Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Ilmastofoorumi – ihmisen ja ympäristön puolesta

Ilmastofoorumi ry on perustettu vuonna 2007 pitämään ihmisen ja ympäristön puolta ilmastonmuutosta ja sen vastaisia toimia koskevassa keskustelussa. Mielestämme ilmastokeskustelussa ei riittävästi huomioida ilmastotieteen epävarmuuksia eikä varsinkaan ilmastopolitiikan kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia, kustannuksista puhumattakaan.

Ilmastopolitiikan haitalliset seuraukset

Yksi yleisimmistä argumenteista hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen puolesta on varmaankin se, että niin kannattaa tehdä varmuuden vuoksi, vaikka ne päästöt eivät lämmittäisikään ilmastoa. Oletus tässä on se, että hiilidioksidin tuotantoa voidaan vähentää mitättömin kustannuksin, kuten ympäristöväki haluaakin meille uskotella. Asia ei kuitenkaan ole näin.

Lue lisää ilmastopolitiikan seurauksista

Tule mukaan

Jos sinustakin tuntuu siltä, että julkinen ilmastokeskustelu tai ilmastopolitiikka menevät väärään suuntaan, niin liity Ilmastofoorumi ry:n jäseneksi! Olemme Suomen ainoa järjestäytynyt ilmastokriittinen ääni, ja se ääni kaipaa sinuakin mukaan. Vain riittävän suurella joukolla voimme vaikuttaa.

Liity jäseneksi

Lahjoita Ilmastofoorumille

Jos yhdistystoiminta ei ole sinun juttusi tai olet jo jäsen, niin voit tukea toimintaamme taloudellisesti tekemällä lahjoituksen. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa. Lue lisää miksi ja miten tehdä lahjoitus Ilmastofoorumille.

Tee lahjoitus tästä

Skeptikon käsikirja

Olemme kääntäneet australialaisen Joanne Novan tekemät ilmastoskeptikon käsikirjat suomeksi.

Lataa käsikirjat

NIPCC:n ilmastoraportti

Ilmastofoorumi on kääntänyt myös riippumattoman NIPCC:n ilmastoraportin päättäjille suunnatun yhteenvedon suomeksi.

Lataa raportti

Ilmastoskeptikoiden ansiosta...

”Ilmastoskeptikoiden ansiosta…” on kampanjamme, jossa korostamme skeptisen näkemyksen myönteisiä saavutuksia.

Lue lisää

Tieteellinen epävarmuus

Ilmastotiede on ainoa tieteenala, josta puhutaan julkisessa keskustelussa ja politiikassa jo selvitettynä asiana, ilman epävarmuuden häivääkään. Todellisuudessa ilmastotieteessä on useita vielä pitkälti tuntemattomia muuttujia, kuten pilvisyyden muutosten syyt ja seuraukset, valtamerten ilmiöt ja auringon lukuisat eri vaikutukset.

Epävarmuuksien ja virhemarginaalien mittakaava on samassa kokoluokassa havaitun ilmastonlämpenemisen kanssa, joten tieteellisen tiedon kehittyminen voi muuttaa kuvaamme ilmastonmuutoksesta vielä täydellisesti.

Ilmastoraporttien tieteellisissä osioissa näitä epävarmuuksia ei peitellä, mutta päättäjille suunnatuissa yhteenvedoissa ja politiikassa ne unohtuvat. Ilmastofoorumi haluaa muistuttaa, ettemme tunne vieläkään kaikkea ja että poliittisen päätöksenteon perustaminen yhden totuuden varaan on yhtä vaarallista kuin kaikkien munien laittaminen samaan koriin.

Ilmastotiede
Ilmastomallien virheet
Yleiset harhaluulot

Ylen punavihreä ja poliittinen ilmastomyrsky Patricia

Yleisradion uutisten ilmastosivuilla hehkutettiin viime kuun lopulla (23. – 24.10.) Meksikoon rantautuneesta Patricia-myrskystä ainakin yhdeksän artikkelin verran. Kirjoitusten tarkoituksena oli ilmeisesti luoda lukijoille Pariisin ilmastokokouksen alla mielikuva sään rajusta äärevöitymisestä todellisen esimerkin avulla. Väittämää äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestähän on yritetty 

Patricia kuvattuna kansainväliseltä avaruusasemalta.
Kuva John Kelly

ilmastonmuutospropagandan osana syöttää jo pidemmän aikaa, jotta tavallisten ihmisten motivaatio ilmastonmuutoksen torjumiseksi saataisiin nostettua poliittisesti siedettävälle tasolle. Ilmastopolitrukkien harmiksi menestys on ollut aika vähäistä, kun ihmisten kokema todellisuus eivätkä edes IPCC:n pari viimeistä raporttia väittämää tue. Mutta katsotaan, kuinka moneen valheeseen Ylen uutistoimitus taipui yhdessä jutussaan, joka oli otsikoitu ”Hurrikaani Patricia rikkoi ennätyksiä”.

Hurrikaani Patricia on ollut monella tapaa poikkeuksellinen, jopa ennätyksellinen hirmumyrsky.

Patricia syntyi ennätyksellisen nopeasti. Vielä torstaina kyseessä oli hieman epämääräinen trooppinen matalapaine ukkosineen. Perjantaina puhuttiin jo luokan 5 hurrikaanista. Matalapaine syveni 24 tunnin aikana peräti 100 hPa, mikä on maailmanennätys alallaan. Matalapaineen syveneminen ja tuulen voimistuminen voimakkaimman luokan hurrikaaniksi tapahtui siis vain noin vuorokaudessa.

Patricia kyllä syveni matalapaineesta hurrikaaniksi nopeasti. Sitäkin nopeammin, eli 100 hehtopascalia alle 24 tunnin, ilmanpaine kuitenkin laski Okinawalle ja myöhemmin Japanin eteläisille pääsaarille iskeneen supertaifuuni Forrestin syntyessä vuonna 1983. Vuonna 1966 Filippiineille iskeneessä supertaifuuni Irmassa mitattiin 51 hehtopascalin paineen alennus vain kahdeksassa tunnissa – siis muutosnopeutena 153 % verrattuna Patriciaan. Maailmanennätystä ei siis syntynyt.

Ilmanpaine laski myös ennätyksellisen alas: alin ilmanpaine hurrikaanin keskuksessa oli 880 hPa. Myrskyn nopea voimistuminen mahdollisti harvinaisen kovat tuulet, kovimmillaan tuuli puhalsi jopa noin 90 m/s. Puuskatuulet olivat vielä tätäkin voimakkaampia. Patricia on mahdollisesti ollut läntisen pallonpuoliskon mittaushistorian voimakkain myrsky.

Ylen jutun faktalaatikko 1

Hmmm… riippuu siitä, miten ”voimakkain myrsky” määritellään. Alimman ilmanpaineen osalta Patricia tosiaan saattoi olla ennätyksellinen läntisellä pallonpuoliskolla. Mutta koko maapallon mittasuhteissa se ei sitä ollut. Itäisellä Tyynellämerellä on mitattu alhaisempia paineita mm. seuraavissa taifuuneissa: Tip vuonna 1979 (870 hPa), June (1975, 875 hPa), Nora (1973, 875 hPa) ja Ida (1958, 877 hPa). Lisäksi on useita myrskyjä, joiden alin mitattu paine on ollut 880 hPa. Kovin kauas eivät jää edes Atlantin hurrikaanit Wilma (2005, 882 hPa), Gilbert (1988, 888 hPa) ja ”Labor Day” (1935, 892 hPa).

Tuulen nopeudella mitattuna kaikkein voimakkain myrsky on ollut taifuuni Nancy, joka saavutti 96 m/s nopeuden. Ainakin kuusi trooppista syklonia vuosina 1959 – 1997 saavutti vastaavasti vähintään nopeuden 85 – 90 m/s. Patrician mitattu hetkellinen tuulen nopeus oli Cuixmalan sääaseman mittaama 82 m/s. Ylen uutisessa käytettyä pintatuulen nopeutta 90 m/s ei oikeasti mitattu. Se tosiasiassa mallinnettiin pintatuuleksi muutaman kilometrin korkeudesta saadusta tutkahavainnosta.

Myöskään Patrician puuskat, joiden kerrotaan olleen suurimmillaan luokassa 94 m/s, eivät ole lähelläkään ennätystä, joka on vuonna 1996 Australian Barrow-saarelta mitattu Olivia-syklonin 113 m/s.
Faktalaatikko 2

Laajuudeltaankaan Patricia ei lyönyt ennätyksiä. Sen noin 320 kilometrin halkaisija oli vain puolet vuonna 2005 New Orleansia uittaneen Katriinan halkaisijasta ja neljännes New Yorkia vuonna 2012 kastelleen Sandyn vastaavasta. Verrattuna Tip-taifuunin (1979) yli 2200 kilometrin halkaisijaan ja noin 50-kertaiseen pinta-alaan Patricia oli aika vaatimaton puhallus.

Patricia rantautui Meksikon länsirannikolle Suomen aikaa lauantain vastaisena yönä. Myrsky heikkeni hieman ennen iskeytymistään maihin, mutta oli kuitenkin edelleen korkeimman, eli viidennen luokan hurrikaani. Kovimmat tuulet maa-alueillakin olivat noin 70 m/s ja epävirallisten tietojen mukaan jopa yli 80 m/s. Myrsky liikkuu Meksikon yli koilliseen samalla kuitenkin heiketen nopeasti. Tuulet heikkenevät jo lauantain aikana ja myrsky laantuu trooppiseksi matalapaineeksi. Sateet voivat kuitenkin olla edelleen runsaita. Vettä on jo lauantaiaamuun mennessä tullut paikoin jopa 260 mm.

Tuulen nopeudella määriteltynä Patricia pysyi hurrikaanina kaksi vuorokautta, joista toisen se oli 5. luokan sykloni. Pisimpään hurrikaaniluokassa pysynyt John-taifuuni kesti 31 vuorokautta vuonna 1994. Tyynellämerellä on mitattu ainakin viiden syklonin kestäneen 5. luokassa yli 3,5 vuorokauden ajan.

Patricia satoi enimmillään noin 500 mm. Tässäkin suhteessa se jää kauas vuorokauden luonnollisen sadetuksen maailmanennätyksestä, joka on La Réunionin saarella 16.3.1952 mitattu 1870 mm. Intian Cherrapunjissa mitattiin heinäkuussa 1861 yhteensä 9300 mm:n sademäärä.  Patriciaan suhteutettuna Cherrapunji koki reilut 150 vuotta sitten kuukauden ajan syklonin sademäärän joka toinen päivä ja välillä joka päivä peräkkäin. En löydä kummaa äärevöitymistä tästäkään.

Hurrikaanin vaikutusten on arvioitu jääneen ennakoitua vähäisemmiksi. Osasyy tähän voi olla se, että kovimmat tuulet rajoittuvat hyvin pienelle alalle. Myrskyisimpien tuulien alue oli vain muutamia kymmeniä kilometrejä halkaisijaltaan. Lisäksi myrsky osui Meksikossa melko harvaan asutulle alueelle. Runsaat sateet voivat kuitenkin vielä tehdä tilanteesta vaarallisen.

Hmmm… siis ”ennätyksiä” rikkoneen hurrikaanin vaikutukset jäivät vähäisiksi. Patrician aiheuttamien kuolonuhrien määrä muuten vaihtelee välillä 0 – 8 lähteestä riippuen. Se on tietysti vähän verrattuna Bangladeshia vuonna 1970 koetelleeseen Suureen Bhola -sykloniin, joka surmasi 300 000 – 500 000 ihmistä, tai Hooghly-joen sykloniin (vuonna 1737, kuolleita 300 000) tai Haiphongin taifuuniin (1881, 300 000) tai Coringan sykloniin (1831, 300 000). Noiden tappavimpien hirmumyrskyjen tilastoista voisimme vetää vain sen johtopäätöksen, että alttiutemme sään äärimmäisille ilmiöille on mm. paremmista sääennusteista johtuen ajan kuluessa vähentynyt. Siihen päätelmään ei Ylen toimituksen kyky tai halu riittänyt.

No, mikä teki Patricia-hurrikaanista Ylelle niin ison uutisen, että juttuja työnnettiin ulos muutaman tunnin välein ja välillä ihan pääuutisina? Minä en keksi asialle kuin yhden selityksen: Pariisin ilmastokokous lähestyy, ja sään aiheuttamista vahingoista on saatava tietämättömälle kansalle esimerkki sellaisesta, jolta punavihreän median valaistunut etujoukko haluaa maailman pelastettavan.

Syklonien energiakertymä (ACE) vuosittain 1970-2012

Valitettavasti meillä ei ole keinoja lopettaa hurrikaaneja, taifuuneja tai sykloneja, joita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Me olemme niitä kyenneet fysikaalisesti mittaamaan edes jotenkuten kattavasti vasta noin 50 vuoden ajan. Sinä aikana niiden esiintymisessä ei ole havaittu kummempaa trendiä, vaikka vuosikymmenten välillä ja maantieteellisellä esiintymistiheydellä vähän vaihtelua onkin. Tuo 50 vuotta on kuitenkin vain neljä promillea jääkauden jälkeisestä ajasta. Sellaisella otoksella saati sen yhden vuoden tai yhden myrskyn osien otoksilla ei ole mahdollista todistella ilmaston äärevöitymistä ajan funktiona millään järkevällä tarkastelujaksolla – siis vaikka holoseenin aikana saati pidemmillä ajanjaksoilla. Juttukokonaisuus Patriciasta oli siis Ylen punavihreää ja poliittista ilmastomyrskyä jälleen kerran.  Joltain asialtahan viisaan eliitin on meidät pelastettava – ja käyttäen meidän verorahojamme – ettemme heidän viisauttaan lähtisi epäilemään!

Pariisin ilmastokokouksen aattona hieman faktaa

Ilmastofoorumi ry:n puheenjohtaja, Pasi Matilainen on ollut netissä toimivan Maaradion haastateltavana ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä polemiikista. http://maaradio.fi/podcasts/2015/10/episode2/mr%20ep2-ilmastofoorumi.mp3 Kuuntelin lähes kolme tuntia (156.4 MB 160:52 min) kestäneen haastattelun, jossa sekä haastattelija että haastateltava hallitsivat hyvin aiheeseen liittyvät varsin vaikeatkin asiat. Olin todella hämmästynyt miten hyvin Pasi on vuosien saatossa omaksunut oikean skeptisen  (kriittisen) asenteen lähes uskonnoksi […]

Satelliittimittaukset vaikeasti tarkistettavia?

Olen pitänyt satelliittimittauksia ensiksikin kattavampina kuin yksittäisiin paikallisiin mittareihin perustuvat määritykset. Näin varsinkin pintalämpötilassa, jota on mitattu jo pitkään satelliiteista. Joissakin vähemmän aikaa käytössä olleissa satelliittimittauksissa olen joskus lastentauteja epäillytkin. […]

Näillä luvuilla Pariisiin hidastamaan melko vähäistä lämpenemistä

Pohjoisimpien alueiden lokakuun
keskilämpötilapoikkeamat

Satelliiteista lokakuussa mitatut alemman troposfäärin lämpötilat on julkaistu.

Lokakuussa keskimääräiseen verrattuna lämpimimmät maailman kolkat olivat Fennoskandian lounaisosat, Pohjois-Amerikassa vyöhyke Oregonista Alaskan länsiosiin sekä Australian kaakkoinen rannikkoseutu ja eteläinen Afrikka lähimerialueineen. Viereiset kuvat suurenevat klikkaamalla.

Tavanomaista kylmempääkin säätä oli lähialueellamme, sillä Venäjän koillisosissa lokakuun keskilämpötila jäi noin kaksi astetta alle vuosien 1979 – 1998 keskiarvosta. Viileää oli myös Kanadan koillisosissa ja laajalti eteläisen pallonpuoliskon merien korkeilla leveysasteilla.

Eteläisimpien alueiden lokakuun
keskilämpötilapoikkeamat

Lokakuun keskilämpötila ei muuttanut globaalin alailmakehän lämpenemistauon pituutta. Lineaarisen trendin mukaan RSS-sarjassa se on nyt 18 vuotta ja 8 kuukautta alkaen maaliskuusta 1997, ja UAH-sarjassa se on 18 v 5 kk alkaen kesäkuusta 1997.

Samana lämpenemättömyyden aikana ilmasto- ja energiapolitiikkamme perusteina olevat uusimmat ilmastomallien virtuaalitodellisuudessa ilmasto on lämmennyt yli 0,4 °C, kuten alla olevan graafin punaisen kuvaajan trendiviiva osoittaa.

Keskilämpötilansa maanpinnalla olevista mittareista saavien sääaikasarjojen (GISS, HadCRUT jne.) lokakuun tuloksia joutunemme odottamaan vielä viikon tai pari. Justeeraamiseenhan menee oma aikansa – yleensä reilu kuukausi – mutta otaksun tietojen nyt tulevan tavanomaista aiemmin ja juuri ennen tämän kuun lopulla alkavaa Pariisin ilmastokokousta. Tuon julkistamisen yhteydessä nuo rankasti justeerattujen sarjojen ylläpitäjät todennäköisesti julistavat vuoden 2015 mittaushistorian lämpimimmäksi, vaikka lokakuun mittausten julkistushetkellä vielä kahden kuukauden tiedot puuttuvat. Sellainen kuitenkin on kuulunut viime vuosina ilmastotutkimuksenpolitiikan vuosirytmiin.

Minä olen aivan liian vakavamielinen laskeakseni vajaasta sarjasta tämän vuoden lopullista keskilämpötilaa tai vuoden sijoittumista lämpenemiskisassa. Mutta aika lämmintä pitäisi globaalisti olla marras- ja joulukuussa, että keskilämpötilaltaan satelliittimittaushistorian ennätysvuosi 1998 lyötäisiin. Tuon vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden keskilämpötilapoikkeama oli +0,61 °C, ja vuoden 2015 vastaava on nyt +0,33 °C. Niinpä marras- ja joulukuun pitäisi olla kuukausikohtaiselta anomalialtaan (siis verrattuna saman kuukauden keskiarvoon 1979 -1998) noin +1,7 °C tasolla, mitä lähellekään ei mikään kuukausikeskilämpötila ole päässyt missään globaalissa sarjassa.

Siirry blogiin tästä
Share This