Vahva ilmastolaki – Usein kysyttyjä kysymyksiä FAQ

Polttava kysymys -kampanja masinoi Suomeen ”vahvaa ilmastolakia”, jonka tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä (valtaosin hiilidioksidia) vuoteen 2020 mennessä 40 % vuoden 1990 tasosta ja vuoteen 2050 mennessä 95 % vuoden 1990 tasosta. Ilmastolain puolestapuhujat vetoavat ilmastotieteeseen ja jo maagiseen kahden asteen lämpenemisrajaan, mutta muutamaan keskeiseen kysymykseen ei tunnu löytyvän vastausta. Tämän sivun tarkoitus on korjata kyseinen puute.

1. Kuinka paljon Suomen tekemät vahvan ilmastolain mukaiset päästövähennykset estävät maailmanlaajuista ilmastonlämpenemistä asteissa mitattuna?

Aloitetaan hiilidioksidin päästömääristä energiankulutuksessa, joka on noin 80 % Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 1990 Suomi tuotti 53,230 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä eli 0,247 % koko maailman 21 532,147 miljoonan tonnin päästöistä. Vuonna 2011 Suomen päästöt olivat 54,056 miljoonaa tonnia eli 1,55 % vuoden 1990 tason yläpuolella ja 0,166 % koko maailman 32 578,645 miljoonan tonnin päästöistä, jotka olivat siis kasvaneet 51,3 prosenttia. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on siis laskenut jo kolmanneksella alunperinkin hyvin pienestä osuudestaan.

Jos oletetaan, että maailmanlaajuisesti (Suomi mukaanlukien) päästöt kasvavat vuosien 1990-2011 lineaarista trendiä noudattaen, vuonna 2020 ne ovat noin 36 310 miljoonaa tonnia (+69 % vuodesta 1990) ja vuonna 2050 jo noin 53 040 Mt (+146 %). Historiallisesti päästöt ovat kasvaneet lineaarista trendiä nopeammin.

Suomen vahva ilmastolaki tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Suomen päästöt vuonna 2020 olisivat noin 32 miljoonaa tonnia (-40 %) eli 0,088 % globaaleista päästöistä ja vuonna 2050 enää 2,66 Mt (-95 %) eli 0,005 % globaalisti. Suomen ilmastolaki vähentäisi siis globaaleja päästöjä kokonaista 0,07 % vuonna 2020 ja huikeat 0,12 % vuonna 2050.

Vähentäisikö Suomen ilmastolaki siis ilmastonlämpenemistä 0,07 % vuonna 2020 ja 0,12 % vuonna 2050? Ei, sillä hiilidioksidin lisääntymisen ja ilmaston lämpenemisen suhde ei ole lineaarinen eikä edes selvillä kovin tarkasti. Esimerkiksi viimeisen 17 vuoden aikana ihmiskunta on päästänyt ilmoille neljänneksen koskaan tuottamistaan hiilidioksidipäästöistä, mutta samaan aikaan maapallon ilmasto ei ole tilastollisen merkittävyyden rajoissa lämmennyt eikä viilennyt lainkaan. IPCC:n tuoreimman arvion mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen lämmittää maapallon ilmastoa jotain 1,5 – 4,5 Celsius-asteen väliltä, kun taas skeptikoiksi luettavien tutkijoiden mukaan tämä ilmastoherkkyydeksi kutsuttu arvo on 1,0 – 1,5 asteen paikkeilla.

On siis epäselvää kuinka suuri vaikutus asteina mitattuna olisi, mutta ilmastotieteen puitteissa on arvioitu, että Suomen osuus globaalien päästöleikkausten vaikutuksesta ilmaston lämpenemisen vähenemiseen laskettaisiin asteen tuhannesosissa, jos siis kaikki muutkin vähentäisivät päästöjään sovitusti. Yksinään tehdyt päästövähennykset eivät siis vähentäisi lämpenemistä tuonkaan vertaa.

Jos ensin 40 % ja sitten 95 % päästöleikkaus Suomessa toteutettaisiin siirtämällä kulutusta merkittävissä määrin ulkomaisiin hyödykkeisiin suomalaisten sijasta ja leikkaamalla vientiteollisuutta, niin globaalisti päästövähennys jäisi entisestäänkin pienemmäksi. Tavaran valmistaminen Kiinassa kuljetuksineen tuottaa yhtä paljon tai jopa enemmän hiilidioksidia kuin valmistus Suomessa ja molemmissa maissa tuotetut hiilidioksidimolekyylit ovat yhtä ”voimakkaita”. Erona tietenkin se, että valmistus Kiinassa tuottaa huomattavan määrän myös todellisia saasteita, jotka Suomessa on puhdistettu pois päästöistä jo vuosikymmenten ajan. Hiilivuoto Suomesta lisää siis myös oikeasti haitallisia saasteita maailmalla.

2. Minkä maiden voi vakavasti uskoa seuraavan Suomen esimerkkiä ilmastolain suhteen?

Vahvaa ilmastolakia vaativa Polttava kysymys -kampanja on ollut käynnissä useissa maissa useita vuosia. Ensimmäinen – ja toistaiseksi viimeinen – toivotun kaltainen ilmastolaki säädettiin Isossa-Britanniassa vuonna 2008. Lähinnä samana vuonna käynnistyneestä talouden taantumasta johtuen Iso-Britannia jopa saavutti lain ensimmäisen kauden tavoitteet. Lain säätämisestä on kuitenkin jo viisi vuotta eikä Ison-Britannian esimerkkiä ole seurattu missään. Jos Suomesta tulisi vuonna 2014 ensimmäinen seuraaja, miksi juuri se vaikuttaisi minkään muun maan haluihin säätää ilmastolaki?

Itse asiassa viime vuodet ovat osoittaneet, että monissa maissa kuljetaan nimenomaan päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2013 Australia kumosi omat aiemmin säätämänsä ilmastolait ja vetäytyi pyrkimyksistä saavuttaa kansainvälinen sitova ilmastosopimus. Myös ainakin Japani, Kanada, Puola ja Venäjä ovat ilmoittaneet luopumisistaan päästövähennystavoitteiden suhteen tai vetäytyneet kansainvälisistä ilmastosopimuksista. Suurimmat hiilidioksidin tuottajat Yhdysvallat ja Kiina eivät ole koskaan tosissaan sopimuksiin pyrkineetkään, kuten ei myöskään maailman väkirikkain maa Intia.

Vahvan ilmastolain kannattajat vetoavat useimmiten esimerkin näyttämiseen, kun heille esitetään edellinen kysymys päästövähennysten vaikutuksista. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole yhtään maata, joka seuraisi Suomen esimerkkiä vahvan ilmastolain säätämisessä, varsinkaan jos Ison-Britannian esimerkki ei siihen vielä riittänyt.

3. Mitkä ovat vahvan ilmastolain kustannukset Suomelle?

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen yli 40 % vuoteen 2020 mennessä onnistuisi käytännössä ainoastaan energiankulutusta vastaavasti leikkaamalla, sillä korvaavia energianlähteitä ei pystytä rakentamaan riittävän nopeasti. Esimerkiksi vielä vasta suunnitteilla olevan seuraavan ydinvoimalan arvioidaan voivan aloittaa sähköntuotannon Pyhäjoella vuonna 2024, joten atomivoimakapasiteetin lisääminen ei ole mahdollista vuoteen 2020 mennessä Olkiluoto 3:n lisäksi. Uusiutuvien yksiköiden rakentaminen on nopeampaa, mutta lähellekään riittävän tuotantokapasiteetin pystyttäminen voi olla niillä jopa hitaampaa kuin ydinvoimalla alhaisesta yksikkökapasiteetista ja -tehosta johtuen.

Vahvan ilmastolain vaikutus jo vuonna 2020 olisi siis lähestulkoon katastrofi, sillä se tarkoittaisi karkeasti yksinkertaistettuna 40 % vähemmän liikennettä (rahtiliikenne, työmatkat, yms.), 40 % vähemmän energiankulutusta (esim. lämmitys – kokeile säätää pattereita 5 astetta alemmaksi) ja huomattavan määrän vähemmän työtä, jota ei enää pystyttäisi Suomessa teettämään, koska siitä syntyisi kasvihuonekaasupäästöjä. Työttömyys kasvaisi, varallisuus vähenisi ja valtion verotulot vähenisivät rajusti. Vahva ilmastolaki kuuliaisesti toteutettuna voisi tarkoittaa jopa hyvinvointivaltion päättymistä sellaisena kuin me sen tunnemme seuraavan 7 vuoden kuluessa.

Vuonna 2050 Suomen päästöt saisivat olla enää vajaat 5 % nykytasosta vahvan ilmastolain vallitessa. Siihen mennessä on periaatteessa täysin mahdollista, joskin erittäin kallista, rakentaa riittävästi ydin-, tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaa korvaamaan nykyiset energianlähteet, jopa ottaen huomioon sen, että kaikki Suomen autot, rekat ja lentokoneet pitäisi muuttaa sähkökäyttöisiksi ja tuottaa niiden vaatima lisäsähkö – kyllä, sähkönkulutus kasvaisi huomattavasti fossiilisista luovuttaessa. Käytännössä puhutaan neljästä tai viidestä uudesta ydinvoimalasta plus nykyisten ydinvoimaloiden korvaajista, tuhansista tuulimyllyistä ja jokaisen kosken valjastamisesta, jos kulutus ei vähene useita kymmeniä prosentteja. Ilman atomivoimaa tavoite on mahdoton, joskin ilmastolain masinoijat pääsääntöisesti tapaavat vastustaa myös sitä. Yhteensä näiden energiahankkeiden hintalappu olisi suunnaton ja jo itsessään tarkoittaisi kurjistumista sähkölaskujen alle sekä kuolemaa nälkään ja kylmään.

Mutta nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistämme viisi prosenttia syntyvät jätehuollosta. Jos vuonna 2050 tuottaisimme jätteitä nykyiseen tahtiin eli emme edes esimerkiksi väestönkasvusta johtuen yhtään enempää ja jätehuoltomme tehokkuus pysyisi nykytasolla, niin jätehuollon lisäksi Suomessa ei saisi vuonna 2050 syntyä yhtään ainoaa kasvihuonekaasumolekyyliä. Edes yhteenkään takkaan ei voisi enää tulta laittaa. Vaikka jätteiden määrä vähenisi merkittävästi ja jätehuolto tehostuisi niin, että se tuottaisi enää puolet nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistä, niin vuonna 2050 kaikkien muiden kasvihuonekaasujen lähteiden olisi pitänyt Suomessa leikkautua ei vain pahaiset 95 %, vaan lähes 98 %. Kun vielä maatalous tuottaa nykyisistä päästöistä vajaat kymmenen prosenttia, se tarkoittaisi myös tuntemamme maatalouden päättymistä Suomessa, teollisuudesta, liikenteestä ja työpaikoista puhumattakaan.

Tasaisella päästökehityksellä parinkymmenen asteen talvipakkaset tekisivät jo 2030-luvun ilmastolaki-Suomessa todella rumaa jälkeä, eikä oletettu ilmastonlämpeneminen ehtisi lähimainkaan apuun.

Kysy asiantuntijalta

Edellä olevat vastaukset on koonnut tunnetusti ihmisen aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonmuutosta ja erityisesti nykyistä ilmastopolitiikkaa epäilevä kansalaisjärjestö Ilmastofoorumi ry. On mahdollista, että kysymyksiin löytyy muitakin vastauksia, mutta suoria vastauksia juuri näihin kysymyksiin on kokemuksemme mukaan erittäin hankalaa saada. Tässä kuitenkin eräitä vahvan ilmastolain kannattajia sekä muita asiantuntijoita, joilta vastauksia voi yrittää kysyä. Jos joku heiltä suoria vastauksia saa, ne voi kirjata talteen sivun lopussa olevaan kommenttiosioon.

  • Hanna Hakko, koordinaattori, Polttava Kysymys, puh. 044 576 9999, sp. hanna.hakko (ät) maanystavat.fi
  • Liisa Selvenius-Hurme, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat ry, puh. 050 410 4201, sp. puheenjohtaja@ilmastovanhemmat.fi
  • Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Helsinki, puh. 040 754 7371, sp. etunimi.sukunimi@iki.fi
  • Mikko Alestalo, johtaja, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 2210, sp. etunimi.sukunimi@fmi.fi
  • Jukka Noponen, johtaja, Sitra, puh. 040 587 4323, sp. etunimi.sukunimi@sitra.fi

Muista olla yhteydessä myös omaan kansanedustajaasi, sillä eduskunta tullee käsittelemään ilmastolakia vuonna 2014.

6 kommenttia artikkeliin ”Vahva ilmastolaki – Usein kysyttyjä kysymyksiä FAQ”

  1. Asiallinen kirjoitus.

    Samalla kun kerrotaan, miten paljon hiilidioksidi sen ja sen tahon mukaan mahdollisesti lämmittää ilmakehää voisi esittää kysymyksen, miten paljon kyseinen kaasu sitä jäähdyttää.
    Asiasta enemmän blogissani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *