Globaali lämpökäyrä näytti viime vuonna laskevaa. Tietenkään suuria johtopäätöksiä ei tästä ole syytä vetää, eikä tulekaan näin tehdä. Tällä on kuitenkin ennustearvoa siinä, pitääkö venäläisten ilmastotutkijoiden arviot tulevasta kylmenevästä ajasta paikkansa.

Pietarin Pulkovon observatorion johtava ilmastotutkija Habibullo Abdussamatov on arvioinut uuden pienen jääkauden ajan alkavan noin vuonna 2014. Hän nojaa tutkimuksessansa Auringon sykleihin ja Auringon kokonaissäteilyn vaihtelun jaksoihin. Nyt on edessä Auringon kokonaissäteilyn pienenemisen aikakausi, jonka arvoidaan saavuttavan miniminsä noin vuonna 2041.

Maapallon lämpötila reagoi arviolta 17 vuoden viiveellä Auringon aktiivisuuden muutoksiin, mutta se tekee sen hyvin suurella todennäköisyydellä, ainakin mikäli on uskomista tähänastisiin havaintoihin ja historiallisesta materiaalista löytyviin havaintoihin sään ja satokausien muutoksissa ja auringonpilkkuhavainnoissa. Tämän vuoksi on kiinnostavaa nähdä, osuuko Abdussamatovin arvioima viilenemisen trendin alku tuon mainitun vuoden 2014 tietämiin.

 


Auringon kokonaissäteilyn kehitys osoittaa aktiivisuuden hiipumista. Tämä muutos realisoituu lämpötiloissa noin 17 vuodessa.

 

Tasaantuminen ja viileneminen odotettavaa

Kun katsotaan lämpötilakäyrää viimeisimmiltä vuosilta, on siinä silmiinpistävää käyrän tasaisuus. Tämä ei ole ollenkaan odottamatonta venäläisen tutkimuksen näkökulmasta, mutta länsimainen hiilidioksidia syyllistävä tutkimus joutuu etsimään tälle uusia syitä vuosi toisensa jälkeen.

Maailmanloppua ennustavat valtamediat jaksavat yhä kirjoittaa esimerkiksi CO2-raportti -sivustolla otsikolla ”kahden asteen tavoite ”optimistinen”. Artikkelissä pidetään vuoteen 2100 melkein ilmeisenä, että YK:n 2 celsius-asteen lämpenemisen ”peruuttamaton” raja saavutetaan, ja lämpeneminen tulee olemaan jotain 2 ja 5 asteen välillä.

Nyt taitaa kuitenkin olla lämpökäyrällä kiire alkaa osoittaa lämpenemisen trendiä, jotta tuohon YK:n rajaan olisi edes teoreettisesti mahdollista päästä.

 


Tasaantunut ja nyt alaspäin suuntaava lämpökäyrä kertoo kylmää kieltänsä. 

 

 Kylmä tappaa

Kylmeneminen ei ole kuitenkaan yhtään niin hauskaa kuin sen haluaisi ajatella olevan. Joka vuosi kylmyyteen menehtyy moninkertainen määrä ihmisiä verrattuna kuumuuteen. Helmikuun 7. päivä MTV3 kirjoitti otsikolla ”Ankara talvisää vaatinut jo 360 uhria Euroopassa”.

Toki tämän ankaran kylmän talvisään väitetään johtuvan meren sulamisesta, eli lämpenemisestä, pohjoisessa. Kuulostaako hakuammunnalta? Oli syy, mikä oli, tulisi Suomessakin ymmärtää jatkossa varautua kylmenevään, kuten myös muuallakin Euroopassa.

Itse asiassa suuremmat ongelmat lienevät keski-eurooppalaisilla alueilla, kun sadot kärsivät. Myös monissa paikoissa sekä talojen tiivisteet, ikkunat ja lämmitys ovat yhä kovin alkukantaisia, eikä talouskurimus luultavasti ole tuomassa muutosta parempaan ainakaan aivan lähitulevaisuudessa. Kun ihmiset joutuvat kodittomiksi tai valtio katkaisee sähköt ja lakkauttaa julkista terveydenhuoltoa, on vain odotettavaa, että nämä kuolinluvut kurjistuvat entisestään tulevina vuosina.

Alkaa olla korkea aika läntisen maailman ilmastopolitiikan tarkistaa tulevaisuuden skenaarioitaan.

Suositeltava sivu luettavaksi:

 

Lähteet:

Hansi Harjunharja
Puheenjohtaja
Ilmastofoorumi ry

Facebook-kommentit

kommentti(a)

Share This