Yleisiä harhaluuloja

Ilmastonmuutoksesta esiintyy lukuisia virheellisiä käsityksiä, joita tietyt ympäristötahot tarkoituksellisesti levittävät saadakseen kannatusta poliittisille ratkaisuilleen. Asiallinen keskustelu ilmastonmuutoksesta kuitenkin vaatii, että asioista puhutaan rehellisesti ja vääristelemättä. Siksi on tärkeää valaista harhakäsityksiä. Tässä osiossa on käsitelty seuraavat harhaluulot:

Osallistu tämän sivun keskusteluketjuun!

”Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa.”

Ei pidä paikkaansa, vaan muutos on ilmaston luonnollinen olotila. Tämä väite perustuu itse asiassa siihen, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, ja jos mikään muu ei muutu, ihmisen aiheuttama hiilidioksidimäärän lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa maailmanlaajuisesti keskilämpötilojen nousua.

Ilmasto on kuitenkin huomattavasti tätä monimutkaisempi järjestelmä, jonka lukuisat muuttujat elävät koko ajan. Lisäksi hiilidioksidimäärän kasvu on historiallisesti seurannut lämpötilan nousua 500-800 vuoden viiveellä eikä päinvastoin, joten ainakaan menneisyydessä hiilidioksidi ei ole toiminut pääasiallisena ilmaston muuttajana.

On myös hyvä huomata, että yli 95% maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy ilman ihmisen vaikutusta, nimittäin vapautumalla luonnosta ja meristä, mistä pääosin johtuukin tuo lämpötilojen nousua viiveellä seuraava hiilidioksidimäärän nousu.

Hiilidioksidin aiheuttamaa kasvihuoneilmiötä kuvaavat tietokonemallit, jotka ovat keskeinen osa argumenttia, ovat myöskin varsin puutteellisia. Ne eivät esimerkiksi luotettavasti ole kyenneet ”ennustamaan” menneitä lämpötiloja. Lisäksi niiden mukaan lämpenemisen pitäisi olla voimakkaampaa ylempänä ilmakehässä, eivätkä satelliittimittaukset tue tätäkään väitettä.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.”

Jos mikään muu ei muutu, niin kyllä. Hiilidioksidi sekä sitoo itseensä (eli ilmakehään) lämpöä että sirottaa osan maasta tulevasta lämpösäteilystä takaisin maahan. Jos ilmakehä ja muut ilmastoon vaikuttavat tekijät olisivat muuten täysin muuttumattomia, lämpötila muuttuisi silloinkin vain logaritmisesti hiilidioksidipitoisuuden mukaan.

Ilmasto on kuitenkin erittäin monimutkainen järjestelmä, eikä edes suljettu sellainen, joten yhden muuttujan perusteella ei voida sanoa vielä mitään. Vaikka korrelaatio (samansuuntaiset muutokset yhtä aikaa) ei tarkoitakaan kausaliteettia (syy-seuraus-suhdetta), niin esimerkiksi auringon aktiivisuus korreloi selvästi voimakkaammin maailman lämpötilojen kanssa kuin hiilidioksidin määrä ilmakehässä.

Ihmisen tuottama hiilidioksidi voi siis hieman vaikuttaa ilmastonmuutokseen, mutta se ei sitä yksin aiheuta. Historiallisen aineiston mukaan maapallolla on myös usein vallinnut tilanne, jossa lämpötilat ovat olleet nykyistä korkeampia, vaikka hiilidioksidipitoisuus on ollut alempi, ja päinvastoin.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Luonnon tila huonontuu koko ajan.”

Itse asiassa, luonnon tila on enimmäkseen jatkuvasti parempaan päin. Yhteiskuntien vaurastumisen ja luonnonsuojelun välillä on havaittu selvä yhteys, eli käytännössä paremmin toimeentulevilla ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia panostaa ympäristöystävällisiin valintoihin sekä toimintaan. Kääntäen köyhimmissä yhteiskunnissa ihmisten ajasta ja resursseista suurin osa kuluu elannon hankkimiseen, jolloin ympäristöstä ei edes ehditä ja kyetä huolehtimaan niin hyvin, vaikka haluja olisikin.

Vauraus ja ympäristöasia kulkevat käsi kädessä myös toisella tapaa. On nimittäin ilmeistä, että mitä paremmin luonto voi, sen tuottavampi se voi olla. Esimerkiksi täällä Suomessa metsät ovat tavalla tai toisella aina olleet tärkeä tulonlähde. Siksi luonnolle onkin ollut vain hyväksi, kun on huomattu, että mitä paremmin metsistä huolehditaan, sen paremmin ne voivat myös tuottaa. Tästä yhtenä hyvänä mittarina käynee se, että kun vuonna 1990 Suomen metsät pystyivät sitomaan vain 21,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, on metsien hoito ja kasvu johtanut siihen, että vuonna 2005 metsät sitoivat jo 31 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat yksinomaan haitallisia.”

Katastrofiskenaariot tunnetaan hyvin. Ne myös unohdetaan nopeasti niiden osoittauduttua vääriksi. Esimerkiksi vuoden 2005 Katrina-hurrikaanin jälkimainingeissa kaikki äärimmäiset sääilmiöt on laitettu ilmastonmuutoksen piikkiin. Voimistuvan ilmastonmuutoksen väitettiin aiheuttavan kaikkien aikojen pahimman hurrikaanikauden vuonna 2006. Toisin kävi, kausi oli hiljaisimmasta päästä. Sama ennuste tehtiin tälle vuodelle. Toistaiseksi on kuitenkin ollut selvästi vuotta 2005 vaisumpaa.

Positiivisista seurauksista ei kuitenkaan puhuta mitään. Vaikka kuumuuden aiheuttamia kuolemia uutisoidaan näkyvästi, unohdetaan, että kylmyys on huomattavasti pahempi tappaja, ja lauhtuneiden talvien myötä kylmyyskuolemat ovat vähentyneet. Afrikan (ja muun maailman) aavikoiden laajenemisella on peloteltu 1970-luvulta lähtien näihin päiviin asti, vaikka ainakin 1980-luvulta lähtien aavikot ovat alkaneet jopa kutistua. Monin paikoin esimerkiksi Saharassa ja Sahelissa on nyt puita ja pensaita siellä missä vielä pari kymmentä vuotta sitten oli hiekkadyynejä.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Nykyään eletään maapallon historian lämpimintä aikaa.”

Maapallolla on usein ollut yhtä lämmintä kuin nykyisin ja jopa lämpimämpää, myös verrattain lähihistoriassa. Esimerkiksi nk. keskiajan lämpimällä jaksolla viime vuosituhannen alussa keskilämpötilat olivat vähintäänkin nykyisellä tasolla — joidenkin tutkimusten mukaan ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla 0,5-1,0 astetta nykyistä korkeampia — satojen vuosien ajan.

Tämä jakso olikin yksi ihmiskunnan historian kulta-ajoista, kun muunmuassa Keski-Euroopassa lämmön tuoman vaurauden turvin rakennettiin valtavia katedraaleja ja viikingit asuttivat ja viljelivät tuolloin vehreää Grönlantia. Olet varmaan joskus ihmetellytkin, miksi kartalla yhdeltä suurelta jäätiköltä näyttävää aluetta kutsutaan Vihreäksi maaksi. Juuri siksi. Grönlannin keskilämpötilat keskiajan lämpimällä jaksolla saattoivat olla jopa useita asteita nykyistä korkeammat.

Ihmistä ilmaston lämpenemisestä syyttävien tahojen näkee usein väittävän historiallisia lämpimämpiä jaksoja paikalliseksi vaihteluksi ja kulloistakin globaalia keskilämpötilaa silti nykyistä alemmaksi. Näissä väitteissä onkin selvä trendi: aina kun osoitetaan jossain päin maailmaa olleen menneisyydessä nykyistä kylmempää, tämä nähdään todisteena globaalista lämpenemisestä, mutta jokainen havainto menneistä korkeammista lämpötiloista mitätöidään paikallisena vaihteluna. Silti jokainen tutkimus menneistä lämpötiloista koskee nimenomaan alueellisia lämpötiloja, esimerkiksi tietyn alueen puiden vuosirenkaista tehdyt päätelmät.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Valtaosa tiedemiehistä uskoo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.”

Kaikkialta maailmasta — Suomestakin — löytyy tiedemiehiä, jotka kyseenalaistavat ihmisen osuuden ilmastonmuutokseen. Toiset tiedemiehet eivät välttämättä ota siihen kantaa, mutta löytävät puolestaan paljon kritisoitavaa virallisen ilmastonmuutostutkimuksen tutkimusmenetelmistä ja -aineistoista. Kriitikkoja ja skeptikkoja on jopa YK:n ilmastopaneeliin (IPCC) osallistuneissa tiedemiehissä.

Ainoastaan he, joiden mielestä ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, väittävät että tiedeyhteisö on heidän kanssaan samaa mieltä ja että asiasta vallitsee tieteellinen konsensus. Tämän tarkoituksena on pyrkiä lopettamaan asiallinen keskustelu ja kritiikki, sekä tietenkin vaikuttamaan äänestäjiin. Konsensus on kuitenkin tieteelle tuntematon käsite, sillä tiede ei pyri siihen, että kaikki tiedemiehet olisivat samaa mieltä jostain asiasta, vaan ainoastaan luomaan teorioita, jotka parhaiten selittävät maailmaa ja joita ei voida sen hetkisen tiedon valossa todistaa vääriksi, mutta jotka kuitenkin on mahdollista todistaa vääriksi riittävien todisteiden ilmaantuessa. Sen sijaan konsensus on poliittinen käsite, kuten myös tässä tapauksessa.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Ilmastonmuutos pysäyttää Golfvirran ja Suomeen tulee jääkausi.”

Ilmastomallien mukaan Golfvirta hidastuisi tai pysähtyisi, jos Grönlannin ja/tai Pohjoisnavan jää sulaisi ja toisi nopeasti paljon makeaa vettä meriveteen. Kuitenkaan kumpikaan alue ei kauttaaltaan osoita sulamisen merkkejä. Näillä alueilla luonnollisen vaihtelun mukaisesti jää paikoitellen sulaa tai vetäytyy ja toisin paikoin kasvaa. Lisäksi ainakin Grönlannin jääkerroksen on todettu hitaasti paksunevan. Golfvirran pysähtymisestä ei siis ole todisteita.

« Palaa sivun alkuun

”Ilmastonmuutos tuo Suomeen trooppisia tauteja kuten malarian.”

Malarialoisen leviäminen, kuten monen muunkaan ”trooppisen” taudinaiheuttajan, ei riipu lämpötilasta vaan hygieniasta ja viime kädessä köyhyydestä. Suomessakin on vielä toiseen maailmansotaan asti kärsitty malariasta, ja Eurooppa julistettiin malariavapaaksi vasta 1970-luvulla. Arkangelin satamakaupungissa Neuvostoliiton Jäämerellä 1920-30-luvuilla oli vakavia malariaepidemioita. Nämä paikat ovat pohjoisessa ja tuolloin oli nykyistä kylmempää, joten on aika selvää, että jos Suomessa joskus kohdataan malariaa uudelleen, se ei johdu ainakaan ilmaston lämpenemisestä.

Itse asiassa monet taudit pärjäävät trooppisissa olosuhteissa juuri siksi, että niille alueille on keskittynyt valtaosa maailman köyhästä väestöstä, joilla ei ole varaa eikä mahdollisuuksia kunnolliseen hygieniaan, eikä tehokkaita torjunta-aineitakaan saa kansainvälisen yhteisön painostuksen vuoksi käyttää. Siksi välillisesti tuomitsemmekin lukuisia kehitysmaiden asukkaita varmaan kuolemaan kulkutauteihin ynnä muihin syihin, jos ilmastonmuutoksen varjolla estämme heitä kehittämästä talouttaan ja sitä kautta mahdollisuuksia puhtaaseen elinympäristöön.

Lisätietoja:

« Palaa sivun alkuun

”Ainakin merenpinnat nousevat ja rannikkokaupungit hukkuvat!”

Vain Al Goren mielestä. Edes YK:n ilmastopaneelin tieteellinen osuus ei usko merenpinnan nousun nopeutumiseen. (Viimeisimmän raportin poliitikoille [ja toimittajille] tarkoitettu tiivistelmäosuus puhuu hieman eri kieltä, mutta se onkin poliittinen dokumentti eikä tieteellinen.) Historiallisesti merenpinta on noussut hitaasti mutta varmasti jo useita tuhansia vuosia. Saman trendin jatkuessa useiden satojen vuosienkin ajan puhutaan edelleen vain senttien noususta. ”Melkein USA:n presidentin” väitteet useiden metrien noususta tällä vuosisadalla ovat niin tuulesta temmattuja kuin olla voi.

Merenpinta voisi nousta metritolkulla ainoastaan jos Grönlannin tai Etelänapamantereen maanpäälliset valtavat jäätiköt sulaisivat. Pohjoisnavan jääthän ovat kokonaisuudessaan meressä, jolloin niiden sulaminen ei nostaisi merenpintaa. Grönlannin jäätiköt eivät kuitenkaan ole sulaneet kokonaan, vaikka Grönlannin keskilämpötila on historiassa ollut jopa viisi astetta nykyistä korkeampi. Myöskään valtaosa Etelänapamantereesta ei osoita sulamisen merkkejä.

Lue lisää aiheesta:

« Palaa sivun alkuun