta kahdesta toisiaan melko lähellä olevasta paikasta löydettiin kasvaneiden puiden runkoja. Näiden kuolinhetket ajoitettiin radiohiilimenetelmällä vuosille 1440–1650. Tästä tietysti voidaan päätellä, että näiden yleensä 150-vuotiaiksi eläneiden puiden kasvuaikana alueella ei ollut jäätikköä.  Tutkijat pystyivät osoittamaan, että puut kuolivat etenevän jäätikön alle.

Ei hyvä uutinen IPCC:lle

Sille ryhmälle ilmastonmuutoksen tutkijoita, jotka selvittävät erilaisilla tutkimusmenetelmillä maapallon lämpötilamuutoksia ajanlaskumme alusta lähtien, ei tämä tullut yllätyksenä.

Jäätiköiden paljastamat muinaiset metsiköt sattuvat kauniisti sille lämpimälle jaksolle, joka tunnetaan nimellä keskiajan lämmin kausi tai viikinkiajan lämmin kausi.

Hallitustenväliselle ilmastonmuutospaneelille IPCC:lle tämä ei tietenkään ole hyvä uutinen, koska se osoittaa että nykyisiä lämpötiloja löytyy noin 1000 vuoden jaksoissa. Muutamat tutkimukset arvioivat vuoden 1000 vaiheilta löytyvän korkeampia lämpötiloja kuin nykyiset.

Aivan. On todella hämmästyttävää, miten paljon ilmaston syklisyyttä koetellaan peitellä. Eri pituisista ilmastollisista vaihteluista on tullut lähes epäkorrekti aihe ilmastotutkimuksen valtavirrassa. Meillä toki tehdään edelleen rehellistä paleoklimatologista tutkimusta geologian, metsätutkimuksen ja biologian piireissä.

Mutta klimatologia on hurahtanut tietokonemallinnuksiinsa, jotka eivät kykene jäljittelemään menneisyyden syklejä eikä viimeisen 20 vuoden lämpenemistä. Siksi molemmista aiheista on syytä julkisuudessa vaieta. Pikkuhiljaa menneisyyden tilastoja justeeraamalla niistä yritetään päästä eroon samalla, kun mallinnusennusteet laaditaan 100 vuoden päähän, jotta ennustevirheestä ei jäisi kiinni. Monen tutkijan, viherteknologian kehittäjän ja vihreän poliitikon leipä taitaa olla syklien mukana jäätyvästä ”ennennäkemättömästä” lämpenemisestä riippuvaista.

Useat tutkimukset osoittavat, että on ”syytä epäillä” aurinkoa, josta tulee yli 99,9 prosenttia maapallon energiasta.

 Antero Ollila

Termohaliinikierto. Kuva Wikipediasta

Tämä tietysti pitää paikkansa. Auringostahan liki kaikki energia tulee. En kuitenkaan vielä syyttäisi yksinomaan aurinkoa ilmastollisesta vaihtelusta. Meillä on vielä aika paljon selvittämättä myös termohaliinikierron ja laajemminkin merten sykleistä sekä niiden ja ilmakehän vuorovaikutuksista. Mutta noista aiheista enemmän joku toinen kerta.

On hyvä, että Talouselämä-lehti kotimaisen median valtavirrasta melkoisesti poiketen uskaltaa julkaista ilmastopoliittisesti valtavirran vastaisia kirjoituksia edes sivupalstallaan Tebatissa. Panin muuten merkille, että suosituimpien tebattijuttujen joukossa oli muitakin energia- tai ilmastopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvia kirjoituksia.

Antero Ollila onnistui lyhyeen tekstiin tiivistämään hyvin epäilyksensä. Julkaisin kirjoituksen täällä muutamilla omilla vahvennuksillani siinä toivossa, että Ollilan hyvä kirjoitus saisi muutaman lukijan lisää ja toivottavasti seuraavatkin kirjoitukset huomattaisiin. Nehän muuten huomataan sitä laajemmin, mitä enemmän jaatte vaikkapa tätä juttua sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Eikö uhkaava ilmastokatastrofi huoleta edes suomalaisia?

Maailman suosituimmassa ilmastoblogissa, WattsUpWithThat:ssa (WUWT), oli katsaus siitä, miten Googlen hakukone näkee ihmisten kiinnostuksen ilmastonmuutokseen. Tekstin kirjoittaja oli saanut idean juttuunsa vastaavasta Forbesin kirjoituksesta. WUWTin jutun hakusanat olivat ”Global warming”, ”Climate change” ja kolme joulukuun alussa Pariisissa pidettävää ilmastokokousta koskevaa todennäköistä hakusanaa. Tulokset näet alla kuvassa 2.

Kuva 2
Kuvasta näkyy selvästi, että noilla englanninkielisillä ilmauksilla haettiin eniten tietoa vuoden 2007 alussa, mutta sen jälkeen hakumäärät ovat aika paljon ainakin suhteellisesti laskeneet. Googlen trendipalvelu laskee myös ennustetta hauille, mutta se ei usko merkittävään nousuun edes laajasti mainostetun kokouksen aikana. Sekä Forbesin että WUWTin juttujen kirjoittajat hämmästelevät ilmastoaiheisten hakujen suhteellisen suosion laskua siitä huolimatta, että asia on Pariisin ilmastokokouksen lähestyessä ollut vahvasti esillä niin mediassa kuin maailmanluokan huippupoliitikkojen puheissa.

Minä halusin katsoa, miten suomenkielisillä hakusanoilla ”ilmastonmuutos”, ”ilmaston lämpeneminen”, ”ilmastokokous” ja ”Pariisin ilmastokokous” on ollut kiinnostavuutta. Sen kurkistuksen tulokset näet seuraavassa kuvassa 3.

Kuva 3
Meillä suuntaus on samankaltainen kuin englanninkielisessä maailmassa. Kuvan siniseen kuvaajaan on summattu yhteen haut sanoilla ”ilmastonmuutos” ja ”ilmaston lämpeneminen”. Kiinnostus niihin on alkanut myöhemmin verrattuna englanninkieliseen maailmaan ja jatkunut hyvin aina Kööpenhaminan ilmastokokoukseen 2009 asti. Jopa sana ”ilmastokokous” (punainen kuvaaja) nousee kohinasta esiin syksyllä 2009. Mutta siitä kokouksesta alkaen haut ilmastonmuutosteemalla ovat olleet tasaisessa laskussa ainakin suhteellisesti tarkastellen. Pariisin ilmastokokous ei ole pannut ihmisiä hakemaan Googlen kautta merkittävästi lisätietoa.

Mikä mahtaa olla laskun syy? Ovatko suomenkieliset oppineet asiasta jo niin paljon, että lisätietoja ei enää tarvita? Vai onko aiheen parasta ennen -päivä syystä tai toisesta jo mennyt? Google Trendskään ei usko hakujen noilla sanoilla kummemmin kasvavan tulevina kuukausina. Vai vaikuttiko realististen ilmastoblogien lukijamäärän kasvu pian Climategate-skandaalin jälkeen niin, että hakuja ei enää tarvitse kovin paljoa suorittaa? Äkkiseltään silmämääräisesti tulkittuna Googlen ilmastonmuutoshakujen ja  mm. Ilmastorealismin lukijamäärän muutosten välillä on selvä negatiivinen korrelaatio, joskin syyskuussa 2011 aloittaneen Ilmastorealismin lukijamäärä on ollut koko ajan voimakkaammassa kasvussa verrattuna hakujen hitaaseen laskuun.

Jollekulle tulee tietysti yhtenä selityksenä mieleen, että rauhalliset suomalaiset eivät hötkyile ja lähde juoksemaan hakukoneissa. Halusin tätäkin testata, ja selvitin eräiden ajankohtaisiksi arvioimieni hakujen suhdetta ilmastonmuutosteemaan. Tulos alla kuvassa 4 on melkoinen lätkämailakäyrien yhdistelmä ja kertoo, että turvapaikanhakijoiden (sininen kuvaaja) vyöry sekä vastaanottokeskusten (keltainen) perustaminen panevat ihmiset hakemaan tietoa paljon ilmastoasioita (punainen) enemmän. Johtuuko se siitä, että odotettavissa oleva jättimäinen siirtolaisten aiheuttama ”rikastuminen” kiinnostaa enemmän kuin ennustetun ilmastonlämpenemisen kurjuus?
Kuva 4
En ole kovin hämmästynyt Google Trendsin tuloksista. Nimittäin kovasta mediapauhaamisesta huolimatta ilmastomurheet jäivät tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi myös YK:n omassa kyselyssä, johon on vastannut jo yli kahdeksan miljoonaa ihmistä. 
Niin huvittavalta kuin se saattaa kuulostaakin, minulla ilmastoaiheisena ja lievästi AGW-kriittisenä blogistina on yhteinen markkinointiongelma ilmastonmuutoksen voimakasta torjuntaa ajavien herra Ban Ki-moonin, arkkipiispa Mäkisen, Ilmastovanhempien, Greenpeacen, WWF:n ja monen muun lobbarin kanssa. Kyselyjen ja trendien mukaan ilmastonmuutos ei taida aihetta esillä pitävien näkökulmasta kiinnostavaa riittävästi keskivertoihmisiä. Se ei muuten lupaa hyvää tuolla aiheella poliittisesti ratsastaville, ellei lähes jo 20 vuotta lämpenemättömänä pysynyt ilmastomme osoita piakkoin pysyvän kuumenemisen merkkejä. Kiinnostuksen lopullinen hiipuminen ei montaa takaiskua kestä.

Olen alle pannut Google Trendsin kaavioiden kuvaajapisteiden ja palkkien selitteet.

______________________________________________________

Google Trendsin kaavion luvut

Kaavion luvut kertovat, kuinka monta hakua kullakin termillä on tehty, suhteutettuna kaikkiin Googlessa tehtyihin hakuihin. Ne eivät edusta tarkkoja hakujen lukumääriä, koska tiedot on normalisoitu ja esitetään asteikolla 0–100. Jokainen kaavion piste on jaettu suurimmalla pisteellä ja kerrottu sadalla. Jos tietoja ei ole tarpeeksi, lukemana näytetään 0.

Kaavion viereiset palkit

Kun vertailussa on vähintään kaksi kohdetta, kaavion vieressä on palkit. Palkin korkeus kuvaa kaavion kaikkien pisteiden keskiarvoa kyseisen hakutermin osalta.

Laskevat viivat

Laskusuunnassa oleva viiva tarkoittaa, että hakutermin suosio on vähenemässä. Se ei tarkoita, että termin absoluuttinen eli kokonaishakumäärä olisi vähenemässä.

Kaksi vuotta täynnä!

Siitä on nyt sitten tasan kaksi vuotta, kun julkaisin ensimmäisen blogikirjoitukseni tässä Roskasaitillani. Tähän juhlablogiin tulee pääosin muistelmia ja koosteita näiden kahden vuoden varrelta. Itse ilmastoasiaa saattaa tulla yhden kuvan […]

Share This