Maailmanloppu on sittenkin ovella

Nyt on tosi kysymyksessä, sen skeptikkokin joutuu jo myöntämään. Tiedelehti Climate Omnisciencessä julkaistun tuoreimman ilmastomallitutkimuksen (Mann&Hansen et alia 2016) mukaan merenpinnat nousevat huomisesta alkaen metrin päivässä samalla kun massiiviset metsäpalot kiertävät maapalloa polttaen tieltään kaiken tuhkaiseksi tulevaksi merenpohjaksi. Näyttää siis siltä, että Al Gore oli sittenkin täysin oikeassa reilu kymmenen vuotta sitten.

Syynä ilmastonmuutoksen äkilliseen voimistumiseen ovat tutkijoiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu 401 miljoonasosaan, kahden vuosikymmenen tauko lämpenemisessä sekä hieman yllättäen Pekka Haaviston tappio Suomen presidentinvaaleissa 2012. Erityisen valitettavana tutkijat pitivät sitä, että aiemmissa ilmastomalleissa ei oltu ymmärretty huomioida poliittisten vaalien merkitystä ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Ilmastofoorumi ry on syvästi pahoillaan vuosien aikana esittämästään epäilystä, vaikka se nyt onkin jo myöhäistä. Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Matilainen on jo ilmoittanut aikovansa purkaa yhdistyksen välittömästi ja hakevansa Vihreiden jäsenyyttä mahdollisimman pian.

Lähipäivien kärsimysnäytelmä saattaa olla monille liikaa. Tästä syystä Vihreiden paikallistoimistot jakavat halukkaille luomusyanidikapseleita tänään 1.4.2016 klo 12:00 alkaen. Ilmastofoorumi ja Vihreät korostavat, että muita välineitä tai keinoja lopulliseen henkilökohtaiseen ratkaisuun ei tule missään tapauksessa käyttää ympäristöhaittojen välttämiseksi. Lisäksi tutkijat varoittavat, että on olemassa mitätön 0,0001e6 prosentin mahdollisuus, että ilmastollinen maailmanloppu ei koitakaan.

Se oikeasti epämiellyttävä totuus

Tällä viikolla tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Al Gore julkaisi elokuvansa Epämiellyttävä totuus. Elokuvansa ensi-illassa hän julisti maailmalla olevan enää kymmenen vuotta aikaa rajusti hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, minkä jälkeen se olisi liian myöhäistä ja planeetta olisi hätätilassa.

Päästöjen hillitseminen jäi Al Goren pelottelusta huolimatta tekemättä. Päinvastoin, päästöjen kasvu vain kiihtyi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi 22 miljoonasosaa, joka on noin viidennes koko teollisen ajan eli 265 vuoden aikana tapahtuneesta kasvusta.

Lue lisää »

Oikaisupyyntö HS:n uutiseen Greenpeacen mustamaalausoperaatiosta

TO: Jenni Virtanen, Helsingin Sanomat
CC: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat

Hei,
Viitaten juttuusi ”Greenpeace tilasi valeyhtiöiden turvin ilmastonmuutosta ylistävän raportin huippuyliopistojen professoreilta” (HS 9.12.2015, linkki), pyytäisin oikaisemaan seuraavat olennaiset asiavirheet:

”Molemmat professorit suostuivat pyyntöön ja lupasivat, ettei tutkimuksen rahoittaja tulisi ilmi.”

Rahoituksen pimittäminen oli Greenpeacen valeyhtiön edustajan nimenomainen pyyntö, ei professoreiden oma-aloitteinen lupaus.

”Happer pyysi, että palkkio maksetaan CO2 Coalition –yhdistykselle, jonka tarkoituksena on ”kertoa fossiilisten polttoaineiden hyödyistä.””

Happer pyysi, että jos asiakas aikoo maksaa palkkion, se tulisi ohjata kyseiselle yhdistykselle, koska hän ei tuo esiin ilmastotutkimuksen virheitä rahasta vaan rakkaudesta tieteeseen. Happer ei siis pyytänyt palkkiota.

””Tutkimuksemme paljastaa, että kunnianarvoisten yliopistojen professorit on mahdollista ostaa fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten käyttöön, eikä rahoitus tule näkyviin”, sanoi Britannian Greenpeacen johtaja John Sauven The Guardianille.”

Todellisuudessa tapaus paljasti, että Greenpeace on epätoivoinen yrittäessään mustamaalata kunniallisia ja rehellisiä tiedemiehiä. Sattumoisin professori Happerin oli määrä todistaa tutkimuksistaan Yhdysvaltain kongressille, joten Greenpeacen perustajajäsen, siitä sittemmin eronnut ympäristötieteen tohtori Patrick Moore on tehnyt FBI:lle tutkintapyynnön Greenpeacesta muun muassa kongressille todistajan pelottelusta, joka on Yhdysvalloissa liittovaltion tasoinen rikos.

Lisätietoja asiasta löytyy tästä Patrick Mooren kirjoituksesta, johon hän on sisällyttänyt ystävänsä professori Will Happerin kirjeenvaihtoa Greenpeacen valeyhtiön edustajan kanssa.

Ystävällisin terveisin,

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

Suklaavedonlyönti

Aamulehti uutisoi tänään, että suklaasta voi tulla luksusta vuonna 2045, koska ilmastonmuutos. Ensituntumalta sanoisin, että hevonpaskaa, mutta kokeillaanpa jotain muuta.

Artikkeli on niin täynnä konditionaaleja, että kiireisempi lukija ei niitä jaksa laskea. Joten eipäs lasketa, vaan tarjotaan vedonlyöntiä artikkelin kirjoittaneelle Annika Martikaiselle sekä haastateltaville WWF:n Jussi Nikulalle ja ympäristöneuvos Sauli Rouhiselle, koska en tiedä kuka heistä suklaaväitteen päästi ilmoille. Heistä ensimmäinen haasteeseen tarttuva korjaa potin.

Lyön heistä jonkun kanssa vetoa suklaasta vuonna 2045. Väitän, että artikkelissa esitetty väite ”Suklaalle voi käydä niin kuin punaiselle lihalle: siitä tulee harvojen herkkuja.” on hevonpaskaa ja että todellisuudessa vuonna 2045 suklaata (sekä aitoa suklaata että miksei myös synteettistä) tulee olemaan tarjolla sekä laajemmin että edullisemmin kuin nykyisin.

Jos olen väärässä, ostan vastapuolelle vuonna 2045 joululahjaksi en vain yhtä, vaan kymmenen suklaakonvehtirasiaa, jotta ”harvojen herkkua” riittää myös kavereille jaettavaksi. Vastapuolen niin halutessa voin antaa vastaavan summan rahana, jos ”harvojen herkku” ei jostain syystä maistukaan. Jos olen väärässä, tämä siis tulee minulle luultavasti todella, todella kalliiksi.

Jos taas olen oikeassa ja suklaa onkin vuonna 2045 yleisempää ja halvempaa kuin nykyisin, niin ei taida olla täysin tasapuolista vedonlyöntiä, jos vastapuolen tarvitsisi ostaa minulle vain kymmenen halpaakin halvempaa suklaakonvehtirasiaa, mutta olkoon silti niin. Jos kohta arvostaisin kyllä suuresti, jos vedonlyönnin vastapuoli uskaltaisi pistää kovemman panoksen peliin.

No, kuka näistä maailmanlopun ennustajista ottaa vedon vastaan? Sähköpostilla etunimi.sukunimi@ilmastofoorumi.fi voi ilmoittaa kiinnostuksensa.

Ystävällisin terveisin,

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

PS. Koska suklaa nyt on näin suuressa vaarassa, kuin väitetään, niin eikö olisi lopultakin aika kansallistaa suklaantuotanto tuotannon varmistamiseksi, kuten täällä on ehdotettukin: Oy Valtionsuklaa AB?

Päivitys 15:35: Toimittaja Martikainen ei ottanut vetoa vastaan:

Hei Pasi,

Kiitos palautteestasi ja haasteestasi. Kyseessä oli ylikulutuspäivään liittyen tehty juttu, jossa ideana oli visioida 30 vuoden päähän. Tietenkään nämä ”ennustukset” eivät ole kiveen kirjoitettuja, eikä jutussa väitetäkään, että suklaa kokonaan katoaisi.

Mukavaa päivänjatkoa.

Terveisin,
Annika Martikainen

Viimeisen kerran ei ilmastolaille

Ilmastofoorumi ry:n kannanotto 5.3.2015 koskien hallituksen esitystä ilmastolaiksi HE 82/2014

Eduskunta tullee perjantaina hyväksymään ilmastolain, jolla ei ole sitä kannattavien kansanedustajien mukaan suoria vaikutuksia ilmeisesti mihinkään ja joka Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan ei vaikuta talouteen eikä ilmastoon. Kansalaisjärjestö Ilmastofoorumi ry:n mielestä ilmastolaki tulisi väitetystä vaikutuksettomuudestaan huolimatta hylätä, sillä todellisuudessa lailla olisi haittavaikutuksia, mutta ei hyötyjä.

Kun hallituksen ilmastolakiesitys oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla, moni sitä puolustaneista kansanedustajista katsoi asiakseen korostaa, että laki on puitelaki, eikä sillä ole suoria vaikutuksia eikä se varsinkaan aiheuta suoria kustannuksia. Samaan hengenvetoon he kehuivat, kuinka laki antaa signaalin muulle maailmalle sekä parantaa ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja raportointia.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen, puolestaan piti selvänä Talouselämän haastattelussa viime viikolla sitä, että ilmastonmuutokseen esitetty ilmastolaki ei vaikuta, vaikka ilmastolakia hän itse kannattaakin. Muitakaan vaikutuksia Ollikainen ei ilmastolailla nähnyt ministeriöiden välisen ilmastopoliittisen työnteon järkevöittämisen ja yhteistyön voimistamisen lisäksi.

Ilmastofoorumi ry:n ilmastolakiin esittämän exit-pykälän professori Ollikainen tyrmäsi poliittisena ehdotuksena ja vieläpä tarpeettomana, sillä hänen mukaansa tarpeettomaksi osoittautuva laki varmaan muutenkin raukeaisi itsestään. Valitettavasti tiedossa ei ole, kuinka lait raukeavat itsestään, jos ne eivät ole väliaikaisia tai sisällä sunset- tai exit-tyyppisiä pykäliä.

Pidämme outona, että halutaan säätää laki, jolla ei muka ole vaikutuksia. Onko säädösviidakossa joku tyhjä kohta, joka on pakko täyttää? Halutaanko kiertoteitse tukea paperiteollisuutta ja metsänomistajia muuttamalla muutama ylimääräinen puu lakikirjojen sivuiksi vaikutuksetonta lakia varten?

Jos vaikutuksettomuudella halutaan antaa muulle maailmalle signaali, niin mikähän se signaali mahtaa olla? Sekö, että ilmastopolitiikalla ei tarvitse olla vaikutuksia, kunhan näyttää ja kuulostaa hyvältä?

Miltä Suomen signaali näyttää muiden maiden signaalien joukossa? Isossa-Britanniassa jo kadutaan sikäläistä ilmastolakia, Australia ehti jo kumota hiiliveronsa, Intia ilmoitti aloittavansa vähentämään päästöjään aikaisintaan 30 vuoden kuluttua ja presidentti Obama on jo tehnyt selväksi, että Yhdysvallat ei tule liittymään ilmastosopimukseen Pariisissa tänä vuonna. Muuttaako tätä isoa kuvaa yhtään miksikään se, että Suomessa kansanedustajat hyväksyvät lain, joka ei heidän omien puolustuspuheenvuorojensakaan mukaan vaikuta mihinkään?

Tosiasiassa ilmastolaki ei kuitenkaan ole vaikutukseton, väittivät mitä tahansa. Ilmastolain 9 § velvoittaa tai valtuuttaa valtioneuvoston hyväksymään kerran vaalikaudessa kaikkia hallinnonaloja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla koskevan toimenpideohjelman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmastolain 6 §:ssä annetun 80 % vähennystavoitteen mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät enää tule eduskunnan käsittelyyn talousarviota lukuunottamatta muuten kuin ilmastolain 8 § mukaisena selontekona.

Toisin sanoen, ilmastolaki on tosiaankin puitelaki, joka sitoo tulevat hallitukset sekä ministeriöiden suunnittelevat ja valmistelevat virkamiehet päästövähennyksiin kautta linjan, olivat Vihreät sitten mukana hallituksissa tai eivät. Laki antaa hallituksille lähes avoimen valtakirjan toimenpiteiden suhteen, eikä eduskunta pääse siihen enää puuttumaan. Lain kumoaminenkin on epätodennäköistä, sillä mikä enemmistöhallitus koskaan kumoaisi saamansa avoimen valtakirjan, vaikka ilmastotieteellinen kuva muuttuisikin?

Ilmastolain todelliset vaikutukset kustannuksineen voivat olla aivan mitä tahansa, mutta siitä huolimatta Ilmastofoorumi ry yhtyy ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Ollikaisen arvioon siltä osin, että ilmastonmuutokseen laki ei tule vaikuttamaan. Sen sijaan se tulee välillisesti lisäämään hallinnollista taakkaa sekä asumisen, elämisen, työnteon ja yritystoiminnan sääntelyä ja kustannuksia Suomessa kaikin mahdollisin tavoin päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.

Jos väitetty vaikutuksettomuus ei ole kansanedustajien mielestä riittävä syy hylätä ilmastolakia, niin sen hyödyttömyyden yhdistettynä haitallisuuteen tulisi ainakin olla. Ilmastofoorumi ry:n kanta on selvä: ilmastolakia ei ole syytä säätää, vaan on todellakin syytä hylätä se.