Ilmastopropaganda myrkyttää mielet

Keskiviikkona 1.9.2010 Yhdysvaltojen Marylandissa, Silver Springin kaupungissa koettiin kauhun hetkiä, kun muuan James Lee, ympäristöaktivisti, hyökkäsi Discovery-tv-kanavan rakennukseen ja otti panttivankeja aseella uhaten. Herra Lee oli omien sanojensa mukaan kokenut ”herätyksen” nähtyään entisen varapresidentin Al Goren ympäristödokumentin ”Epämiellyttävä totuus”. Hyökkääjä esitti vaatimuksinaan manifestin, jonka käännän kokonaisuudessaan tähän artikkelii...

Tämä on katkelma toisella sivustolla olevasta kirjoituksesta. Siirry alkuperäiseen kirjoitukseen tästä »

Lämpösäätely

(Kirjoitus kopioitu Kumitontun blogista.)

Niin sanottuun kasvihuoneteoriaan epäileväisesti suhtautuva Energy & Environment -lehti (Vol 21, nro 4) julkaisi suoranaisen kokoelman vastavirtaan uivia ilmastotutkimuksia. Lehden kielteinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen ei itsessään tee siinä julkaistuista kirjoituksista huonoja tai epäuskottavia, vaan niiden uskottavuus muodostuu niiden täsmällisyydestä. Erityisesti pitkään tiedossa olleet ja kuluneen vuoden aikana paljastuneet kähminnät tiedejulkaisujen puolueellisuudessa ovat nakertaneet vertaisarvioinnin merkitystä. Erikoisnumeron vieraileva päätoimittaja Arthur Rörsch kirjoittaa, että vaikka nämä tutkimukset eivät kiistä mahdollisuutta ilmaston lämpenevän ihmisen polttamien hiilen takia, ne kuitenkin kiistattomasti osoittavat, että puhe ”tiedemiesten yksituumaisuudesta” ilmastonmuutoksesta ja sen syistä ovat pahasti ennenaikaisia:

Viimeisten vuosikymmenten aikana ilmaston tutkimusta ovat johtaneet tutkijat pitkälti YK:n johdolla ja rahoituksella IPCC:n nimissä. Nämä tutkijat, ja erityisesti heidän hallituksensa, julistivat tieteellistä yksimielisyyttä, jonka mukaan kasvava hiilidioksidimäärä ilmakehässä muuttaa voimakkaasti ”maailmanlaajuisesti” ilmastoa. Tätä pidettiin toteen näytettynä. Viimeisimmässä Poliittisille päättäjille suunnatun yhteenvedon esittelytilaisuudessa (2007) julistettiin, että ”tieteellinen näyttö on kerätty”. Tunnetut tutkijat (mm. Lindzen, Spencer, Singer, Christy, McIntyre, Pielke, Khandakar) kiistivät väitteen, omiin tutkimuksiinsa vedoten, mutta eivät ole saaneet vastaavanlaista näkyvyyttä. Vähäisessä määrin heitä ovat kuitenkin kuunnelleet maat, jotka suunnittelevat vähentävänsä öljyn kulutusta – arvostettava tavoite useissa tapauksissa. Valtavirran esittämä oppi CO2:n vaikutuksesta sai epäilijöitä, koska suorat mittaustulokset eivät tue tietokonelaskelmien tuloksia. Jo tämän tekijän yksin tulisi aiheuttaa tiedemaailmassa halua löytää vaihtoehtoisia teorioita. Tässä julkaisussa esitettyä teoriaa voisi kutsua säätila/vesi -lämpösäätelyksi, jonka juuret ovat perinteisessä ilmakehän ja meteorologian tutkimuksessa.

On syytä painottaa, että nämä kaksi kilpailevaa teoriaa, CO2 ja lämpösäätely, johtavat aivan erilaisiin lopputuloksiin ilmaston muutoksesta. CO2-teoria ei ota huomioon säätilojen vaikutusta pintalämpötilaan ja ennustaa jopa hallitsematonta lämpötilan nousua; lämpötila kasvaa loputomiin hiilidioksidin kasvaessa. Lämpösäätely-teoria sitä vastoin ei lietso pelkoa vaan esittää tasapainotilaa, joka on lähellä nykyistä tilannetta. Tehdyt havainnot kasvavassa määrin tukevat lämpösäätely-teoriaa. Tämä viittaa siihen, että matemaattiset mallinnukset hiilidioksidin määrästä sisältävät perustavaa laatua olevia virheitä. On syytä selvittää vaihtoehtoisia teorioita CO2-teorian kilpailijoiksi ilmatieteen kehittämisen turvaamiseksi.

Toistaiseksi IPCC:n näkemystä tukevat johtavat tutkijat eivät ole suostuneet luopumaan Vaarallisesta Ihmisenaiheuttamasta Ilmastonlämpenemisestä (AGW). Vallitsevan ja uuden teorian tutkijoiden yhteistyö on ollut toistaiseksi vähäistä. IPCC:n näkemyksiä kritisoineita ei ole kutsuttu virallisiin, kansainvälisiin tilaisuuksiin, vaikka he ovat kutsuneet IPCC:n kannattajia omiin tilaisuuksiinsa, pääsääntöisesti turhaan. Kaikesta huolimatta epävirallisella tasolla, kuten sähköpostit, vastakkaiset näkemykset aiheuttavat kiivaita väittelyitä kasvihuoneilmiöstä. Tämä pitää paikkansa erityisesti AGW:n vastustajien väittelyissä.

Tämän julkaisun kirjoittajat ottivat osaa tällaisiin väittelyihin – yhdessä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Osallistuin itsekin näihin väittelyihin, vaikkakin pääasiassa välittäjän kuin asiantuntijan roolissa. Tämä aktiivisuus huomattiin Energy&Environment -lehdessä ja oli syynä siihen, että minut pyydettiin tämän erikoisnumeron vierailevaksi päätoimittajaksi. Esittelen valitsemani tieteellisen maailman huomiota kaipaavat tutkimukset.

Poliitikkojenkin on puhdistettava pöytänsä

MEP Sirpa Pietikäinen (kok.) kyseli Savon Sanomissa 30.7.2010 ilmastoskeptikkojen rahoituksen perään, viitaten öljy-yhtiö ExxonMobilin viime vuonna skeptikoille lahjoittamiin 1,2 miljoonaan euroon. Pöytä pitäisi kuulemma puhdistaa ja erityisen huolissaan meppi oli eurooppalaisten skeptikkojen rahoista.

Suomalaisen skeptikkojärjestön puolesta voin sanoa, että Pietikäisen huoli on turha. ”Likaisia” öljyrahoja ei ole näkynyt eikä kuulunut, ei Exxonilta eikä muiltakaan yhtiöiltä, vaan joudumme tulemaan toimeen pelkillä suomalaisten yksityishenkilöiden jäsenmaksuilla (viime tilikaudella 840 euroa) ja lahjoituksilla (384,58 euroa).

Koska Pietikäisen mielestä Exxonin lahjoittamat 1,2 miljoonaa euroa kuitenkin asettavat ilmastoskeptiset puheenvuorot ”Exxonin synkkään varjoon”, on kyseisille rahoille varmaankin haettava hieman perspektiiviä. Exxon on nimittäin lahjoittanut rahaa vähän sinne ja tänne.

Esimerkiksi vaihtoehtoisten energianlähteiden tutkimukseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Exxon on lahjoittanut yli sata miljoonaa dollaria kymmenen vuoden aikana. Jos tuo lähes kymmenkertainen potti ilmastoaidan sille puolelle ei vielä tunnu missään, niin Exxon on myös tukenut malarian vastaista taistelua vuoden 2000 jälkeen 68 miljoonalla dollarilla, muun muassa pelastaen 27 tuhannen afrikkalaislapsen hengen malarialta siinä sivussa. Pelkästään naisasialiikettä Exxon on tukenut 20 miljoonalla dollarilla. Ovatko nämä ja kaikki muutkin Exxonin tukemat asiat nyt ”Exxonin synkässä varjossa” saatuaan likaisia öljyrahoja, meppi Pietikäinen?

Jos perspektiiviä kaivataan vielä lisää, muistanemme, että pelkästään KMS-yhdistys jakoi viime vaaleissa Suomessa 0,4 miljoonaa euroa vaalirahaa, puhumattakaan muista yhdistyksistä ja säätiöistä. Suomen valtion tämän vuoden talousarviossa pelkkään Kioton sopimuksen aiheuttamaan byrokratiaan on varattu 0,5 miljoonaa euroa, puhumattakaan monista, monista muista momenteista, joihin ilmastopolitiikka vaikuttaa.

ExxonMobil on muuten ollut erittäin tosissaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä se on käyttänyt 1,3 MILJARDIA dollaria päästövähennyksiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Mutta kyllähän tuollainen taskuraha kalpenee skeptikoille annettujen 1,2 MILJOONAN euron varjossa. Tosin vähemmän puusilmäinen saattaisi ajatella, että Exxonin vähäinen tuki skeptikoille onkin vain kaikkien mahdollisuuksien ottamista huomioon, eikä kiihkomielistä yhden totuuden julistamista, jota olemme tottuneet teiltä poliitikoilta kuulemaan.

Voisivatko vastavuoroisesti poliitikot, ympäristöjärjestöt ja ilmastopolitiikasta hyötyvät suuryhtiöt (öljy-yhtiöt mukaanlukien) puhdistaa pöydän ilmastoasioihin liittyen saamansa rahoituksen ja vallan suhteen? Veronmaksajina, kuluttajina ja kansalaisina olisimme erittäin kiitollisia.

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
Jyväskylä

P.S. Kiitokset Santulle pohjatutkimuksesta

Ilmastoa ja libertarismia radiossa maanantaina

Kävin joulukuussa nauhoittamassa Kalle Haatasen kanssa keskustelun ilmastonmuutoksesta ja libertarismista, joka tulee ulos maanantaina klo 12:15 YLE Radio 1:ltä. Katso ohjelman kuvaus tästä. Pitkä viive nauhoituksen ja ensiesityksen välillä on toki aiheuttanut sen, että ohjelmassa ja sen kuvauksessa tulee esille virheellistä tietoa, sillä kuten tarkimmat lukijat ovat saattaneetkin havaita, en enää ole Liberaalit ry:n hallituksen jäsen erottuani yhdistyksestä 20.7.2010 poliittisen ideologian...

Tämä on katkelma toisella sivustolla olevasta kirjoituksesta. Siirry alkuperäiseen kirjoitukseen tästä »

Joukkoharha

(Tämä kirjoitus on lainattu Kumitontun blogista, ks. alkuperäinen.)

Roy Spencer kirjoittaa kotisivuillaan (www.drroyspencer.com) yleisön pyynnöstä listan, miksi hänestä teoria ilmaston lämpenemisestä ihmisen polttaman fossiilisen polttoaineen takia (AGW-teoria) on virheellinen. Suomenkielisiä sivuja Wikipediassa ei tästä herrasta ole, mutta englanninkielisillä sivuilla todetaan hänen olevan ansioitunut ja palkittu ilmastonmuutoksen tutkija, joka ei kuitenkaan pidä muutosta minään katastrofina vaan hänen mielestään havaittu muutos mahtuu hyvin kaoottisen järjestelmän luonnolliseen vaihteluun.

Spencer toteaa, että AGW-teorian arvostelijoilla on erilaiset syyt ja lähtökohdat epäilyilleen ja jokainen toivoo olevansa oikeassa, mutta että se on tietysti mahdotonta. Riittää kuitenkin, että yksikin epäilys osoittautuu oikeaksi ja YK:n luoma korttitalo kaatuu. Mittausten tekeminen on aina helpompaa kuin ymmärtää, mistä tulokset johtuvat ja mihin ne vaikuttavat.

Spencerin lista AGW-teorian epäselvyyksistä: Jatka artikkeliin Joukkoharha