Ville Niinistö ei halua kuulla…

Eduskunnassa vajaa viikko sitten tapahtunut tavanomaisesta poikkeava episodi sai Vihreiden puheenjohtajan ja entisen ympäristöministerin purkautumaan blogistanissa. Seuraavassa on Ville Niinistön bloggaus (sisennettynä ja kursivoituna) kokonaisuudessaan ja kommenttini normaalitekstillä. Niinistö kuohahti siitä, että eduskunnan melko vaikutusvaltainen talousvaliokunta ei löytänyt perusteita ilmastolain säätämiseksi.Ympäristöministerinä esittelemäni ilmastolaki on eduskunnassa käsittelyss...

Tämä on katkelma toisella sivustolla olevasta kirjoituksesta. Siirry alkuperäiseen kirjoitukseen tästä »

Ilmastofoorumi ry:n asiantuntijalausunto ilmastolaista talousvaliokunnalle

Eduskunnan talousvaliokunnan pyynnöstä Ilmastofoorumi ry on 30.09.2014 antanut valiokunnalle lausuntonsa koskien hallituksen esitystä ilmastolaiksi HE 82/2014. Lausunto on ladattavissa tästä (PDF).

Lue myös lausuntomme eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Saimme uuden ilmastoministerin

Suomi on saamassa uuden ympäristöministerin, Kokoomuksen  Sanni Grahn-Laasosen. Onnea vaan hänellekin uuteen tehtävään ja Korkeimman johdatusta. Tilannehan kehittyi siihen pisteeseen, että Vihreät eivät sitten halunneetkaan olla Suomen ydinvoimamyönteisin puolue, vaan […]

Tämä on katkelma toisella sivustolla olevasta kirjoituksesta. Siirry alkuperäiseen kirjoitukseen tästä »

Ilmastofoorumin asiantuntijalausunto ilmastolaista Liikenne- ja viestintävaliokunnalle

Liikenne- ja viestintävaliokunnan pyynnöstä Ilmastofoorumi ry on antanut valiokunnalle asiantuntijalausuntonsa koskien hallituksen esitystä ilmastolaiksi (HE 82/2014). Yhdistyksen lausunto kokonaisuudessaan on ladattavissa PDF-tiedostona tästä.

Yhteenveto lausunnon ydinkohdista

  1. Päästövähennystavoitteen hyödyt ja haitat on perusteltava. Ehdotamme, että päästövähennystavoitetta, sen paremmin sitovaa kuin vain symbolistakaan, ei tule kirjata lakiin ilman perusteellisia selvityksiä tavoitteen mahdollisen toteutumisen hyödyistä ja haitoista. Missään tapauksessa lakiin kirjattavan päästövähennystavoitteen ei tule olla itsenäinen suhteessa Euroopan Unionin vastaavaan sääntelyyn eikä muuttumaton suhteessa tieteellisen tiedon ja taloustilanteen kehitykseen.
  2. Ilmastotieteen epävarmuuksien ja ilmastopolitiikan kustannuksien tunnustaminen. Niin ilmastolain kuin myös muun ilmastoperusteisen lainsäädännön ja sääntelyn ongelmana on mielestämme jo pitkään ollut se, että niissä ei oteta lainkaan huomioon ilmastotieteen epävarmuuksia ja ilmastopolitiikasta syntyviä haittoja ja kustannuksia. Ehdotamme lisättäväksi ilmastolakiin pykälää, joka kymmenen vuoden tarkastelujakson jälkeen automaattisesti kumoaa ilmastolain, jos ilmaston lämpeneminen jää IPCC:n nykyisiä skenaarioita vähäisemmäksi. Tällaisella exit-pykälällä voidaan mielestämme lisätä ilmastopolitiikan uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä sekä varmistaa tehokas palautuminen normaaliin, jos ilmastokauhuskenaariot osoittautuvatkin epätosiksi.
  3. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tieliikenteessä on ongelmallista. Ilmastoystävällisemmät polttomoottorit tuottavat enemmän haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Toisaalta, autokannan sähköistäminen on utopiaa.
  4. Ilmastolain vähäiset vaikutukset. Luonnoksessa esitetyssä muodossaan ilmastolaki näyttää synnyttävän vain lisää virkoja, hallintoa, byrokratiaa ja kuluja, mutta ei lainkaan ratkaisuja. Ilmastolain säätäminen tällaisenaan on hyvin kyseenalaista.
  5. Kansainvälisen ilmastopolitiikan viimeaikainen kehitys ei puolla ilmastolain säätämistä. Uutta ilmastosopimusta ei ole tulossa, Ison-Britannian ilmastolaki ei toimi ja Australia on jo kumonnut oman ilmastolainsäädäntönsä. Suomi ei voi toimia edelläkävijänä ja esimerkinnäyttäjänä tilanteessa, jossa on jälkijunassa muiden jo kääntäessä kelkkaansa toiseen suuntaan.

Kortin lähetyksestä ekopaaston ensimmäinen ilmastoteko

RSS-aikasarja julkaisi helmikuun lämpötilapoikkeamat. Pisin ajanjakso helmikuun lopusta menneisyyteen, joka näyttää lineaarisella trendillä mitattuna lämpenemättömyyttä, on nyt 210 kuukautta - siis 17 vuotta ja kuusi kuukautta. Tuo aika on kuusi kuukautta pidempi kuin ilmastotutkija Ben Santerin ilmoittama 17 vuoden jakso, joka riittää AGW-signaalin erottumiseen lämpötilamittausten kohinasta.Kuvan alkuperä täällä.Lämpenemättömyyden jaksolla on tietysti tapahtunut paljon niin ilmastop...

Tämä on katkelma toisella sivustolla olevasta kirjoituksesta. Siirry alkuperäiseen kirjoitukseen tästä »