Suoraan sanoen en yllättynyt, että kuuma kesä sai ilmastonlämpenemisellä (nyk. ilmastonmuutos) pelottelijat kaivautumaan esiin koloistaan. Sangen jännästi samat ihmiset, jotka sateisen kesän jälkeen uhkaavat ilmastonmuutoksen lisäävän sateisia kesiä, uhkailevat täysin samalla pokerinaamalla tällaisen kesän jälkeen ilmastonmuutoksen lisäävän hellekausteja.
Ja tietenkin aina paikalliset olosuhteet huomioiden, globaaleista mittaustuloksista välittämättä, vaikka juuri niiden pitäisi olla asian ytimessä.
Jos katsomme satelliittimittausten tuloksia, niin tämä kesä toukokuun alusta heinäkuun loppuun oli maailmanlaajuisesti hieman viileämpi kuin vastaava ajankohta vuosi sitten, mutta vuosi sitten Suomessa oli pilvistä, kylmää ja sateista. Tänä kesänä erityisen kylmää on ollut vuorostaan Australiassa, jossa toki on samaan aikaan talvi.
Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja vuosittainen luonnollinen vaihtelu sekä maailmanlaajuisesti että erityisesti alueellisesti on edelleen huomattavasti suurempaa kuin mitattavissa oleva ilmastonlämpeneminen. Satelliittiaikakaudella lämpenemistä on tapahtunut keskimäärin yksi asteen sadasosa vuodessa, josta puolet eli viisi asteen tuhannesosaa on IPCC:n mukaan ihmisen toiminnan aiheuttamaa.
On vähintäänkin epäilyttävää, että Satu Hassin (Aamulehti 12.8.2018) kaltainen ihminen poimii yksittäisiä alueellisia kesiä ja joskus jopa yksittäisiä sääilmiöitä todisteiksi poliittisten väitteidensä puolesta, koska hänen kokemuksellaan ja koulutuksellaan hän varmasti tietää, että ilmastossa ja sen muutoksessa puhutaan vuosikymmenten ja vuosisatojen mittaisten aikasarjojen globaaleista keskiarvoista. Yksittäisiin ajankohtaisiin tapahtumiin vetoaminen, joskus jopa keskenään ristiriitaisesti, on puhtaasti politiikkaa eikä tiedettä.
Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
(Tämä vastine on lähetetty Aamulehden mielipidetoimitukseen 16.8.2018.)